Caroline Munro
Berlinale 2010 -katsaus
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11

Caterpillar (2010)

Koji Wakamatsu kusee Japanin sotahistorian päälle uutuudellaan. Heti alussa näytetään, kuinka sotilaat raiskaavat ja tappavat kiinalaisnaisia mantereella 1930-luvulla. Luutnantti Kyuzo Kurokawa (Shima Onishi) tuodaan takaisin kotiin sodasta jalattomana ja kädettömänä, palovammaisena, mykkänä ja mieleltään vajaana "ihmistoukkana".

Vaimo Shigeko (Shinobu Terajima) ei halua hyväksyä totuutta, mutta ympäristön painostuksessa on selvää, että hänen yksin on huolehdittava miehestään loppuun saakka ja oltava esimerkkinä muille naisille, jotta hekin tekisivät kaikkensa Japanin sotakoneiston eteen. Kylällä toimii aktiivinen äärioikeistolainen suojeluskunta, jonka puitteissa naiset harjoittelevat mm. seivästämään vihollisia pistimillä. Välillä Shigeko vie miehensä ulos vaunuissa, ja pikkukylän väki saapuu katsomaan sotasankaria, jota nimitetään suureellisesti jopa "Sodan jumalaksi". Tunteeko vaimo ylpeyttä, vai yrittääkö hän nöyryyttää oikkuilevaa miestään? Wakamatsu jättää asioita tulkinnan varaan.

Sodan vaikutus näkyy Kyuzossa karulla tavalla. Kotona tämä säälittävä olento katselee kerta toisensa jälkeen omista uroteoistaan kertovaa lehtiartikkelia ja vaatii omalla alkukantaisella tavallaan seksiä vaimoltaan. Edes seksi ei lopulta ole pakopaikka todellisuudesta, vaan Kyuzo alkaa nähdä takautumia suorittamistaan raiskauksista ja sodan kauhuista. Miltei täydellinen liikuntakyvyttömyyskään ei estä häntä väkivaltaisesti raivoamasta Shigekolle, mutta nyt vaimo onkin se, jolla on valta-asema suhteessa. Elokuvan lopussa atomipommikuvasto ja tilastot sodan kuolonuhreista kertovat kylmän viileästi, millainen hinta nationalistisesta ja militaristisesta uhosta lankeaa maksettavaksi.

Caterpillar perustuu Edogawa Rampon vuoden 1929 kauhutarinaan, joka oli aikoinaan kielletty Japanissa. Tarina on filmatisoitu aiemminkin, osana Rampo Noir (2005) -episodielokuvaa. Wakamatsun versio on lakonisen armoton, todellinen pahanolon elokuva niille, jotka vielä Men Behind the Sunin (1988) ja vastaavien jälkeen haluavat tietää lisää. Berlinalessa huomattavan moni käveli ulos näytöksestä, ehkäpä kuitenkin enemmän elokuvan minimalismin aiheuttaman tylsyyden kuin sen aiheuttaman piinallisen tietoisuuden vuoksi.

***½-

Summer Wars (2009)

Summer Wars on tyypillistä, hyväntuulista animedraamakomediaa, ja vähän enemmänkin. Tyttö Natsuki (gravure-idoli Nanami Sakuraba) rekrytoi häneen ihastuneen Kenji-pojan (Ryuunosuke Kamiki) kesätöihin, mutta paikan päällä paljastuu, että Kenji raahattiinkin Natsukin kesäiseen sukukokoukseen näytille esittämään tytön poikaystävää.

Ohjaaja Mamoru Hosodan aiemman Girl Who Leapt Through Timen (2006) tapaan kepeän draaman lisäksi mukana on scifi-henkinen twisti: Summer Warsista tekee kiinnostavan tarinan toinen taso, suuren osan maailman väestöstä koukuttanut virtuaalimaailma OZ, joka on kuin hyvin pitkälle viety kolmiulotteinen Facebook tai Second Life. OZ:iin pääsee myös mobiililaitteilla, ja siellä käytetään avatar-hahmoja, jotka tappavat aikaa mm. urheilutapahtumissa ja taistelemalla keskenään virtuaalisissa turnauksissa.

Virus tai hakkeri murtautuu OZ:iin ja aiheuttaa globaalia harmia, kuten uhkaa tiputtaa satelliitin ydinvoimalaan. Mestarinörtti Kenjiltä löytyy keinot katastrofin estämiseen, ja lopulta haasteeseen vastataan mobilisoimalla koko suvun voimat. Ironisena kontrastina juuri tätä ennen katsomaani Caterpillariin Summer Warsissa oli paljon juurikin blatantin militanttia uhoa, tyyliin "meidän sukumme on aina taistellut!". Hakkerointinokittelusta kehittyy todellinen suurluokan vr-matsi, joka mielikuvituksellisuudestaan huolimatta on riittävän uskottava, ja koko elokuvaa varten luotu sosiaalisen median järjestelmä vaikuttaa sekin realistiselta, kaikkine karamelliväreineen ja hassutteluineenkin.

Summer Wars on animedraamana onnistunut joskin unohdettava, komediana vähän turhan imelä, mutta internetin kehityksestä ja hakkeroinnista kiinnostuneille hieno kokemus. Etenkin se on tyypillinen War Gamesin (1983) tapainen varoitus uhkatekijöistä, joita väkisinkin syntyy jos tietokoneille annetaan liikaa valtaa. Ajankohtaisena maaseudun yksinkertaisuuteen nojaavan rauhan ja uusimman teknologian tuoman stressin kohtaamisen kuvauksena Summer Wars on aivan omaa luokkaansa.

***--

Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11