Caroline Munro
HÕFF 2010
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11

Srpski film (2010) :: A Serbian Film

aka Serbia film

Srpski film #1 Srpski film #2

Nykypäivänä on äärimmäisen harvinaista törmätä uutuuselokuvaan, joka edes jollain tasolla pystyy yllättämään tai haastamaan katsojansa. Luojan kiitos siis Srdjan Spasojevicille, joka lataa armotta kovat piippuun ja losauttaa ne katsojan silmille Srpski filmillään sellaisella volyymilla että heikoimpia hirvittää.

Srpski film [1]
Srpski film [2]

Valmistusmaansa mukaan nimetty "serbialainen elokuva" on debyyttiohjaukseksi kerrassaan ilmiömäinen suoritus. Spasojevic tuotti elokuvansa omatoimisesti näyttelijä-tuottaja Dragoljub Vojnovin avustuksella ja käsikirjoitti sen yhdessä ohjaaja-käsikirjoittaja Milos Radivojevicin pojan Aleksandar Radivojevicin kanssa, jonka aiempiin käsikirjoitusmeriitteihin lukeutuu muun muassa kotimaansa lippuluukuilla oivallisesti menestynyt aikuisten satu Tears for Sale (Carlston za Ognjenku, 2008).

Srpski filmin protagonisti Milos (Srdjan Todorovic) on perheellinen ex-pornotähti, joka yrittää viettää normaalia arkea yhdessä Mary-vaimonsa ja kuusivuotiaan poikansa kera. Talouskassa käy kuitenkin vähiin, joten jotain on keksittävä ja pian. Pornoalalla edelleen toimivan ystävättärensä kautta Milos saa yhteydenoton paikalliselta eksentrikkotaiteilija Vukmirilta (Sergej Trifunovic), jolla on esittää hämmentävä tarjous. Vukmir on pornoauteur, jolla on visio päästä käyttämään Milosia pääinstrumenttina uusia pornotaidesuuntauksia luodessaan. Milos on vastentahtoinen, mutta taloudellisen ahdingon luoman paineen alla hänen ei auta kuin hypätä mukaan Vukmirin kelkkaan.

Srpski film [3]
Srpski film [4]

Jo elokuvateknillisestikin Srpski film on kaikin puolin loistokas. Äänimaailma tukee jatkuvasti ruudulla näkyvää kuvaa ja kuva kerrottua tarinaa. Taidokkaana tehokeinona paikoin käytetyn Wikluh Skyn säveltämän painostavan industrial-jyskeen voisi hyvinkin kuvitella saaneen vaikutteita Chu Ishikawan Tetsuo: The Iron Manin (1989) ääniraidasta. Samoin loppupuolella nähtävä henkilöhahmon näkökulmasta käsivaralla kuvattu kohtaus tuo lähes väistämättä mieleen samaisen elokuvan. Muilta osin kuvauksessa ja leikkauksessa ei turhaan kikkailuun ole vastavuoroisesti turvauduttu lainkaan. Valaistus sekä kuvakulmat toimivat ja valittu värimäärittely sopii oivallisesti sisältöön. Elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan digikuvaamisen terävintä kärkeä edustavalla RED-kameratekniikalla. Tekijät ovat myös tiedostaneet CGI-tehosteiden kömpelyydet, eikä tökeröitä tietokoneavusteisia tehosteita ole kelpuutettu mukaan lainkaan.

Srpski film [5]
Srpski film [6]

Elokuvan överirankan teeman huomioiden on positiivisen hämmästyttävää miten paljon elokuvaan on saatu mukaan nimekkäitä näyttelijöitä ja miten mallikkaasti kaikki heistä suoriutuvat rooleistaan. Lähes kaikilla näyttelijöistä on jonkinlaista aiempaa näyttelijätaustaa vähintään tv-tuotantojen puolelta. Pääosaesittäjä Todorovic on alansa vankka ammattilainen ja tuttu kasvo mm. Emil Kusturican elokuvista Underground (1995) ja Musta kissa, valkoinen kissa (1998). Yhtälailla jo suhteellisen pitkän uran tehneen Trifunovicin filmografiasta löytyy reilusti merkittäviä nostoja (Profesionalac, 2003; Aporia, 2006; Turneja, 2008). Etenkin Todorovicin tehtäväksi jää kantaa harteillaan elokuvan vastenmielisen teeman mukanaan tuoma raskas taakka. Hapuilusta ei kuitenkaan ole tietoakaan, Todorovicin onnistuessa esimerkillisen hyvin sympaattisen perheenisän ja ex-pornostaran risteymäroolissa.

