Caroline Munro
Saatanan panopuut: johdatus nunsploitaatioon
sivu: 1 · 2 · 3

Jesus Francolle aluevaltaus ei ollut aivan uusi, sillä hän oli leikkinyt nunnilla jo itse käsikirjoittamassaan ja ohjaamassaan Les Démonsissa (1972), sekä Les Chatouilleusesissa (1974). Love Letters of a Portuguese Nunin kuitenkin käsikirjoitti tuottaja Dietrich itse. Hän sai mukaan tiimiin myös kuvaajasuosikkinsa Peter Baumgartnerin, jota saamme kiittää paljolti elokuvan kauniista visuaalisesta ulkoasusta. Elokuva alkaa aivan kuten Paolellan The Diary of a Closeted Nun, mutta kääntyy pian omille raiteilleen. Tarina on johdonmukainen, eikä lopulta ole epäselvää mitä tuleman pitää: paljasta pintaa, saatanallisia riittejä ja kidutusta. Mihinkään verikekkereihin ei toki päädytä, mutta hyvin koordinoidut kidutuskohtaukset eivät verikylpyjä edes vaadi. Elokuvaa ei pidäkään luulla sleazen ystävien märäksi uneksi, sillä Love Letters of a Portuguese Nun on wip-vaikutteistaan huolimatta eheä kokonaisuus, jossa tarina on keskeinen elementti ja seksuaalisuus kidutusjaksoineen pelkkä sivujuonne. Yksinkertaisesti hieno elokuva, joka allekirjoittaneen silmissä nousee yhdeksi Francon ja koko genren helmistä.

Huomattavasti heikompi tekele on sen sijaan tämän alagenren toinen klassikko, Giulio Berruttin Killer Nun (Suor Omicidi, 1978). Toisin kuin Francon luomuksessa, korvataan Killer Nunissa alastomuutta tyylitellyillä murhajaksoilla, joista ei ole kovin vaikeaa löytää äärimmilleen vedetyn giallon vaikutusta. Näyttelijäkaartikaan ei ole vaatimaton, sillä mukaan on saatu entinen ruotsalainen seksisymboli Anita Ekberg, joka muistetaan joko misseydestään tai Federico Fellinin La Dolce Vitasta (1960). Nyt jo lähes viisikymppinen ex-kaunotar ei menneisyydestään huolimatta riitä nostamaan elokuvaa kuiville. Ja vaikka tiimiin on pongattu veteraanisäveltäjä Alessandro Alessandroni ja kuvaaja Antonio Maccoppi, jää lopputulos valjuksi. Kaikille genrestä kiinnostuneille Killer Nun on silti pakko-ostos, koska vaikka se ei ylläkään kolmen parhaimman tasolle, ylittää se genren keskitason.



Yhtä kaikki, lyhyen menestyksensä jälkeen niin monen muun 70-luvulla kukoistaneen genren tavoin, myös nunsploitaation ruuti kuivui vuosikymmenen vaihtuessa. Italialainen halpojen kauhu- ja seksploitaatioelokuvien tuotanto eli viimeisen kukoistuskautensa 80-luvun taitteessa, jolloin Lucio Fulci, Ruggero Deodato, Joe D'Amato ja Umberto Lenzi tekivät kaikki sarjan loistavia (tai ainakin kovaan maineeseen päässeitä) elokuvia, joidenka jälkeen alkoi italialaisen halpistuotannon alamäki ja mukautuminen elokuvamaailman uusiin sääntöihin: markkinat pienenivät maakohtaisten sensuurilaitosten voimistuessa, kotimaiset tuottajat kiristivät nyörejään ja Yhdysvalloissa käynnistyi suoranainen jatko-osien massatuotanto.

Argenton ja Fulcin voimalla italialainen kauhuelokuva sinnitteli vielä, mutta nunsploitaation kohdalla 80-luvun taite osoittautui kuolinhetkeksi. Muunmuassa Mondo Erotican (1977), S.S. Extermination Love Campin (1977) ja SS Girlsin (1977) ohjannut kulttiohjaaja Bruno Mattei sai aikaan jopa kaksi nunsploitaatiopätkää, The True Story of the Nun of Monza (1980) ja The Other Hell (L'altro inferno, 1980), joista kumpikaan ei kyennyt pitämään genreä pinnalla edes goren voimalla. Ehkäpä viimeisenä klassisena nunsploitaationa tuleekin pitää mystistä seksuaalisuuttaan ylitsepursuavan Myriem Rousselin tähdittämää Devils of Monzaa (La Monaca di Monza, 1986), jossa ohjaajan pallille istutettiin varsin tuntematon Luciano Odirisio ja jonka tuottajana hääri uskomattomista kalkkunoista kuuluisa Giovanni di Clemente.



