Caroline Munro
Hanzo the Razor - perspektiiviä sankarimyyttiin
sivu: 1 · 2 · 3 · 4



Hanzo the Razor - perspektiiviä sankarimyyttiin


Nyt loppui vittuilu.

Lauseen voi lukea lähes jokaisesta kohtauksesta, jossa kuolemanläheisyydestä halvaantunut, yksinäinen mutta määrätietoinen katse täyttää kuva-alaa. Suurikokoinen samurai vaeltelee isännättömänä tavoitteenaan vain työntövaunuissa matkustavan poikansa suojeleminen. Japanilaisen Kazuo Koiken luoman manga-sarjakuvan filmaattiseksi päähenkilöksi ei olisi voinut löytyä osuvampaa persoonaa kuin Tomisaburo Wakayama ja hänen järkälemäinen olemuksensa, kulmien alta pistävä katseensa ja matalan vakuuttava äänensä. Samat piirteet pätevät myös velipoikaan, joka ei päätynyt ohjaaja Kenji Misumin laukaisemaan elokuvalliseen Lone Wolf & Cub -sarjaan (6 elokuvaa vuosina 1972-1974) vaan Koiken erilaisen projektin filmaattiseksi tukipilariksi, jonka suuhun yllämainittu lausahdus sopii entistä osuvammin.

Hanzo muuntui Koiken Goyôkiba-sarjakuvasta elokuvaksi persoonan muutoksella. Sarjakuvan vähäeleinen ja jäykkä samuraipoliisi Hanzo Japanin lähihistoriassa muuntui elokuvakameran ja Shintarô Katsun karisman kautta unohtumattomaksi ja eloisaksi hahmoksi, jonka myötä paljastui näkemys samuraikulttuurista, jossa hyvät ovatkin myös roistoja, ja jokaisella on salaisuutensa ja himonsa henkisillä harteillaan. Zatoichi-elokuvien - joista ensimmäinen syntyi vuonna 1962 jälleen Kenji Misumin ohjaamana - päähenkilönä, sokeana samuraisankarina, lopulliseen tähteyteen Japanissa ja Aasiassa noussut Katsu on Hanzo "The Razor" Itami (=kipu), samuraipoliisi, joka haluaa hoitaa asiat niin sanotusti kuntoon. Luonnollisesti Hanzo ei välitä kollegoidensa vastustuksesta tai maansa lakipykälistä ja perinteistä, vaan soveltaa omaa näkemystään oikeudesta ja pyrkii samalla paljastamaan mahdollisimman monta korruptoitunutta yhteiskunnan johtajaa niin papiston kuin korkeimman oikeudenkin edustajista. Tästä mehukkaasta asetelmasta syntyi kolme filmatisointia, jotka ohjasi kolme eri ohjaajaa Katsun pysyessä aina pääroolissa.

Katsun karismaa voi verrata täysin veljeensä Wakayamaan, jota hän muistuttaa fyysisestikin lähes identtisesti. Akira Kurosawan useassa suurtyössä esiintyneen Toshiro Mifunen kaltainen vakuuttavan läsnäolon tuntu vallitsee jokaista kuvaa, jossa Hanzo esiintyy. Tämän lisäksi itse hahmo on jotain täysin muuta kuin perinteinen sankarillinen (ja usein myös kuolematon) samurai niin Akira Kurosawalla, Zatoicheissa tai Lone Wolf & Cubissa. Hanzon metodit käsittävät ennen kaikkea itsekidutusta ja fyysistä tuntumaa niistä keinoista, joita hän ja kaksi apuriaan käyttävät rikollisia kuulustellessaan. On tärkeää tietää itse se kipu, jota aikoo rikollispololle langettaa totuuden selvittämiseksi.

Tästä sadomasokistisesta piirteestä syntyy välitön yhteys myös Hanzon jalkojen väliin, jossa sijaitsee viimeinen radikaali ja kookas ero muihin samuraihin tai ihmisrodun edustajiin verrattuna: naispuolisten "rikollistensa" kuulustelu tapahtuu huomattavasti iloisemmissa merkeissä kuin mitä tylsistyttävä ja lattea pikkunilkkien miekalla teurastaminen terveessä samuraimiehessä voi aiheuttaa. Nämä piirteet yhdistettynä vakuuttavaan visuaaliseen osaamiseen sekä ajoittain hyvinkin toimivaan ajankuvaukseen ja kritiikkiin yhteiskunnan auktoriteettien petollisuudesta ovat yhtä kuin Japanin kolme Hanzo the Razor -elokuvaa:



thumbnail
 


Hanzo the Razor:
Sword of Justice (1972)
thumbnail
 


Hanzo the Razor:
The Snare (1973)
thumbnail
 


Hanzo the Razor:
Who's Got the Gold? (1974)


 JSJM*METPSMMK*PITKALKA
1.Hanzo the Razor: The Snare (1973)3.54.04.54.0...4.03.53.923.72
2.Hanzo the Razor: Sword of Justice (1972)3.54.04.04.04.03.54.03.863.68
3.Hanzo the Razor: Who's Got the Gold? (1974)3.52.5.........3.03.03.002.79
 JSJM*METPSMMK*PI3.593.40
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!

Sivu:

1 2 3 4