Ohjaajakäsikirjoittajapari on todennut elokuvan olevan poliittinen kommentaari; näkemys nykymaailman tilasta ja eritoten kuvaus elämästä Serbiassa, jossa eksploitatiivinen pornoteollisuus on nykypäivää - tästä osaltaan kielii myös elokuvan itseironinen nimi. Sisällöltään Srpski film on häpeilemättömän shokeeraava ja toinen toistaan kammottavimmilla tavoilla vallitsevia tabuja rikkova. Kyse ei kuitenkaan ole ontosta gornosta tai sieluttomasta rietastelusta, vaan taidokkaasta tasapainottelusta mauttomuuksien ja niiden esittämiseen vaadittujen perustelujen välillä. Elokuvan draamankaari on mallikkaasti rakennettu. Aina kun luulisi, ettei elokuva voi enää mitenkään ylittää itseään tai mitään ruudulla aiemmin nähtyä, löytyy vaihdelaatikosta sittenkin uusi eksponentiaalisen hypyn seuraavalle tasolle mahdollistava vaihde. Elokuvan loppupuolelta löytyy vain yksi jakso, joka olisi hyötynyt kerronnan tiivistämisestä, mutta muutoin käsissä on todella eheä paketti armotonta tykitystä.

Srpski film [7]
Srpski film [8]

Elokuvan edetessä katsojaparka riepotellaan läpi uskomattoman tunnevuoristoradan. Yleisön silmien eteen vyörytetään vuorotellen toinen toistaan tabumpia aiheita, joita katsellessa useampi katsojista varmasti pohtii miten moisen näyttäminen voi edes olla laillista. Kaiken tämän sekaan on ripoteltu törkeitä korniuden rajoja rikkovia vitsejä, jotka tihkuvat pikimustaa huumoria. Musta huumori on useimmilta osin nerokasta ja niin taidokkaasti ajoitettua, että siitä on lähes mahdoton olla huvittumatta - mutta nauramaan erehtyvät tulevat takuulla tuntemaan olonsa jälkikäteen likaistakin likaisemmaksi. Vitsailut kumpuavat epäilemättä Radivojevicin kynästä, jonka aiemmassa elokuvassa Tears for Sale oli jo nähtävissä hyvin samankaltaista huumorin kukintaa. Toki muutaman kohtauksen osalta kokonaisuus olisi saattanut hyötyä siitä, että vitsit olisi jätetty vitsailematta ja vakava ote säilytetty.

Kuten todettu, kuvottavien kuvien esittäminen elokuvassa on perusteltua. Kun 60-luvun alkupuolella yleisössä pahennusta aiheuttamaan ja kärkkäiden sensoreiden saksien napsetta uhmaamaan riitti Dolores Hazen kehystettyä valokuvaa tuijottava vanha irstas professori Humbert Humbert, ei samankaltainen hienovarainen vihjailu enää riitä herättämään nyky-yleisössä tarpeeksi suurta reaktiota. Jos keskustelua halutaan herättää, täytyy ensin herättää yleisö. Ja siinä Srpski film onnistuu enemmän kuin mallikkaasti.

Srpski film [9]
Srpski film [10]

Elokuva on omiaan palauttamaan takaisin pinnalle keskustelun elokuvasensuurista - ja sen mahdollisesta palauttamisesta maissa, joissa sensuurilaki on mahdollisesti päässyt löystymään. Kaikki se mitä elokuvassa tapahtuu on kuitenkin hyvin vähäpätöistä verrattuna siihen mitä yhteiskunnassamme ja ympärillämme tapahtuu kaiken aikaa, ja miltä valitettavan usein ummistamme silmämme. Srpski filmin käsittelemät aiheet ja kammottavat kuvat kuuluvat kaikki valitettavasti osaltaan ihmisyyteen, vaikkakin toki sen synkimpiin ja hiljaisiksi vaiettuihin puoliin. Arkielämän esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea, eivätkä ne edes ole kovin hyvin piilossa. Samalla kun poikakuorolaisia raiskaavat pedofiilipapit mellastavat vapaasti Vatikaanissaan, on moraalinvartijoiden vaivatonta suunnata syyttävät sormensa kohti populaarikulttuurituotoksia ja vaatia niistä kiellettäväksi kaikki ne, jotka kertovat ja paljastavat liikaa ihmisyyden synkistä puolista.

Ne, jotka Srpski filmin nähtyään huokasivat helpotuksesta pohtien kaiken näkemänsä olleen vain elokuvaa, voivat ehkä palata takaisin samoihin ajatuksiin uudesta näkökulmasta: onko sittenkään niin?

