Caroline Munro
Night Visions - Maximum Halloween 3004
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10

Saw (2004)


Saw #1 Saw #2
IMDb

Amerikkalainen kauhuelokuva elää tällä hetkellä kiinnostavaa vaihetta. 90-luvun lopulla oksennuspisteeseen saakka valloillaan rehottaneet mukanokkelat ja ah-niin-ironiset teinikauhukirmailut ovat hiljalleen saaneet tehdä tilaa rujommille visioille joista on itsetietoisuus ainakin näennäisesti kaukana. Suunta on rohkaiseva, mutta 70-luvun raadollisuuteen, omaperäisyyteen ja tiukkaan sisältöön on vielä matkaa. Esimerkiksi Cabin Fever (2002) on miellyttävän raaka ja ihastuttavan vinksahtaneella out there -huumorilla varustettu lihansyöjävirusvariaatio Evil Deadista (1981), mutta silti loppujen lopuksi lähinnä kunnianosoitus klassikkoja kohtaan esikoisohjaaja Eli Rothilta. Marcus Nispelin ohjaama Texas Chain Saw Massacren tuore uusioversio (2003) on ulkoisesti sliipatun synkeä, ankea, verinen ja tietyllä tavalla jopa osuvan kahjo yritys tavoittaa jotain alkuperäisen hengestä. Lopulta käteen jää kuitenkin ikävä kyllä pelkkää pintakiiltoa, musiikkivideomaisesti kuvattu farkkumainos josta uupuu kaikki pinnan alla kytevä oikea kauhu. Vanhoista, jo klassikkostatuksen saavuttaneista kauhun perusteoksista kannuksensa poimivat nykyohjaajat ovat edelleen hieman vailla mitään omaa sanottavaa. James Wanin esikoisohjaus Saw on myös askel oikeaan suuntaan, mutta ei kannata odottaa liikoja kaikesta kohusta huolimatta.

Saw [1]
Saw [2]

Tohtori Lawrence Gordon (Cary Elwes) herää isosta ränsistyneestä kylpyhuoneesta tietämättä lainkaan kuinka sinne päätyi. Toisella puolella huonetta on Adamiksi esittäytyvä mies (Leigh Whannell) ja keskellä lattiaa lojuu aivonsa ulos ampuneen miehen ruumis. Sekä Lawrence että Adam on kahlittu kiinni seinään. Pian Lawrence löytää taskustaan ääninauhan, jolla tunnistamaton möreä ääni kertoo että hänen on tapettava Adam kahdeksan tunnin aikana, jos ei halua vaimonsa ja tyttärensä kuolevan. Alkaa epätoivoinen taistelu kelloa vastaan, jonka aikana muun muassa lukuisilla takaumilla selvitetään päähenkilöiden ja murhaajaa jäljittävän etsivä Tappin (Danny Glover) taustoja ja motiiveja.

Näyttelijävalinnat ovat todennäköisesti olleet budjettisyistä pakotettuja. Lähinnä heppoisista komediarooleistaan (jos niistäkään) muistettava Cary Elwes ei koskaan ole varsinaisesti ansainnut monipuolisen näyttelijän titteliä. Saw'ssa hänellä on kaksi valmiutta naamallaan: leikkisä tai ahdistunut, useimmiten ahdistunut. Elwesin juuttuneen vahaisesta naamasta on vaikea kiskoa uskottavia tunnereaktioita irti, ja hänen tunteenpalonsa elokuvan kliimaksissa lähinnä huvittaa. Whannell on peruspätevä Adamin roolissa, ei ärsyttävä mutta ei myöskään muistettava. Danny Glover esittää sadoista elokuvista tuttua Pakkomielteistä Poliisia, vailla sen kummempaa persoonallisuutta kuten yleensä.

Saw [3]
Saw [4]

Saw'ta on jo ehditty verrata sarjamurhaajatrillerien moderniksi klassikoksi nousseeseen Seveniin (1995). Vertaus on yhtä lyhytnäköinen kuin tarpeetonkin, turhaa painolastia menettelevälle ja nokkelalle perustrillerille. David Fincherin huippuahdistava sukellus ihmismielen sietokyvyn rajoille nimittäin on elokuva, jossa on sisältöä juonen ohellakin, eli se jopa kertoo jotain jostain. Saw on "pelkkää" pintatason viihdettä, ja siitä se suoriutuu hyvin. Wan osaa luoda tehokkaita hetkiä, joista esimerkkinä mainittakoon Adamin haparoiva vaeltaminen pimeässä asunnossaan pelkkä kameran salamavalo lyhtynään. Salaman laukaisu pimeyden keskellä ja sitä seuraava hitaasti katoava kimeä vinkuna saavat katsojan jo lähes puristamaan penkkiään. Myös äänimaailma on moneen otteeseen onnistuneen päällekäyvä, mikä tekee monesta jo valmiiksi brutaalista kohdasta entistä tehokkaampia.

Valitettavasti Wanin ja Adamina nähtävän Leigh Whannellin käsikirjoitus koostuu lupaavan klaustrofobisen alun jälkeen jatkuvista takaumista ja takaumista takaumien sisällä. Ratkaisu ei ikävä kyllä tue kerrontaa viemällä yleisön syvemmälle elokuvan ja hahmojen maailmaan, vaan onnistuu ainoastaan kiinnittämään huomion varsinaisen tarinan sekä henkilöiden ohuuteen. Ja vaikka Wanin lahjoja juuri ylistin, menee hänkin pilaamaan muutaman kohtauksen yliaktiivisella kamerankieputuksella ja kuvan nopeutuksella. Myös konnan kirjoittamien viestilappujen lukemisen aikana kuuluva, pelkästään katsojille tarkoitettu ylidramaattisen möreä selostajanääni latistaa tunnelmaa tarpeettomalla tavaamisellaan.

***--
keskiarvo
toimitus
3.23/5.00 (11)
 JSSMJLTPJMJM*IRMK*EMPITM
  3.5 3.0 4.0 2.5 3.5 3.5 3.0 3.5 3.0 3.5 2.5
keskiarvo
lukijat i
3.16/5.00 (43)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  38 (120)
32%
Saw (2004)  Saw (2004)  
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10