Caroline Munro
Rakkautta & Anarkiaa -päiväkirja '05
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10

Maanantai 19.9

Viikko alkaa poikkeuksellisella elokuva- annoksella: niitä on vain kolme! Vaan eipä hätää, laatu ja kesto korvaavat kyllä määrän. Ensimmäisenä vuorossa tanskalaisen Anders Thomas Jensenin toinen elokuva Adam's Apples, jota katsoessani en voi olla ajattelematta, että tästä ei varmaan huumori mustemmaksi vähään aikaan pääse. Luulo osoittautuu onneksi vääräksi. Seuraavana alkaa jotain täysin erilaista, eli Yoichi Sain Blood & Bones. Forum 1:sen näytösajankohta ei ole paras mahdollinen, sillä silloin kun viereisestä kahvilasta ei parvelle kantaudu sekavaa kälätystä ja äänekästä kikatusta, kuuluu toiselta puolen piinaavaa porausta. Ikään kuin tässä ei vielä olisi tarpeeksi, on osa yleisöstä tullut katsomaan elokuvaa oletuksella yhtälöstä "Takeshi Kitano + väkivalta = aina yhtä hauskaa". Ei-vailla-huumoriaspekteja olevan elokuvan katselunautinto siis kärsii hieman myös Kitanon jatkuvalle perheväkivallalle kovaäänisesti höröttävistä mieskatsojista. Printin ihanuuksiin lukeutui satunnaisten repliikkien laittaminen lainausmerkkeihin, sekä Kitanon alastomuutta peittelevät mustat pallerot. Kaksinaismoralistisesti kestetään kyllä väkivalta, mutta Takeshin pippeli on jo liikaa siedettäväksi. Tätä seurasikin sitten ns. jackpot, eli koko festivaalin paras elokuva: Fyra nyanser av brunt. Ruotsalainen massiivinen tragikomedia on jotain aivan uskomatonta katsottavaa, eikä sen absurdille huumorille ja näkökulmalle tavallisen ihmisen traagiseen mitättömyyteen löydy vertaista. Loistava päivä ja loistava päätös sille.

Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10