Versioinfo (3.5.2010):

Srpski film on toistaiseksi ollut HÕFFin ohella nähtävillä vain muutamilla muilla elokuvafestivaaleilla. Elokuva on mahdollista nähdä lokakuussa valkokankaalta Night Visions - Maximum Halloween 3010 -festivaaleilla.

Elokuva on sittemmin julkaistu mm. täysin leikkaamattomana skandi-blu-ray:nä.

****½
keskiarvo
toimitus
3.38/5.00 (12)
 JSSMTPJMKKJM*MHMEMMMK*EMPI
  4.5 5.0 4.0 4.5 5.0 2.0 4.0 1.0 2.5 3.5 2.5 2.0
keskiarvo
lukijat i
3.72/5.00 (37)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  25 (49)
51%
Srpski film (2010)  Srpski film (2010)A Serbian Film  
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

kommentit

odota...
Asswipe kommentoi (26.11.2010 12:28:19)
user avatar Vähänkö olis magee vain toimitukselle tarkoitettu pieni kommenttilaatikko jossain tuossa sivussa, jolloin radikaalisti poikkeavalle tähditykselle voisi toimituksen jäsen sanailla oman kantansa. Tässä tapauksessa tarkoitan tietysti Erholtzin yhtä tähteä. Mies vielä kehui ETTEI edes katsonut elokuvaa. Sellainen pohjanoteeraus ja omituinen mielisairauden ilmentymä, että second opinion arvosteluloota olisi paikoillaan. Onnistuuhan se toki tähänkin, mutta ei se oo sit niinku sama.
vastaa »
Ei-totta kommentoi (17.2.2011 18:50:31)
user avatar http://www.rollemaa.org/arkisto/2011/02/millainen-on-hyva-elokuva/

Jetrolle nyt hieman mietittävää, niin!
Suosittelen myös lukemaan muita varsin "kutkuttavia" ajatuksia arvon nettikriitikolta.
vastaa »
Artemisa Absinthium kommentoi (18.2.2011 10:20:42)
user avatar En tajua miksi shokeeravia elokuvia arvostevilla on sellainen harhakuvitelma, että kyseisiä elokuvia tehdään viihteeksi. Melko kapeakatseista ja typerää.
vastaa »
wiseass kommentoi (20.2.2011 02:38:20)
user avatar Toisen viihde on toisen kärsimys, ikiaikainen totuus
vastaa »
Sakari Määttä kommentoi (9.3.2011 19:07:11)
user avatar Sitgesin festivaalijohtajaa Angel Salaa kohtaan aiotaan nostaa oikeusjuttu Serbian filmin esittämisen takia festivaaleilla. Syyte koskee lapsipornon esittämistä.
vastaa »
molluska kommentoi (11.3.2011 00:18:49)
user avatar Onko lättyä olemassa tai tulemassa?
vastaa »
kritikisti kommentoi (1.4.2011 05:36:06)
lainaus:
Sitgesin festivaalijohtajaa Angel Salaa kohtaan aiotaan nostaa oikeusjuttu Serbian filmin esittämisen takia festivaaleilla. Syyte koskee lapsipornon esittämistä.
user avatar Elokuvasta "muualle" maailmaan on levikkinä tuotu vain ns. UK-cut, joka on rankalla kädellä leikattu.

Omasta mielestäni kirjoitus/arvostelu oli hyvä näin leffan itsekin nähneenä. Niinkuin englanniksi sanoisin, "people who criticize this movie are just victims of their own imagination". Elokuvassa on hienosti onnistuttu tuomaan ns. "snuff-elokuvan" fiilis, mutta elokuva on liian laadukas videoltaan/ääneltään ollakseen totta.

Ei tämä mikään vuoden elokuva ollut, mutta mielestäni hyvä snuff-tyylinen pätkä, jonka parissa ei ainakaan nukahda. Itse pidin elokuvasta ja sen juonesta, mutta vielä enemmän pidin siitä palautteesta mitä "puhtaat ihmiset" laukovat kommenteillaan nähtyään tämän elokuvan - niinkuin se olisi ollut totta.

Kun katsot elokuvan niin katso se ilman ennakkoluuloja. Katso se tietäen, että näkemäsi materiaali ei ole "oikeaa", eikä sitä ole tapahtunut elokuvaa tehdessä, mutta sisäistä kuitenkin fakta, että elokuvan tabut (kuten kirjoituksessakin mainittu) ovat asioita miltä vain moni ummistaa silmänsä nykypäivänä, ja ne ovat totta.
vastaa »
Sami Pöyry kommentoi (9.4.2011 17:27:44)
user avatar Kirjoitukseni elokuvasta:
http://monadifilmi.wordpress.com/2011/04/09/a-serbian-film-ja-vakivallan-katoamistemppu/

"Elokuvaa puolustetaan kummallisella argumentilla, jonka mukaan se aukaisee katsojansa silmät maailmassa tapahtuville hirveyksille, vaikka juuri tuijottamalla ihminen sokeutuu näkemälleen."
vastaa »
Meller kommentoi (9.4.2011 19:00:10)
lainaus:
Kirjoitukseni elokuvasta:
http://monadifilmi.wordpress.com/2011/04/09/a-serbian-film-ja-vakivallan-katoamistemppu/

"Elokuvaa puolustetaan kummallisella argumentilla, jonka mukaan se aukaisee katsojansa silmät maailmassa tapahtuville hirveyksille, vaikka juuri tuijottamalla ihminen sokeutuu näkemälleen."
user avatar Olen kyllä elokuvan sisällöstä ja sanomasta kanssasi eri mieltä elokuvan sisällöstä, merkityksestä ja kuvakielestä, jotka eivät silmissäni näyttäneet ja mielessäni tuntuneet rankistelulta rankistelun vuoksi - tämä oli yksi suurista eroista verrattuna tusinagornoiluun jota 2000-luku on valitettavasti tunkenut monesta tuutista, useimmiten hyvin kehnolla menestyksellä.

Mutta se on sanottava, että kirjoituksesi oli ehdottomasti tähän mennessä paras lukemani vastaan -kommentti, muiden jäädessä infantiilin moralisoinnin mutinaksi elokuvan laadun (tai sen puutteen) täysin sivuuttaen. isot pisteet siitä.
vastaa »
Sami Pöyry kommentoi (9.4.2011 20:43:22)
lainaus:
Olen kyllä elokuvan sisällöstä ja sanomasta kanssasi eri mieltä elokuvan sisällöstä, merkityksestä ja kuvakielestä, jotka eivät silmissäni näyttäneet ja mielessäni tuntuneet rankistelulta rankistelun vuoksi - tämä oli yksi suurista eroista verrattuna tusinagornoiluun jota 2000-luku on valitettavasti tunkenut monesta tuutista, useimmiten hyvin kehnolla menestyksellä.

Mutta se on sanottava, että kirjoituksesi oli ehdottomasti tähän mennessä paras lukemani vastaan -kommentti, muiden jäädessä infantiilin moralisoinnin mutinaksi elokuvan laadun (tai sen puutteen) täysin sivuuttaen. isot pisteet siitä.
user avatar Harmi, jos kirjoituksestani välittyi kuva, että tuomitsin elokuvan itsetarkoituksellisena gornoiluna. Pikemminkin yritin viestittää, ettei elokuvan välittämä viesti yhdistynyt nähtyyn tyydyttävällä tavalla. On ihan mahdollista, että Srdjan Spasojevic uskoo täysillä asiaansa, mutta hän ei ole vain osannut tehdä siitä tehokasta elokuvaa.
vastaa »
Meller kommentoi (9.4.2011 21:12:46)
lainaus:
Harmi, jos kirjoituksestani välittyi kuva, että tuomitsin elokuvan itsetarkoituksellisena gornoiluna. Pikemminkin yritin viestittää, ettei elokuvan välittämä viesti yhdistynyt nähtyyn tyydyttävällä tavalla. On ihan mahdollista, että Srdjan Spasojevic uskoo täysillä asiaansa, mutta hän ei ole vain osannut tehdä siitä tehokasta elokuvaa.
user avatar Tätä en aivan kommentillani tarkoittanut, ennemminkin pikavertailin Srpski Filmiä tusinagornoiluun. Kirjoituksesi viesti meni vallan hyvin perille - olen vain ohjaajan sanottavan onttoudesta ja taidottomuudesta välittää viestiä kuvallisen ja kerronnallisen ilmaisun kautta eri mieltä kanssasi. Tekstisi sinänsä oli mielestäni sisällöltään ja muotilultaan hyvä, ja näkemyksesi perusteltu, minkä vuoksi kiitokset esitin. Luonnollisesti olisi ollut järkevää puoleltani tarkentaa kirjoittamaani ja vaivautua oikolukemaan sekavahko kommenttini. Mutta tämä tästä - mitä todennäköisimmin palaan asiaan kanssasi blogisi kautta. :)
vastaa »
matti kaarela kommentoi (13.9.2011 14:09:18)
lainaus:
Sitgesin festivaalijohtajaa Angel Salaa kohtaan aiotaan nostaa oikeusjuttu Serbian filmin esittämisen takia festivaaleilla. Syyte koskee lapsipornon esittämistä.
user avatar just ja jepulis... fiksua... vielä kun iskettäs räp levyistä tuttu varoitustarra...

itse elokuva oli hirvee pettymys.. odotin jotain todellista "elämää suurempi elokuva"
mutta serppi ei toimi... ei ole mitenkään ahdistava... kuin olisi luettu "100 tabua jota pitää rikkoa" koominen lopputulos...
1 piste teknisestä toteutuksesta...
vastaa »
dbs kommentoi (23.10.2011 03:23:55)
user avatar Katsoin leffan ilman ennakkoluuloja ja mielestäni ohjaaja on vaan tyypillinen gore-runkkari, joka yrittää saada mainetta tekemällä tälläistä paskaa.

Siinäpä se leffa tiivistettynä:)
vastaa »
Pete kommentoi (19.2.2012 20:25:19)
user avatar Piru vie.... tuli kaverin kanssa katsottua tämä eilen..
Kaikenlaista olen nähnyt mutta tämä veti aika hiljaiseksi. Itse pienen pojan isänä alkoi olla todella etova olo. Pari kohtaa ei kyllä tule poistumaan verkkokalvolta ikinä.
Hyi hitto.
vastaa »
Pete77 kommentoi (27.10.2012 16:26:34)
lainaus:
Piru vie.... tuli kaverin kanssa katsottua tämä eilen..
Kaikenlaista olen nähnyt mutta tämä veti aika hiljaiseksi. Itse pienen pojan isänä alkoi olla todella etova olo. Pari kohtaa ei kyllä tule poistumaan verkkokalvolta ikinä.
Hyi hitto.
user avatar Kävi samoin kuin kaimalleni. Luulin jo nähneeni kaiken. Alkoi elokuvan jälkeen kaduttaa koko leffan katsominen. En kyllä pysty suhtautumaan pornoon enää samalla lailla kuin ennen.

Mutta silti eräs parhaimmista elokuvista jonka olen nähnyt, ehkä jopa paras. Ei elokuvan tarvitse viihdyttää ollakseen hyvä ajatuksia ainakin heräsi. Luulin jo ettei nykyään yksikään elokuva voi saada tällaista reaktiota aikaan.

En tosin suosittele tätä kenellekkään. Jos tämä ei kosketa niin sitten on jokin pielessä.
vastaa »
Simo kommentoi (16.2.2013 23:04:00)
user avatar Oli kyllä todella rankka elokuva. Jos ei tämä elokuva pistä miettimään nykymaailman rappiotilaa, niin sitten ei mikään. Unelmien sielunmessun jälkeen tämä menee kyllä ahdistavimpien ja pysäyttävimpien listalle numeroksi 1. Ei tätä elokuvaa voi oikein suositella perustavikselle katsottavaksi, kun tämä on helppo väärinymmärtää turhanpäiväiseksi gore-mässäilyksi.
vastaa »
satunnainen kävijä kommentoi (23.2.2013 17:10:45)
user avatar Itselleni heräsi kysymys onko mahdollista arvostella tämä elokuva muuten kuin yhden tai viiden tähden elokuvana? Intuitiivisesti tämä tuntuu varteenotettavalta ajatukselta, sillä ko. elokuva on vaikea käsittää sillä neutraliteetilla mitä kenties kahden, kolmen tai neljän tähden elokuva vaatii.

Esimerkiksi ylläoleva arvostelu vaikuttaa siltä että jaetut viisi tähteä omaavat tietynlaista itsetarkoituksellisuutta; tuntuu myös kuin elokuva olisi katsottu osin kritiikittä.
vastaa »
Neon Maniac kommentoi (10.6.2014 01:49:50)
user avatar Tympeän typerryttävä tekele, jonka moraalidilemma osoittautui ainoaksi syyksi sietää höyryävän paskakasan päälle pippuroitu shokkikuvasto sekä siitä syntyvä myötähäpeän määrä. Keltaisen lehdistön lööppi vuokratyöfirman arkeen vittuuntuneen virkailijan henkisestä tilasta tarjoaa taatusti vakuuttavampaa draamaa. Harvinaiseksi käynyt Cinematic Vision julkaisema leikkaamaton skandi blu-ray suomenkielisellä tekstityksellä tarjoaa mainion syyn trokaukseen; muodollisesta pettymyksestä kun voi vetää välistä[/provo].
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa