Caroline Munro
Lambertismin salat
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5

Highlander, or How I Learned to Stop Worrying and Love Lambert

No niin, sitten on aika tutkia tarkemmin tätä neljän elokuvan ja kahden tv-sarjan muodostamaa ihmeellistä kokonaisuutta, joka tuntuu noudattavan ainoana logiikkanaan sitä, että uusilla osilla ei ole juuri mitään tekemistä edeltävien kanssa. Teksti hajoilee hieman tajunnanvirtamaiseksi loppua kohden, mutta jätin sen sellaiseksi varoittavana esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu kun sotkeutuu asioihin joita ihmisaivojen ei ole koskaan tarkoitettu ymmärtävän. Sukelletaan syvyyksiin:

Highlander

Ensimmäinen osa, joka aikoinaan oli tarkoitettu ihan itsenäiseksi elokuvaksi, eikä suinkaan sarjan aloitukseksi. Gregory Widenin (mm. Backdraft) käsikirjoituksessa on jopa jotain ideaa, Mulcahy ohjaa erittäin sujuvasti (etenkin eri aikatasoilla liikutaan edestakaisin harvinaisen selkeästi, oivaltavasti ja komeilla siirtymillä) ja vaikka Lambertiin onkin enää nykyään mahdotonta suhtautua vakavissaan, suoriutuu hän roolistaan suhteellisen kunnialla. Queenin mahtipontinen ja tempaava musiikki raikaa ja Clancy Brown on muistettava pahis. Eikä Sean Conneryn tappaminen väkivaltaisesti ole koskaan huono asia.

Elokuvan alussa ollaan Skotlannissa vuonna 1536. McLeodin klaani on lähdössä taisteluun ja tapaamme Lambertin esittämän Connor McLeodin, klaanin nuoren ja arvostetun jäsenen, jolla ei tosin erityisempää skottiaksenttia ole havaittavissa. Connor on selvästikin kasvanut kylässä ja hänen sukunsa on sieltä, kaksi asiaa jotka on vaikea uskoa kakkososan paljastamien tietojen varassa, jotka tosin sitten heivattiin yli laidan tv-sarjassa ja nelososassa, mutta ei vielä karata niin pitkälle. McLeod tapetaan mutta hän herää henkiin ja taikauskoiset kyläläiset ajavat hänet pois luotaan. Sitten aina yhtä karismaattinen Sean Connery pyrähtää paikalle ja kertoo että Connor on kuolematon ja voi kuolla vain jos hänen päänsä leikataan irti.

Conneryn hahmo on elellyt jo useita vuosisatoja ja tietää missä mennään. Kuolemattomat tappavat toisiaan kunnes jäljelle jää vain yksi. "There can be only one." Tämä yksi saa jonkin "palkinnon" kun muut ovat kuolleet. Kuolemattomuuden syyksi Connery tokaisee "It's a kind of magic" ja selittelee muuta yhtä epämääräistä, paljastaen kuitenkin, että kuolemattomien kamppailujen pääsääntönä on, ettei pyhitetyllä maaperällä saa taistella. Puhe itse asiassa onnistuukin tavoitteessaan luoda jotain mystisyyden tuntua. Sitten Connery tapetaan. McLeod elelee 1900-luvulle asti, ja esiintyy elokuvan nykypäivänä Russell Nash -nimisenä antiikkikauppiaana. Kesken hyvin järjestettyä elämäänsä hän kuitenkin törmää Conneryn tappaneeseen, ilkeästi höröttävään Kurganiin, joka sattumalta on myös hänen ohellaan viimeinen kuolematon. Ja kuinkas sitten käykään, McLeod tappaa tämän ja kauniin animaation avustuksella saa selville, että hän ei enää ole kuolematon mutta pystyy ymmärtämään kaikkia maailman ihmisiä ja selvittämään heidän ongelmansa. Miten, siitä ei puhuta. Ehkä sekin on eräänlaista taikaa. Tässä ohessa Lambert on ehtinyt surra mennyttä rakkauttaan ja charmikkaalla otsalohkollaan valloittaa uuden naisen itselleen. Kaikki selvää tähän asti, ja itse elokuva on ihan hyvä kaikessa pöhköydessäänkin. Elokuvan menestyksen vuoksi piti kuitenkin tehdä:

