Nachts, wenn Dracula erwacht (1970) :: Count Dracula
Verenhimoinen Dracula
aka Bram Stoker's Count Dracula; Dracula 71; El conde Drácula; Il conte Dracula; Il demone nero; The Nights of Dracula
![]() |
![]() |
|
Genre | ||
Christopher Lee ei ollut kovinkaan tyytyväinen saamiinsa Draculan rooleihin Hammer-yhtiön elokuvissa, ja eräs merkittävimmistä tämän seurauksista oli Count Dracula: yhteistyö ohjaaja Jesus Francon kanssa tavoitteena tehdä alkuperäisteokselle uskollinen adaptaatio Bram Stokerin kirjasta. Sanomattakin olisi pitänyt olla selvää, että Franco ei tällaisessa ole omimmillaan. Stokerin Transylvaniassa ei jazz soi yökerhoissa.
![Nachts, wenn Dracula erwacht [1]](/web/public/captures/reviews/001500/001728-a.jpg)
![Nachts, wenn Dracula erwacht [2]](/web/public/captures/reviews/001500/001728-b.jpg)
Tarinaa on turha ryhtyä kertaamaan, ja ehkäpä Count Dracula onkin lähellä alkuperäiskirjaa (ei valitettavasti arvostelijalla kovinkaan tuoreessa muistissa). Tämä ei välttämättä ole hyvä seikka, ja kovin vähän tässä on ideoitakin, joita ei muissa Dracula-filmatisoinneissa olisi nähty: lähinnä Draculan ulkonäköön kiinnittää huomiota, etenkin kun Lee on tuttu entuudestaan Hammerin käsityksenä Draculasta.
![Nachts, wenn Dracula erwacht [3]](/web/public/captures/reviews/001500/001728-c.jpg)
![Nachts, wenn Dracula erwacht [4]](/web/public/captures/reviews/001500/001728-d.jpg)
Suurimmaksi Count Draculan ansioksi voi laskea todellisen Jesus Franco all star castin: Christopher Lee viiksekkäänä Draculana, Herbert Lom van Helsingina, Klaus Kinski nappiroolissa Renfieldinä, Soledad Miranda Lucyna, Maria Rohm Minana, Paul Muller tohtori Sewardina ja Jack Taylor Quincey Morrisina. Ja tietenkin Jesus itse.
Juonen ja tyylin puolella Franco epäonnistuukin. Loppujen lopuksi viihdettä on revittävä metsässä juoksentelevista yön lapsista l. saksanpaimenkoirista ja käsittämättömästä ratkaisusta yrittää esittää tutisevat täytetyt eläimet uhkaavina. Onneksi Night Visionsissa esitetty värinsä menettänyt printti sisälsi omituisen älyvapaan suomenkielisen tekstityksen, joka jaksoi naurattaa.
![Nachts, wenn Dracula erwacht [5]](/web/public/captures/reviews/001500/001728-e.jpg)
![Nachts, wenn Dracula erwacht [6]](/web/public/captures/reviews/001500/001728-f.jpg)
Vaikka Count Dracula on tehty vuonna 1970, joka osuu Francon kultakauteen, se on kiinnostava lähinnä vain taas yhtenä Jess Franco ja Dracula-elokuvana. Kummastakin kiinnostuneille se tuottanee pettymyksen. Onneksi vain vuotta myöhemmin Franco ymmärsi ottaa suurempia vapauksia, ja pamautti pihalle yhden maailman kiehtovimmista elokuvista ja parhaimmista Dracula-variaatioista: Vampyros lesbosin (1971). Franco, Muller ja tietenkin ikimuistoinen Soledad Miranda esiintyvät siinäkin.
pisteet (äänet) | nimeke | ||
---|---|---|---|
-5 (16) 31% |
![]() |
kommentit
Isoimmat heikkoudet ovat budjetin pienuudessa, mikä näkyy mm. tökeröissä amerikkalaisissa öissä, yllä mainituissa täytetyissä eläimissä ja säälittävissä kumilepakoissa, mutta eivät nämä itse kokonaisuutta riitä kaatamaan, kuten eivät kaatanet suurinta osaa Hammerin Draculoista tai Tod Browningin filmatisointia, missä sentään näkyy herrajumala vyötiäinen yhtenä yön olennoista! Siihen verrattuna on saksanpaimenkoirat susina aika pientä... Fred Williamsia olisi Harkerin roolissa saanut elokuvan alkupuolella läpsiä hereille, mutta muut hoitavat homman kautta linjan nätisti kotiin - etenkin Lee, Lom ja valkokankaan ehkä paras Renfield, Kinski; Mirandalle riittää jo pelkkä olemassaolo, sen verran kovasta "lavakarismasta" puhutaan. Jazzista viis, kun Ortolani puikottaa taas kerran sisään scoren joka istuu kuin ylipitkät kulmahampaat verenimijälle.
Jos odottaa jotain Vampyros Lesbosia tästäkin, varmaan mikä tahansa on silloin pettymys. Jos "tyytyy" perinteiseen mutta tunnelmallisesti toteutettuun goottikauhuiluun kovalla ja asiansa osaavalla näyttelijäkaartilla, saa reippaasti ajalleen vastinetta. Iskuvoimasta uupuu useita metrejä täysosumasta, mutta kyllä kokonaisuus on reippaasti mainettaan parempi.
kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa