Caroline Munro
Night Visions - Maximum Halloween 3006
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9

Maniac (1980)

Maniac - nukkemurhaaja

Maniac #1 Maniac #2
IMDb

Varhaistöidensä tylyllä tinkimättömyydellä mainetta kerännyt William Lustig ei ole kohta kymmeneen vuoteen ohjannut mitään. Viimeisin, toisen entisen b-suuruuden Larry Cohenin kynäilemä Uncle Sam (1997) ei sekään vakuuttanut käytännössä millään tasolla muutamasta irtonaurusta huolimatta. 24-vuotiaana Lustig ei kuitenkaan vielä palanut säästöliekillä; Maniac on kylmäävä matka psykopaatin mieleen, jota paikoittainen tökerö toteutus ei haittaa vahvan vision ajaessa täyttä päätä aika lailla kaiken epäolennaisen yli.

Maniac [1]
Maniac [2]

Pääosanesittäjä Joe Spinellin tarinaan perustuvalla Maniacilla on jalat tukevasti aiemmin valetussa perustassa; viitteitä löytyy niin Hitchcockin, Argenton kuin Bavan töihin, eikä edellisvuonna ilmestynyt Abel Ferraran Driller Killerkään ole temaattisesti tai toteutuksellisesti kovin kaukana. Molemmissa umpitärähtänyt psykopaattimurhaaja riehuu ympäri New Yorkia ja tuska purkautuu groteskien surmatekojen kiihtyvänä kierteenä. Kaikesta huolimatta Maniac onnistuu tuntumaan itsenäiseltä teokselta, yhdistäen sukelluksen yhteiskunnasta vieraantuneen päähenkilön äärikierroksilla käyvään päähän veriseen slasher-elokuvaan.

Roolin täysin ruumiillistava Spinell on Frank Zito: ruma, lihava ja säälittävä ihmisraunio, joka mutisee itsekseen peilille veriroiskeiden peittämien mannekiinien täyttämässä asunnossaan. Paineiden käydessä liian ankariksi Zito lähtee suurkaupungin yöhön etsimään uhrejaan, nuoria naisia tai pariskuntia. Veritekojen jälkeen hän laahustaa takaisin yksiöönsä ja katuu. Säälimättömästi kuvatut murhat ovat jo itsessään karmivaa katsottavaa, mutta Spinellin piinaava vaaniminen ja tunnelivisioinen saalistus vievät Maniacin todellisen kauhun ytimeen. Zitoon on mahdotonta samaistua, mutta Spinelliä on yhtä mahdotonta vihata.

Maniac [3]
Maniac [4]

Houreidensa kourissa kärvistelevä sarjamurhaaja ei tietenkään ole uutta kuvastoa, mutta Maniacin tekee erityisen tehokkaaksi tiukka näkökulmarajaus. Poliisia ei käytännössä katsoen ole olemassa aktiivisena osapuolena, eikä kertaakaan ole epäilystä surmatyön onnistumisesta. Käsivarakamera, rosoinen kuva ja tehokkaan ekspressiivinen musiikkiraita viimeistelevät äärielämyksen. Ääniraita ei suo musiikin puuttuessakaan irtautumista Ziton jatkuvasta kurimuksesta, vaan Spinell huohottaa irvokkaasti hiljaisten hetkien läpi, pakottaen subjektiivisissa otoksissa katsojan mukaansa. Pisteenä iin päällä loistavat itsekin uhrina näkyvän efektiguru Tom Savinin verihurmeet.

Nihilistinen Maniac ei tarjoa toivoa paremmasta maailmasta, ei mitään pakoteitä limbosta, jossa satuttaminen johtaa murhaan ja murha aina uuteen. Spinellin ihmishirviössä on kaikki vastenmielistä - silti hän on ihminen. Ja se jos mikä on pelottavaa.

****-
keskiarvo
toimitus
3.91/5.00 (11)
 JSSMJLJMJM*IRMHMMMK*EMPI
  4.0 4.5 4.0 4.0 4.0 4.0 4.5 3.5 4.0 3.0 3.5
keskiarvo
lukijat i
3.82/5.00 (30)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  59 (81)
73%
Maniac (1980)  Maniac (1980)Maniac - nukkemurhaaja  
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9