Highlander II: The Quickening

Asiat mutkistuvat. Ohjaajana toimii edelleen Russell Mulcahy, mutta hänkään ei onnistu saamaan älyttömästä käsikirjoituksesta yhtään mitään tolkkua. On vuosi 2025 ja maan ympärille on Connor McLeodin tähän asti piilossa olleiden tiedemieskykyjen avulla luotu kupu joka suojelee tappavalta säteilyltä (jonka uhriksi on joutunut myös ykkösosan rakastettu). Lambert on vanhentunut käppänäksi ihmeellisten meikkien avulla, mutta ainoa muu muutos on, että hän puhuu vielä hieman tavallistakin käheämmin ja tykkää oopperasta. Mistään ihmisten-ymmärtämis-ja-auttamis-voimista ei ole tietoakaan. Emme saa mitään selitystä. Hassu leikkaus myöhemmin ja olemme Zeist-planeetalla. Mitä vittua? Kuolemattomat ovatkin avaruusolioita Zeistilta ja kun heidät lähetetään tänne heistä tulee kuolemattomia kunnes pää irtoaa. Lambert ja Connery olivat kapinallisia Zeistilla ja heidät lähetettiin rangaistuksena Maa-planeetalle. Okei. Mikseivät he päätyneet samaan aikaan? Tai paikkaan? Mikseivät pienen skottikylän asukkaat huomanneet että heidän joukkoonsa yhtäkkiä ilmestyi joku uusi outo Connor-niminen tyyppi, joka puhuu englantia jollain ranskalais-kanadalais-sveitsiläisaksentilla? Tapahtuiko sitä joka päivä? Eikö kukaan vain välittänyt? Mistä on kyse?

Jaa-a. Tämän jälkeen maahan sinkoaa lisää zeistilaisia tarkoituksenaan tappaa Lambert. Yksi heistä on toisinaan hyvinkin näyttelevä Michael Ironside, jonka käsitys pahiksen esittämisestä tässä elokuvassa on jatkuva virnuilu ja suoraan kameralle puhuminen. Hän on myös paha vain siksi että on paha. Yksi mysteeri lisää tähän saagaan on se, kuinka ihmeessä alun Zeist-takaumissakin (jotka siis sijoittuvat 1500-luvulle maan aikaa) nähtävä Ironside on yhä elossa 2025, jos zeistilaisista tulee kuolemattomia vasta Maa-planeetalle jouduttuaan.

Takaisin juoneen: Lambert listii rivimieszeistilaiset ja nuortuu taas. Connery putkahtaa maapallolle uudestaan ilman mitään muuta selitystä, kuin että häntä tarvitaan. Hulvattoman vaatesovitusmontaasin jälkeen uskallan olla eri mieltä. Joka tapauksessa, hän kuolee taas ja "keräämällä koko elämänsä energian yhteen hetkeen ja paikkaan" pelastaa Lambertin bondmaisesta ansasta, taas ilman mitään selitystä. Hän nyt vain teki niin, oli varmaan lukenut käsikirjoituksen. Sean sai epäilemättä hyvät rahat ja kuvauspaikan läheltä taisi löytyä golf-kenttä. Lopussa Lambert tappaa Ironsiden, rakastuu jälleen ja tuhoaa omilla mystisillä kyvyillään pahan yhtiön tarpeettomasti ylläpitämän kuvun. Säteilyä ei enää ole, hurraa. Enää ei myöskään puhuta mitään mistään ihmisten ymmärtämisestä vaikka lopputulos on sama kuin ykkösessä (kaikki muut kuolemattomat on tapettu). Tässä vaiheessa asiat menevät yhä vain sekavammiksi. Elokuvasta on nimittäin olemassa kolme eri versiota. Alkuperäisessä versiossa homma muuttuu kosmiseksi kun Lambert kävelee naikkosensa kanssa ulos ihailemaan tähtitaivasta ja sitten kertoo tälle että hän voi astua osaksi sitä. Jepulis. Lambert sitten yhtyy tähtiin ja vie naisen mukanaan. Poks, kuuluu kollektiivisesti katsojien päistä. Mistä tämä kyky nyt tuli? Mitä hyötyä siitä on? Osana tähtiä? Mitä helvettiä se tarkoittaa? Selityksiä ei tarjota, mutta harjaantunut katsoja on jo ehtinyt tässä vaiheessa siihen tottua. Toisessa versiossa tämä lopetus on vain leikattu pois ja katsoja päästetään vähemmällä, ellei hän jostain syystä ehtinyt jo nähdä alkuperäistä. Vuosia myöhemmin elokuvasta ilmestyi vielä "The Renegade Version" -nimellä kulkeva leikkaus, josta myös puuttuu tähtitaivasmielettömyys ja Zeist-planeetan hörhöilyt, mutta muualle juoneen on lisätty kohtauksia, jotka puuttuvat molemmista aiemmista versioista. Ratkaisu on merkillinen, koska zeistilaisilla, jotka saapuvat Lambertia tappamaan, on kuitenkin sädepistoolit (tai sitten ne ovat vain yleistyneet vuoteen 2025 mennessä).