Kokonaan käsittelemättä ovat vielä Juan López Moctezuman ohjaama meksikolainen kauhukalkkuna Alucarda (1978) ja Japan Shockin markkinoille lanseeraama Koyu Oharan elokuva, Wet & Rope (1979), jossa kidutetaan ja pannaan tällä kertaa japanilaisia nunnia. Lisäksi tehtiin sarja seksistisiä komedioita, kuten Mariano Laurentin La Bella Antonia, prima Monica e poi Dimonia (1972) ja Lucio Fulcin The Eroticist (1972), joissa nunnat olivat pää- tai sivuosissa, sekä manaaja rip-offeja, joista mainittakoon Andrea Bianchin Malabimba (1979). Unohtaa ei pidä myöskään sulojaan esittelevän Koo Starkin tähdittämää ja Chris Bogerin ohjaamaa elokuvaa, Cruel Passion (1977), joka on vähemmälle huomiolle jäänyt, mutta ihan pätevä versio Markiisi de Saden teoksesta Justine, eli hyveellisen neidon kovat kokemukset (suom. Gummerus, 1965).

Viimeistään 90-luvulle tultaessa peli menetettiin lopullisesti: Lucio Fulci ohjasi vielä tyhjänpäiväisen nunnaviritelmänsä Demonian (1990), Alyssa Milano tähditti amerikkalaista tusinajännäriä Deadly Sins (1995), mikä-lienee-mies Nigel Wingroven ohjasi elokuvansa Sacred Flesh (2000) ja markkinoille tuotettiin lukuisia nunnapornopätkiä. Elokuvien osalta peli siis menetettiin, mutta onneksemme nunsploitaatio ei ilmiönä rajoitu pelkästään liikkuvaan kuvaan, sillä kirjojen puolelta löytyy esim. C. Brownin mielenkiintoinen tutkielma Immodest Acts: The Life of a Lesbian Nun in Reneissance (1986) sekä Steve Fentonen hakuteos Anticristo: The Bible of Nasty Nun Sinema & Culture (2000). Graafisempaa sisältöä voi puolestaan etsiä sarjakuvien muodossa George Pichardin Marie-Gabriellesta (2001, enkkujulkaisu) tai Barreiron ja Noen provosoivasta Convent of Hellistä (1998). Ja mikäli tunnustautuu genren tosifaniksi, voi tallustaa Fantasiapeleihin kysymään Sister Candice, Battle Nun -figuuria, tai ostaa vaimolleen nunnakaavun. Onko sitten genre kokonaan loppuun kulutettu, se jää nähtäväksi. Kirkko instituutiona on kadottanut kielletyn hedelmän makunsa ja ehkä juuri siksi kaikki nunsploitaation merkkiteokset on jo tehty. Mutta oli miten oli, genren liekki paloi kerran rohkeasti ja mikä parasta, suorastaan helvetillisen hartaasti.

Yhteenveto:

 JSJMKKJM*MHMETPMMSMMK*PITKALKA
1.The Devils (1971)4.55.04.54.04.53.04.54.04.5...5.04.354.63
2.Flavia, la monaca musulmana (1974)3.54.5...3.0............4.5......3.883.58
3.Malabimba (1979)3.03.5..................4.5......3.673.50
4.Die Liebesbriefe einer portugiesischen Nonne (1977)4.04.0...2.53.5......3.54.0......3.583.07
5.La monaca del peccato (1986)...3.0...........................3.25...
6.Suor Emanuelle (1977)...3.0...........................3.002.25
7.Interno di un convento (1978)3.03.0...........................2.832.75
8.Wet & Rope (1979)3.03.0...3.5............3.01.5...2.803.75
9.Suor omicidi (1979)3.52.0............2.5............2.672.83
10.Sacred Flesh (2000)...2.5..................2.0......2.252.25
11.Demonia (1990)2.01.5...1.0............1.5......1.671.44
12.Immagini di un convento (1979)1.51.5...........................1.502.50
 JSJMKKJM*MHMETPMMSMMK*PI2.952.96
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
Sivu:

1 2 3