Caroline Munro
Espoo Ciné 2007
sivu: 1 · 2

Ratatouille (2007)

The Iron Giantilla (1999) ja The Incrediblesillä (2004) itsensä varteen otettavaksi animaatio-ohjaajaksi nostanut Brad Bird houkuteltiin pistämään Pixarin epäonnistuneeksi luokiteltu Ratatouille -käsikirjoitus kuntoon ja luotsaamaan projekti loppuun asti. Lähtökohta näkyy lopputuloksessa, sillä tarina kokiksi haaveilevasta pariisilaisrotasta ei millään tasolla saavuta Birdin aiempien elokuvien mielikuvituksellista lennokkuutta. Standardiksi noussut tietokoneanimaatio on kuitenkin niin laadukasta kuin Pixarilta on lupa odottaa ja Ratatouillen parissa viihtyy helposti pari tuntia. Hahmot eivät ole kovin muistettavia, mutta ihan symppiksiä. Erityisesti über-elitistinen ravintolakriitikko (äänenä Peter O'Toole) herättää naurua.

***

Little Red Flowers (2006)

Pienet punaiset kukkaset ja nuori kapinallinen sijoittuu kiinalaiseen lastenkotiin juuri kansantasavallan perustamisen jälkeen, jonne uusi tulokas tuo kaaosta. Nelivuotias Qiang (Dang Bowen) ei tunnu millään sopeutuvan, vaan joko itkeä parkuu tai kiusaa muita. Lastenkodissa vallitsevat tiukat rutiinit ja nimen punaisia kukkia jaetaan päivittäin niille, jotka toimivat oikein. Eli osaavat pukeutua ja käydä paskalla heti aamusta - rivissä kykkien. Hiukan muodottomaksi jäävä elokuva luottaa hieman liikaa absurdien rituaalien hämmästelystä irtoaviin nauruihin ja lasten söpöön käytökseen varsinaisen sisällön tai rakenteen kustannuksella. Laajempaa yhteiskunnallista kontekstia ei ole tarjolla hieman irralliseksi jäävää korkean virkamiehen vierailua lukuun ottamatta. Bowenin sielukkaat silmät ja hyvät ilmeet kantavat historiallisena tuokiopalana kohtuullisen hyvin toimivaa elokuvaa.

***

The Picture of Dorian Gray (2006)

Ehdin jo kuvitella että aallonpohja Oscar Wilden mestarillisen kirjan The Portrait of Dorian Gray sovituksissa olisi ollut Will Selfin Gus van Santin Psyko -remaken kirjallinen vastine Dorian, joka siirtää tapahtumat 1980-luvun gay-kulttuuriin. Duncan Roy kuitenkin ylittää jopa muuten lahjakkaan Selfin hölmöyden riemuvoiton videotaiteesta ammentavalla "elokuvallaan", jonka mainitaan perustuvan "Oscar Wilden kirjoituksiin". Nykypäivän Manhattanille sijoitetussa tulkinnassa Dorian Gray on nuori puppelimallipoju David Gallagher, jonka olemuksen ontto takki lienee tarkoitettu kuvastamaan hahmon tyhjyyttä. Muistio taiteilijoille: tyhjyyttä pitää osata ilmaista, pelkkä tyhjiö kuvassa ei riitä. Muotokuva on tietysti muutettu videoinstallaatioksi, jossa Dorian saa elokuvan edetessä muutaman syylän ja pari arpea - joihin Roy zoomailee vimmatusti. Halpiskameralla tallennettu, räikeästi neonvalaistu kuva jakautuu usein monistetuksi mosaiikiksi, kenties tarkoituksenaan kuvata Dorianin sielun ja/tai modernin ihmisen pirstaloituneisuutta. Kunpa Wilde vain olisi ollut näin lahjakas, olisi säästynyt paljon paperia. Jos puu kaatuu metsässä ja alle jää kaikki maailman videotaide, itkeekö kukaan?

*

Venus Drowning

"Kuin Ken Loach -elokuva David Cronenbergin ohjaamana...", ilmoittaa festivaalin katalogi. Pikemmin kuin Cronenberg-elokuva naiseuden mysteeriin törmänneen 13-vuotiaan runopojan ohjaamana. Dawn (Jody Jameson) pakenee itsemurhaa yritettyään lapsuuden maisemiin, pieneen kaupunkiin meren rannalla. Haahuiltuaan perheen vanhassa, autiossa talossa sietämättömän kauan nainen menee rannalle ja löytää sieltä pinkin pitkulaisen lihaklöntin jonka keskellä on vaginamainen aukko. Toiveikkaasti nimetty Dawn antaa vahapaakulle tekohengitystä ja se alkaakin hieman korista. Kun mollukkaa hieroo sensuellisti, alkaa se erittää nestettä jonka hurmeiseen maisteluun Dawn jää koukkuun - vaikka siitä tulee jälkikäteen paha olo. Eli jos on sattunut kuulemaan ulkoisesta kovalevystä, niin tässä olisi nyt ulkoinen vagina. Sitä on kiva hieroa ja bonuksena omaansa voi nyt myös nuoleskella ilman akrobaatin venymisvalmiuksia. Elokuva ei kerro tuleeko ulkoisen vaginan tökkimisestä huonon olon lisäksi myös karvoja käsiin ja sokeaksi, mutta olettaisin niin. Ja varokaa naiset: jos harrastatte syntiä miehen kanssa, tulee ulkoinen vagina mustasukkaiseksi. Silloin sen aukosta ryömii esiin lonkero joka imee ukosta mehut ja jättää jälkeensä pelkän kuivuneen luurangon. Jonka Dawn kärrää ostoskärryillä rannalle ja polttaa tuhkaksi yhdellä tulitikulla. Kaunis ja koskettava elokuva masturbaation vaaroista. Jos Nainen vai artisokka esittäisi kalkkunakauhua, Venus Drowning olisi päävetonaula.

*

Princess (2006)

Tanskalaisessa animaatiossa pappi kostaa siskonsa kuoleman ja tämän 5-vuotiaan lapsen hyväksikäytön pornoteollisuudelle. Animaatiotyö on menettelevää ja väliin leikatut pätkät oikeista näyttelijöistä sopivat kokonaisuuteen yllättävän hyvin. Princess ei juuri epäröi esittäessään koko pornoalan degeneroituneiden pervertikkojen vaarallisena ja viattomat tuhoavana temmellyskenttänä a lá 8MM (1999). Tähän päälle kun ympätään deathwishmäinen oikeutetun koston märkä uni (kakara hakkaa ahdistelijansa munat hajalle sorkkaraudalla), niin luulisi itse kunkin provosoituvan pahemman kerran kannastaan riippumatta. Ohjaaja-kirjoittaja Anders Morgenthalia ei kuitenkaan näytä kiinnostavan oikeastaan kumpikaan aihe, niin ohuella otteella molemmat käsitellään. Lopetus alleviivaa tuskallisen ilmiselvästi koston tuhoavaa vaikutusta, mutta matka sinne on yksioikoisuudessaan hämmentävä. Papin moraalia ei tutkita, saati sitten tekojen oikeutusta ylipäätään. Koska asenne ei ole myöskään käytännössä lainkaan eksploitatiivinen, herää kysymys kenelle ihmeelle elokuva on suunnattu?

**½

A Mighty Heart (2007)

Aina kiinnostava Michael Winterbottom pitää otteensa tuoreena kieltäytymällä toistamasta itseään. Tällä kertaa tulos on kuitenkin vain puoliksi onnistunut. Tosipohjainen jännitysdraama kertoo Pakistanissa kidnapatun ja murhatun journalistin Daniel Pearlin tarinan lesken näkökulmasta. Rooliin omistautunut megatähti Angelina Jolie kantaa elokuvaa vakuuttavasti ja Winterbottom tallentaa tuttuun dokumentaariseen tyyliinsä paikallista kaaosta niin intiimistä kuin poliittisesta näkökulmasta, heittäen katsojan suoraan keskelle tapahtumien kaaosta. Tämä elävän elämän tuntu on Winterbottomin suurin lahja. Jännitystarina sen sijaan ei ja nimet, kasvot ja tapahtumat sekoittuvat pienoiseksi sotkuksi. Kun lopun vielä tietää titanicmaisesti etukäteen, kokemuksesta syntyy jo yksityiskohtien määränkin vuoksi raportinomainen jutun läpikäynti, joka on kaikesta huolimatta pätevästi toteutettu.

***


Loppuyhteenveto:
 JSJMKKJM*IRTPMMSMMK*EMPITKALKA
1.Hvordan vi slipper af med de andre (2007)............4.0..................4.00...
2.Azuloscurocasinegro (2006)............3.5..................3.50...
3.28 Weeks Later (2007)3.5...3.53.03.03.5...2.53.52.52.53.063.02
4.Little Red Flowers (2006)...3.0......3.0..................3.003.50
5.Adama Meshuga'at (2006)............3.5...2.5............3.00...
6.El camino de los ingleses (2006)............3.0..................3.00...
7.The Secret Life of Words (2005)............3.0..................3.00...
8.Ratatouille (2007)2.5.........3.0............2.53.52.883.28
9.Princess (2006)............2.5......3.0.........2.752.00
10.A Mighty Heart (2007)2.0.........3.0..................2.50...
11.Armin (2007)............2.5..................2.50...
12.Irina Palm (2007)3.0.........2.5............2.0...2.38...
13.Curse of the Golden Flower (2006)............2.52.0......2.5...2.02.251.90
14.Zibahkhana (2007)2.0.........2.0......2.0.........2.002.50
15.Itty Bitty Titty Committee (2007)............2.0..................2.00...
16.The Picture of Dorian Gray (2006)............1.0..................1.00...
17.Venus Drowning (2005)............1.0..................1.00...
 JSJMKKJM*IRTPMMSMMK*EMPI2.582.70
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!

Sivu:

1 2