Caroline Munro
Douglas Buck ja amerikkalainen perhealbumi
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6

Home (1998)


Home #1 Home #2
IMDb

"Take the eyes. They are said to be windows to the soul. But doesn't that expose the soul? Make it vulnerable?"

Olipa kerran mies, jonka nimi oli iso-Gary. Hän oli hiljainen ja vakava mies. Kerran hän mietti omaa menneisyyttään ja perhettään, josta itse oli vastuussa. Hän koki olevansa perheensä ankkuri ja samalla majakka, joka johdattaisi perheen kohti valoa. Aivan kuin hänen oma ISÄNSÄ oli ollut. Iso-Gary muisteli joskus aikaa, jolloin hän oli vielä pikku-Gary ja hänen ISÄNSÄ toimi perheen ankkurina.

Home [1]
Home [2]

Pikku-Garyn perhe oli täynnä rakkautta ja hänen äitinsä teki kaikkensa pitääkseen ISÄN tyytyväisenä. ISÄ oli hyvä roolimalli ja pelasti hänet kerran huilunsoittoharrastukselta, koska pikku-Gary ei osannut soittaa. Naps vaan ja huilu poikki. Joskus sadepilvi saattoi laskeutua pikku-Garyn perheen ylle ja silloin äidin sielun heikkous tuli liian suureksi. Äiti vietiin hetkeksi lepäämään muualle ja pikku-Gary sai viettää aikaa ISÄN kanssa.

Eräänä yönä pikku-Gary leikki kipuleikkejä omassa huoneessaan ja kuuli ääniä vanhempiensa makuuhuoneesta. Hän hiippaili hiljaa ovelle ja vakoili heitä oven raosta. Hyi kuinka ällöttäviä leikkejä he leikkivätkään! Aikuisten omituisia, mutta samalla niin mielenkiintoisia, leikkejä. Leikkejä, joissa isä oli ISÄ ja äiti oli äiti.

Home [3]
Home [4]

Homea voidaan pitää eräänlaisena jatko-osana Douglas Buckin edellisenä vuonna ohjaamalle vahvalle lyhytelokuvalle Cutting Moments, ainakin temaattisessa mielessä. Molemmat kertovat makaaberilla tavalla urbaanin amerikkalaisperheen nyrjähtäneestä arjesta. Cutting Momentsissa kärsijän roolissa oli nainen, jonka henkinen ahdistus sai fyysisen ilmenemismuodon. Tällä kertaa kärsijä on mies (Gary Betsworth), joka on täysin menneisyytensä ja erityisesti isänsä vahvan persoonallisuuden vanki. Tarinankulku poukkoilee päähenkilön omasta lapsuudesta ahdistavaan nykyhetkeen koettaen selvittää syytä miehen käytökselle. On kuitenkin turvallista sanoa, että Garyn mieli on vuosien saatossa mennyt niin pahasti sivuraiteille, että katsojan (tai kenenkään muunkaan) on mahdotonta aavistaa mitä hänen päässään liikkuu.

Home vangitsee katsojansa samaan klaustrofobiseen ja ahdistavaan loukkoon, missä Gary elää. Hänen käytöksensä on suurilta osin todella vieraannuttavaa, mutta silti elokuvan hitaasti etenevä tyyli on mielenkiintoista seurattavaa. Olennaisena osana on väkivalta, mutta Cutting Momentsin suoran ja raa'an lähestymistavan sijaan nyt käsitellään asioita sen ulkopuolella. Osittain tästä syystä Home ei säväytä aivan samalla tasolla, mutta Douglas Buck hallitsee kokonaisuuden vakuuttavalla ja hienovaraisella tavalla. Trilogian päätösosa Prologue (2003) valmistui viisi vuotta myöhemmin.

Home [5]
Home [6]

Kerran Iso-Gary luki Jumalan Sanaa kotonaan ja mietti olisiko hänestä koskaan perustamaan omaa perhettä ja olemaan ISÄN kaltainen mies. Eipä aikaakaan, kun iso-Gary tapasikin sopivan naisen ja onnellinen perhe-elämä alkoi. Kaikki oli helppoa ja vaivatonta, koska vaimo-Helenillä oli mukanaan tytär, pikku-Cassandra. Helppous unohtui kuitenkin sinä päivänä, kun vaimo-Helen aloitti valittamisen omista tarpeistaan ja samalla kylvi epäilyksen siemenen iso-Garyn pään sisälle. Lihan himo on syntiä. Iso-Gary alkoi hermostua ja haki neuvoa ja turvaa menneisyydestään. Mitä ISÄ olisi tehnyt tässä tilanteessa?

Lopulta iso-Gary istahti talon verannalle ja tunsi ISÄN lähestyvän häntä. Iso-Gary oli selviytynyt voittajana ja viimeinkin hän tunsi olevansa kotona. Sen pituinen se.

***--
keskiarvo
toimitus
3.50/5.00 (3)
 JSSMJM
  4.0 3.0 3.5
keskiarvo
lukijat i
3.25/5.00 (2)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  4 (4)
100%
Home (1998)  Home (1998)  
Sivu:

1 2 3 4 5 6