Caroline Munro
Today You Die - Steven Seagalin valtio-dialogi
sivu: 1 · 2 · 3 · 4



Steven Seagalin Valtio-dialogi


Miehen ideaalista elämää luotaavan trilogian ensimmäisessä osassa pääsimme jo hyvään alkuun kartoittaessamme miehen maailmaa ja metodeja. Toisessa osassa painumme vielä syvemmälle miehen pääkuoren sisään ja keskitymme siihen ainoaan asiaan, joka siellä pyörii: vallanhaluun.

Koska kaikki toimivat ideat on jo keksitty antiikin aikana, otetaan kehykseksi Platonin valtioteoria. Platon esitti ihannevaltion rakentuvan kolmesta luokasta: työläisistä (kohtuullisuus), sotilaista (rohkeus) ja filosofiaan perehtyneistä hallitsijoista (viisaus). Yksittäisen ihmisen arvottaminen onnistuu myös luokkien pääihanteiden avulla, niinpä korkein hyve oikeamielisyys on kohtuullisuuden, rohkeuden ja viisauden summa. Hyveiden sovelias yhdistelmä tekee ihmisestä harmonisen, yhteiskunnasta taas oikeamielisen.

Toimintasankarin ydinhyve on ehdottomasti oikeamielisyys, mutta toisaalta hänen suuruudenhulluutensa, itsekeskeisyytensä ja ehdottomuutensa vaativat luokituksen tarkastamista. Hyökäten kuin hunni sivilisaation kimppuun, hänen toimintatapansa vaikuttavat suurvallalta, joka paitsi pirstoo vallitsevan järjestelmän, luo omat käyttäytymissääntönsä, niin myös olettaa muiden mukautuvan niihin. Tästä päästäänkin johtopäätökseen, että toimintatähteä täytyy käsitellä täydellisen ihmisen ja utopiavaltion synteesinä. Steven Seagal käy tarinoissaan graafisen väkivallan dialogia kukistaen kilpailevat ideologiat, hallintomuodot ja ryhmittymät. Lopuksi kolonialistis-fasistisessa fantasiassa kaiken yllä seisoo valkoinen despootti, joka on noussut rotujen, luokkien, sukupuolten ja ympäristön yläpuolelle.


Kriisi ja sankaruus

It's a dirty job... but somebody's got to take out the garbage.

Mytologian ja vertailevan uskontotieteen professori ja kirjailija, Joseph Campbell esittää usein siteeratussa teoksessa Sankarin tuhannet kasvot tien sankaruuteen olevan aina poikkeusyksilön tekemä myyttinen matka. Elokuvien action-sankari ei levitä menneiden aikojen tapaan viisauksia tai valistuneisuutta vaan tarjoaa pelkkää väkivaltaa ratkaisuna kaikkeen. Pelkkä kykeneväisyys väkivaltaan ei kuitenkaan riitä, sankariksi ei kukaan pääse omasta halustaan, vaan vääryyden ympäröidessä yhteisö antaa valituille yksilöille sankaruuden mahdollisuuden. Onnistuneiden toimien seurauksena yksilö saa ympäristöltä sankarin kruunun. Sankaruus on pelkästään onnistunutta ongelmanratkaisukykyä.

Oikeusvajeesta kärsivään yhteisöön tarvitaan siis poikkeusyksilö (ts. välinpitämätön mulkku), jolla on varaa irrottautua säännöistä ja normeista sekä riistää itselleen esivallalta sen hallinnoima väkivallan monopoli. Hän on siis vain eräänlainen sosialistisia ajatuksia päähänsä saanut yksinkertainen, väkivaltainen, mutta juuri oikeanlaisella kunniakoodistolla varustettu rehti kadunmies. Poliittisesti metodit hivelevät molempia suuntia: oikeistoa miellyttänee oman käden oikeus, vasemmistoa taas selkeä luokkataistelun tunnusmerkistö. Useimmiten hän on kuitenkin väärä mies oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Käytännössä sankari toteuttaa lähes aina jonkinsorttisen vallankaappauksen. Vallankaappaus on poikkeuksetta verinen, mutta lopputulos on aina hintansa väärti (näin siis sanovat he, joiden verta ei vuodateta ja joiden rakettimainen nousu yhteisön sosiaalisessa asteikossa on tapahtuman jälkeen taattu). Esivalta ei asiasta yleensä kiinnostu, koska toimintatähti tyytyy barbaaripäällikön tavoin paikalliseen valtaan, eikä ole kiinnostunut liian laajoista ympyröistä. Teknisesti kyseessä on usein mafia-tyyppisen välienselvittelyn tuloksena syntynyt vallansiirto ryhmittymältä toiselle tai valtarakenteiden suojissa piileskelevien mätien yksilöiden savustaminen ulos.

Mielenkiintoisin vaihe on kuitenkin silloin kun akuutti kriisi on ratkaistu ja lopputekstit laskeutuneet. Mitä silloin tapahtuu? Yhteisö ehkä kuvittelee ja toivoo toimintasankarin häipyvän omille teilleen heti kun ongelmat on ratkaistu, mutta on oletettavaa, että näin ei käy. Toimintasankari tuskin luopuu saavuttamastaan vallasta ja voidaan sangen oikeutetusti epäillä, että jos haluat kuvan tulevaisuudesta, kuvittele Steven Seagal vääntämässä käsivartta sijoiltaan - ikuisesti.



Sivu:

1 2 3 4