Caroline Munro
Paluu Adamsonin planeetalle
sivu: 1 · 2 · 3 · 4

Dracula vs. Frankenstein (1971)

Verimessu

aka Blood Freaks; Blood of Frankenstein; Satan's Bloody Freaks; Teenage Dracula; The Blood Seekers; The Revenge of Dracula

Dracula vs. Frankenstein #1 Dracula vs. Frankenstein #2
IMDb

Olemme saavuttaneet pääaterian illan ruokalistassa. Kaksi kauhun titaania kohtaa toisensa myrskyisellä taistelukentällä, tiede ja magia saavat uusia ulottuvuuksia, ja tämä hirvitysten päivä saa vihdoin päätöksensä. Jos kuulostan väsyneeltä, se johtuu puhtaasti puhtaasta Adamsonista.

Juoni... huoh. Vanha tuttu Regina Carrol on saanut tällä kertaa mukaan oman laulu- ja tanssinumeronsa, joka esittelee hänet hyvin perusteellisesti. Regina on Judith, jonka sisko on kadonnut. Mike (Anthony Eisley) päättää auttaa häntä löytämään tämän. Kaappauksen takana on pyörätuolissa köröttelevä tohtori Durea (J. Carrol Naish), jonka huvipuistossa sijaitsevaan kauhukabinettiin nainen on raahattu. Durea on salanimi Frankensteinille, kuinkas muutenkaan. Suvun viimeinen vesa on seonnut päästään ja hautoo karmivaa kostoa häntä halveksuville muille, oletettavasti terveille, tiedemiehille. Hänen onnekseen paikalle ilmaantuu kreivi Dracula, joka tarjoaa Frankensteinin hirviötä tohtorin käyttöön. Otusta odottaa Frankensteinin laboratoriossa sama vilkkuvista erivärisistä lasituubeista koostuva laite, joka Horror of the Blood Monstersissa niin sulavasti avitti seksiaktin kliimaksiinsa. Voimme kaiketi päätellä, että Frankensteinin hirviön siis herättävät henkiin seksuaaliset energiat.

Dracula vs. Frankenstein [1]
Dracula vs. Frankenstein [2]

Mukana pienessä roolissa tieteisviihteen ylinörtti Forrest J. Ackerman, sekä isommassa mutta huomattavasti nolommassa Lon Chaney Jr. - jonka viimeinen performanssi Dracula Vs. Frankenstein sai luvan olla. Chaney on Frankensteinin epämuodostunut apuri Groton, joka käy silpomassa ihmisuhreja herralleen. Groton ontuu murahdellen ympäriinsä ja hänen ainoa ystävänsä on pieni söpö koira.

Dracula Vs. Frankensteinin piti alun perin olla jatko-osa Satan's Sadistsille. Tämä selittää, miksi Russ Tamblyn ja muut suosikit hortoilevat elokuvaan mukaan parissa kohtauksessa. Se ei sen sijaan selitä miksi he ovat hengissä kuoltuaan edellisessä elokuvassa. Kun juoneen päätettiin lisätä SEKÄ Dracula että Frankenstein (ei voi Alia syyttää liian vähästä kunnianhimosta), heivattiin prätkäpahikset suurimmaksi osaksi helvettiin. Naurettavia kreivi Draculoita listattaessa riittää valinnanvaraa. Vanhemmista löytyy Dracula, the Dirty Old Manin "omalaatuinen" vampyyriherra ja uudemmasta tuotannosta esille pongahtavat niin Van Helsing (2004) kuin Blade: Trinitykin (2004). Sanotaan nyt, että Adamson panee parastaan, enkä tarkoita tällä hänen vaimoaan. Zandor Vorkov -nimellä esiintyvä, siviiliammatiltaan tuotantoyhtiön rahoituskonsultantti (!), Roger Engel kantaa viiksekkään kortensa epäkuolleiden kreivien ylinäyttelevään kekoon. Naama valkoiseksi maalattuna ja parta naurettavuutta lisäten "Vorkov" kompastelee ympäri elokuvaa (lopussa kirjaimellisesti) herättäen naurua kaikkialla minne eksyy. Ei juuri auta, että kaikki hänen repliikkinsä on jälkikäteen muokattu hyvin... elektronisen kuuloisiksi. Dubattu kreivi pääsee myös ilmaisemaan itseään mystisen monitulkintaisesti lauseilla kuten: "Olen kaikkialla, etenkin tässä huoneessa." Tietysti Draculalla on myös sormus, josta hän ampuu lasersäteitä oudosti pysäytyskuvien näköisissä otoksissa.

Dracula vs. Frankenstein [3]
Dracula vs. Frankenstein [4]

Silloin kun tohtori F. tai arvon kreivi eivät siunaa katsojia läsnäolollaan, elokuva on sitä mitä sen alun perin pitikin olla, tylsä hippiympäristöön sijoittuva mysteeritarina. Täynnä hassuja vaatteita, kävelyä rannalla ja outoja friikkejä lausumassa ajan kuvaan muka sopivia repliikkejä. Mies puhuu muististaan: "That's my bag. I see things and make observations for later replay." Niin, niinhän me kaikki. Greydon Clark on taas mukana kuvioissa, roolihahmon nimi on Strange ja sitä hän kyllä onkin.

Ja ihan vain vakuudeksi siitä, ettei nimi ole pelkkää huijausta, Dracula ja hirviö taistelevat elokuvan lopussa. Tai lähinnä Dracula juoksee ja Frankenstein jahtaa. Dracula kun tajuaa että aurinko nousee, joten hänen on päästävä takaisin arkkuunsa. Siispä kuolematon viisauden ruumiillistuma säntää ulos kirkosta metsään, jossa hän säntäilee edestakaisin, kunnes päätyy takaisin kirkolle! Ja kuolee.

Elokuva on taattua tyylipuhdasta Adamsonia, eli tarvittaisiin jonkinlainen elokuvallinen Rosettan kivi dekoodaamaan sekasotkun syvimmät merkitykset. Kiehtovinta koko tapauksessa on yrittää arvailla miten kohtaukset auteurimme päässä ovat liittyneet toisiinsa ja missä vaiheessa hän on saanut neronleimauksen raahata Draculan ja Frankensteinin mukaan menoon. Alun huvipuistokohtauksessa saa myös nähdä maanisesti nauravan kääpiön, joka syö dollarin setelin. Ei siis oikeastaan ole mitään syytä olla katsomatta elokuvaa. Koe kuitenkin saatettiin kunniakkaasti loppuun ja sen tulos oli ihmisaivoiksi kutsutun herkän instrumentin näännyttäminen kutakuinkin totaalisen kapasiteettivajauksen autuaaseen tilaan. Jotkut saavuttavat tämän nirvanaksi kutsutun toiseuden tilan paastoamalla tai meditoimalla, minä katson Al Adamsonin elokuvia - ja edistän samalla tieteen juhlamarssia.

**½--
keskiarvo
toimitus
2.50/5.00 (2)
 IRMM
  2.5 2.5
keskiarvo
lukijat i
2.33/5.00 (3)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
Sivu:

1 2 3 4