Caroline Munro
Night Visions - Maximum Halloween 3005
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9

From Beyond (1986)



Maximin isommassa salissa olisi pyörinyt maailmalla menestystä saanut kristillinen kauhuilu The Exorcism of Emily Rose (2005). Kilpailu ei kuitenkaan ollut kummoinen kun pienemmälle joukolle tarjoiltiin Stuart Gordonin lihallinen painajainen From Beyond. Koska elokuvasta löytyy jo sivustolta arvostelu, jätän tässä juonikuvaukset sikseen.

Gordon muistetaan yhä pääosin H.P. Lovecraftin novelleihin perin löyhästi pohjautuvista Re-Animatorista, mutta samoihin aikoihin kultaisella 80-luvulla syntynsä saanut From Beyond tykittää paikoitellen ihmismielen rajoja repiviä horror-visioita jopa mehevämmin. Ainakin se on ehyempi kokonaisuus kuin Gordonin myöhempi paluu Lovecraftin maailmaan, eli hajanaisuudesta ja juonen puutteesta kärsivä Dagon (2001).



Kuten Gordonilla monesti tuppaa käymään, elokuvan jälki on varsinkin luppokohtauksissa paikoitellen hieman karkean ja hiomattoman oloista. Aluksi tunnelmaa yritetään luoda liikaa melko väkinäisillä, melkein vitsiksi luettavilla okkulttisilla yhteensattumilla, kuten sillä että elokuvan kauhujen talon osoite sattuu olemaan 666 Benevolent Street. Toismaailmallisissa kauhukohtauksissa sen sijaan ylletään komeaan vauhtiin ja erityisesti lateksiset lihametamorfoosit ynnä niistä syntyvät hirviöt ovat suorastaan tavattoman viehättäviä. Limaa kiiltävät ölliäiset saattavat liikkua hieman kömpelösti, mutta niiden käsin kosketeltava konkreettisuus uppoaa verkkokalvoilta aivoihin paljon tehokkaammin kuin monet nykypäivän kliinisen särmättömät CGI-monsterit.



Oman kirkkaan valopilkkunsa From Beyondiin säteilyttää yksi b-elokuvien sekopäiden kiistattomista kuninkaista, Jeffrey Combs. Combs on tutun maanisella vaihteella näennäisesti seonneena professorin apulaisena, nykien kasvolihaksiaan ja pyöritellen silmiään uskomattomalla antaumuksella. Alkuperäisen Dawn of the Deadin (1979) tähti Ken Foree tuo menoon jonkin verran reteämpää huumoria mukaan, eikä Barbara Cramptonkaan tee ollenkaan hullumpaa roolia elokuvan alun järkyttävästä kasarijakkupuvustaan huolimatta - etenkin rauhasen stimuloinnin seurauksena herääviä uusia seksuaalisia kokeiluhaluja ilmentäessään. Ted Sorel revittelee kirjaimellisesti täysillä demonisena tohtori Pretoriuksena.

From Beyondin kliimaksi jää lopulta vähemmän vaikuttavaksi mitättömäksi räjähdykseksi, mutta sitä seuraava kieron lohduton hetki vie pisteet voiton puolelle. Gordonin innokkuus toinen toistaan groteskimpien lonkero- ynnä lihamöykkyhirviöiden esittelyssä, koko ajan etenevä juoni, osuvat roolisuoritukset sekä lievän vinksahtanut huumori tekevät kokemuksesta ehdottomasti nautinnollisen.

***½-

Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9