Caroline Munro
Tarvitsen elokuvia: R&A 2004 -festivaalipäiväkirja
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12


Tämän vuoden Rakkautta & Anarkiaa on vihdoin ohi. Vihdoin, koska elokuvia tuli katsottua enemmän kuin aiemmin sillä tänä vuonna ei tarvinnut murehtia finansseista elokuvalippujen suhteen toisin kuin menneinä nälkävuosina. Muutamia pikku juttuja lukuun ottamatta festarit menivät nappiin järjestelyjenkin osalta ja tärkein eli sisältö oli kunnossa, vaikka paljon paskaakin oli. Ainakin se oli useimmiten ihan viihdyttävää paskaa. Tänä vuonna oli myös katsojalla helpompaa mainosten suhteen, sillä viime vuoden kaltaista sponsorispottien kavalkadia ei nähty. Festarien oma spotti oli erittäin onnistunut, eikä sitä luojan kiitos näytetty jokaisen elokuvan alussa. Mainoksen sormenleikkauskohdan tullessa kuului lähes joka kerta jostain päin salia äkillinen ja kovaääninen sisäänpäin hengitys. Yhdessä näytöksessä joku hypermyötäeläytyjä yltyi jopa "EI!" -huutoon juuri kun veitsi osuu sormeen... Yleisöä näytti riittävän lähes joka näytöksessä ja pääosin joukko jopa käyttäytyi hyvin. Parhaaksi elokuvaksi näytti nousevan Oldboy, mutta viimeisenä näkemäni Gozu tuli ja räjäytti potin. Idioottimaisinta tarjontaa saivat edustaa The Adventure of Iron Pussy sekä Casshern. Jälkimmäisen ohjaaja kuulemma haaveili vielä huomattavasti pidemmästä versiosta, mutta se kuulostaa jo liian karmivalta painajaisunelta pelkkänä abstraktina käsitteenäkin.

Elokuvia tuli nähtyä aivan liian monta että niistä jokaisesta jaksaisi (monet eivät tietysti sellaista ansaitsisikaan) laatia arvostelua, joten päädyin festivaalipäiväkirjaan. Olin jo avajaiselokuvan nähnyt ennakkoon, eikä torstaina muuta esitetty joten varsinaiset festarit alkoivat minun kohdallani perjantaina 17.9.

Klaus Kinski saattoi tarvita rakkautta, mutta minä tarvitsen elokuvia.



Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12