Elokuvan jokainen versio on aikamoista sontaa, mutta kokonaisuus älyttömän kiintoisa.

Highlander III: The Sorcerer (aka The Final Conflict / The Final Dimension / The Magician)

Andrew Morahanin ohjaama, huonompi toisinto ykkösestä joka sijoittuu ensimmäisen ja toisen osan väliin, tuomatta kumpaankaan (saati nyt sitten itseensä) mitään lisää. Herättää kyllä kysymyksiä ja eikös se ole aina hyvän elokuvan merkki, se? Ensimmäinen kysymys ei suinkaan ole "mitä helvettiä?" vaan "miksi helvetissä pahis on Mario van Peebles?" Ja miksi hän tekee parhaansa imitoidakseen Clancy Brownia?

Highlander III:ssa tapaamme McLeodin 1990-luvulla, ja hänellä on poika. Äiti kuoli autokolarissa. Eh? Eikös hän kuollut säteilyyn kakkososan alussa? Missä vaihtoehtoisuniversumeissa nämä elokuvat elävät? Mitähän penskalle sitten tapahtui tämän ja kakkosen vuoden 2025 välissä, saattaa joku kysyä? Sitähän me emme tiedä! Eikä tiedä kukaan muukaan!!! Hyvä kuitenkin että zeistilaiset ovat yhteensopivia maan neitosten kera. Elokuvassa näytetään Lambertin matkailuja maan ympäri sen jälkeen kun hän sai tietää olevansa kuolematon. Kauko-idässä Mr. Miyagi... ei vaan joku toinen äärimmäisen viisas ja taitava käppänä (Mako Conan the Barbarianista) koulii Lambertista mestarimiekkamiehen ja sitten Peebles tappaa käppärän. Vuori sortuu ja Peebles jää sinne vangiksi. Onneksi hän on kuolematon ja selviytyy 1990-luvulle vuoren alla ja - aaaargh, logiikkapiirit eivät kestä, vahvistusta, vahvistusta, miten Lambert saattoi saada sen "palkinnon" ensimmäisessä osassa jos tämä kuolematon oli koko ajan hengissä? Eikö niitä lasketa jotka ovat maan alla? Mitä jos joku käy ulkovessassa ja tippuu sinne? Tai nukahtaa kaivoskierrokselle? Oliko se vain lumepalkinto? Onko oikea palkinto joulukinkku?

Minähän sanoin että tämä herättää kysymyksiä. Kuitenkin, Peebles herää nykypäivänä ja ihmettelee maailmanmenoa mm. pureskelemalla kondomia kuin ruokaa. Tällä välin Lambert on takaumissaan menneisyydestä tavannut taas uuden rakkauden ja kohtaa täsmälleen samannäköisen naisen 1990-luvulla (Crashin Deborah Unger), mitään syitä ei taaskaan kerran edes yritetä tarjota, varmaan oletuksesta että se hämmentäisi katsojia jotka ovat jo ehtineet tottua jatkuvaan mysteerin ilmapiiriin. No, Ungerkin rakastuu tähän miljoonien idoliin (varmaan ne kuolleet silmät ovat syy) ja hänen poikaansa. Lambert tappaa Peeblesin ja on taas kerran jotain muuta. Kaiketi väsynyt, eikä enää koskaan halukas vaurioittamaan omiaan tai muitten aivoja esiintymällä yhdessäkään Highlander-elokuvassa. Tai näin sitä voisi luulla.

Tässä välissä syntyi Highlander -tv-sarja jonka pilotissa ihmemiehemme Lambert esitteli laajaa skaalaansa typertyneestä hämmentyneeseen ja sitä kautta hölmistyneen huvittuneeseen. Sarjan idea oli että McLeodilla on pikkuserkku joka on myös, ta-daa, kuolematon. Täh? Ei! Ei kestä ENÄÄ! Mihin hän sitten on hukkunut kaikkina noina vuosina? Onko hänkin avaruudesta? Vai oliko se unta kuten Dallasin kolmas kausi? Miksi hän päätyi samaan skottikylään kuin Lambert? Tukivatko he toistensa tarinoita? Kuka söi kesävoin? Mistä tässä on KYSE?!!!

En ole itse sen kummemmin sarjaan perehtynyt, eikä se varsinaisesti liity Lambertiin, joten asiaa ei tarvitse tässä laajemmin käsitellä. Sarjalla on omat innokkaat faninsa, kuten jokaisella sci-fi- ja fantasiasarjalla yleensäkin, tasosta riippumatta. Internetistä löytyy myös Highlander-hahmoista kertovaa fan/slash -fiktiota, johon ei myöskään maksa vaivaa perehtyä. Tiedän myös, että myöhemmin tehtiin lyhytikäiseksi jäänyt toinenkin sarja jossa oli pääosassa joku kuolematon naispuolinen murtovaras. En edes yritä miettiä miten se sotkee tarinaa tähän asti. Sarjoissa ei kuitenkaan ymmärtääkseni käsitellä mitenkään tätä avaruusolioaspektia vaan palataan tuohon "se on eräänlaista taikaa" -lauseeseen. Ei voisi enää kahjommaksi mennä, sitä ajattelee, mutta nurkan takaa esiin tulee:

Highlander IV: Endgame

Neljäs ja toistaiseksi sekä toivottavasti viimeinen osa. Sijoittuu nykypäivään. Ohjaajana Douglas Aarniokoski, ilmiselvä kuvallisen ilmaisun nero. Tämä elokuvatus unohtaa kokonaan kakkos- ja kolmososan ja yhdistää uusilla ja ihmeellisillä tavoilla ensimmäisen osan ja tv-sarjan maailmat. Mukana jälleen epämääräinen joukko uusia kuolemattomia, jotka saavat vielä epätoivoisesti jotain tolkkua etsivän katsojan miettimään mistä ihmeestä näitä ikuisesti eläviä jatkuvasti oikein putkahtelee. Elokuvan trailerissa (jossa muuten on paljon materiaalia jota ei itse elokuvassa nähdä, vaikka se näyttää olevan olennainen osa "juonta") kerrotaan että "There can be only one....but this time it TAKES TWO!" Eli mukana on myös televisiosta tuttu Connorin serkkupoika. Ja uusi pahis Bruce Paynen muodossa sekä epämääräisiä leikkauksia historian havinaan joissa ei ole järjen häivääkään. Tämä Paynen esittämä äärimmäisen pahuuden ilmentymä taistelee myös pyhällä maalla koska hän ei kuulemma välitä säännöistä. Mitä? Olivatko ne siis vain ohjenuoria eivätkä sääntöjä ollenkaan? En ymmärrä. Mistä tässä on kyse? Miten tämä liittyy taas tulevaisuuteen? Onko maailma tullut hulluksi?

Vedetäänpä taas henkeä. Noin. Hyvä. Elokuva jatkuu. Serkkua esittävä Adrian Paul on jo lähes Lambertin veroinen yhden ilmeen pitäjä, joskaan ei puoliksikaan yhtä mielenkiintoinen. Juoni sanelee, että hänen on pakko tappaa Lambert ja.... ei! Mitä helvettiä? Miten Lambert voi kuolla tässä ja olla elossa vuonna 2025? Selviääkö se viitososassa? Minkä puolen tarinaa se sitten ottaa huomioon? Ja riippuuko kaikki siitä paljonko kokaiinia tekijät saavat kasattua kerralla yhteen Volkswageniin? En ymmärrä. Paul tappaa myös Bruce Paynen ja käy ilmi, että Lambert onkin fuusioitunut serkkuunsa. Kokeilkaapa sanoa edellisen lauseen loppuosa nopeasti 10 kertaa peräkkäin. Elokuva loppuu ja katsoja päästetään takaisin todellisuuteen arjen huoliensa pariin, jotka tuntuvatkin suorastaan lasten leikiltä tähän ajan- ja paikantajun hämärtävään vuoristorataan verrattuna.

Eli näin. Kysymys kaikkien tänne asti selvinneiden huulilla (ainakin sen osan joka ei epäile kirjoittajan omaa mielenterveyttä) on varmaankin: Mitä vittua? Missä mättää? Missä vaiheessa tekijät ovat voineet vain kerta kaikkiaan seota näin totaalisesti? Elokuvasarja joka alkaa eräänlaisena historiafantasiaseikkailuna muuttuu jonkin ihmeen kautta sci-fi-häröilyksi, josta se menee taas historiafantasiaan, josta se menee totaaliseen sekoiluun tv-sarjan kautta, jossa ei itsessäänkään ole mitään järjen häivääkään. Jos tuhat apinaa suljetaan isoon huoneeseen tuhannen kirjoituskoneen kanssa, syntyykö lopputuloksena käsikirjoitus, joka selvittää Highlandereiden salat? Tuntuu todennäköiseltä, mutta joka tapauksessa Highlander-kvartetti on ehdottomasti pimeimpiä elokuvasarjoja koskaan, vaikka se ulkoisesti näyttääkin osittain tavalliselta ja jopa harmittomalta viihteeltä. Pintaa syvemmältä asiaa tutkivat saavat kuitenkin nopeasti huomata, että Kennedyn salamurha vaikuttaa loppujen lopuksi hyvin yksinkertaiselta verrattuna elokuvamaailmaan, jota Christopher Lambert harteillaan kantaa.

Sivu:

1 2 3 4 5