Caroline Munro

A Serbian Film Director:
haastattelussa ohjaaja Srdjan Spasojevic


Nuori belgradilainen ohjaaja Srdjan Spasojevic (s. 1976) oli maailmalle täysin tuntematon ennen vuoden 2010 debyyttiään A Serbian Film (Srpski film). Spasojevic käsikirjoitti elokuvan yhdessä jugoslavialaisohjaaja Milos Radivojevicin pojan Aleksandar Radivojevicin kanssa. Heti ensimmäisistä festivaalinäytöksistä lähtien A Serbian Film on herättänyt maailmalla valtavasti kohua. Englannissa kaavailtu ensi-ilta Film4Frightfest -tapahtumassa peruttiin viime hetkellä Brittien elokuvatarkastamo BBFC:n vaadittua teokseen lähes neljän minuutin edestä leikkauksia ennen kuin katsoi sille voitavan myöntää ikärajan 18. Elokuva on aiheuttanut katsojilleen niin henkisiä kuin fyysisiäkin ruhjeita. Cannesissa elokuvan levittäjäehdokkaille tarkoitetussa näytöksessä eräs epäonnekas henkilö kompuroi ulos teatterista kesken elokuvan pyörtyen viime askelillaan naama edellä päin teatterin ovea.

Nyt elokuvan Suomen festivaaliensi-illan kynnyksellä Elitisti koki velvollisuudekseen avata A Serbian Filmin taustoja lukijakunnalleen vaihtaen pari sanaa ohjaaja Spasojevicin kanssa.


::


Elitisti: Ketkä elokuvaohjaajat ovat innoittaneet sinua eniten työssäsi?
Srdjan Spasojevic: Eniten inspiraatiota ja vaikutteita olen imenyt itseeni 70-luvun amerikkalaisilta elokuvaohjaajilta. William Friedkin, Sam Peckinpah, John Carpenter, David Cronenberg, Roman Polanski, Brian De Palma, Walter Hill...
Kuinka A Serbian Filmin idea sai syntynsä?
Aloitimme käsikirjoittajapartnerini Aleksandar Radivojevicin kanssa työn täysin nollasta. Tarkoituksenamme oli tehdä elokuva, joka kuvastaisi äärimmäisillä tavoin näkemyksiämme kotiseutumme ja naapurimaidemme tilasta - sen kahden viime vuosikymmenen ajan jatkuneesta sodasta ja poliittisesta painajaisesta; maailmasta joka on sokerikuorrutettu poliittisella korrektiudella, mutta todellisuudessa kulissien takaa täysin mätä.
Voisitko kuvailla käsikirjoitusprosessia hieman? Elokuvahan sisältää useita äärimmäisyyksiin meneviä "kohokohtia". Yritittekö Radivojevicin kanssa kilpaa ylittää toinen toisenne mielettömyyksien keksimisessä, vai kirjoittiko kohtaukset vain toinen teistä?
Käsikirjoitusvaihe koostui useiden kuukausien aivoriiheilystä ja ideoiden pikkutarkasta hiomisesta. Raakuuksiin emme missään vaiheessa pyrkineet tarkoituksenmukaisesti. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, tavoitteenamme ei ollut järkyttää tai "rikkoa maailmanennätystä julmuudessa". Pyrimme kohtaamaan maamme ongelmat rehellisesti ilmaisemalla ne mahdollisimman tarkkaan ja suorasukaisesti. Jotta saatoimme runnoa agendamme valkokankaalle, emme voineet tyytyä kompromisseihin tai miettiä liikaa tekojemme seurauksia. Luultavasti juuri tämän ajatuksen ylläpitäminen johti lopulta erittäin vimmaiseen lopputulokseen.
Teittekö elokuvan pääasiallisesti itsensä siitä helpommin tunnistaville serbialaisille vai oliko tarkoituksenanne ennemmin paljastaa kotimaanne kokemat kauheudet vertauskuvallisesti kansainväliselle yleisölle?
Oman takapihamme luuttuaminen oli ilmiselvä lähtökohta, mutta halusimme luoda sen ympärille yleispätevän kontekstin, jotta myös kaikki ympäristömme ulkopuolelta pystyisivät ymmärtämään sanomamme. Elokuva on melkein kuin sadunomainen tarina modernin maailman ongelmista, joka vain sattuu sijoittumaan Serbiaan. Kuitenkin käyttämämme elokuvailmaisu on tarkoituksellisesti lähempänä länsimaalaista tyyliä kuin omaamme.
Arveletko että yleisöllä pitäisi olla edes jonkinlainen tuntemus Serbian lähihistoriasta, ettei elokuvaa ymmärrettäisi väärin? Kommentoidaanko joissain kohtauksissa suoremmin mitään kohtaamiasi tosielämän tapahtumia?
Mielestäni A Serbian Film tulisi ottaa vastaan puhtaasti elokuvallisena kokemuksena; uhrin rehellisenä tunnustuksena, ja sellaisena se ei edellytä katsojalta aikaisempaa tuntemusta Serbian tilanteesta. Valitettavasti sodan hirmutekojen päivittäinen todistaminen pääuutislähetyksissä 10-vuotiaana ja NATO-pommituksen kokeminen kotikaupungissani kaksikymppisenä ei oikein inspiroi kauniisiin asioihin.
Miten valitsitte näyttelijät? Oliko teillä vaikeuksia saada mukaan haluamianne ihmisiä? Entä suhtautuivatko jotkut näyttelijöistä kriittisesti elokuvanne teemaan?
Olimme hyvin onnekkaita saadessamme mukaan lähes kaikki tahtomamme näyttelijät. Elokuvan päänäyttelijöinähän nähdään kaksi Serbian suurinta elokuvatähteä, Srdjan Todorovic ja Sergej Trifunovic. He ymmärsivät elokuvan idean täysin ja olivat hyvin innokkaita osallistumaan. Toki roolitarjousten hylkäyksiä tapahtui myös, mutta vain pienien sivuosien kohdalla.


Tapahtuiko kulissien takana yllätyksiä? Miten näyttelijät suhtautuivat teemoiltaan rankimpiin kohtauksiin?
Saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta kuvaukset onnistuivat kokonaisuudessaan jopa yllättävänkin sujuvasti. Kohtasimme ainoastaan joitakin pienen budjetin mukanaan tuomia hyvinkin perinteisiä ongelmia. Olimme niin keskittyneitä kuvausten teknisiin aspekteihin, että hädin tuskin kiinnitimme huomiota kuvaamiemme kohtausten rajuuteen.
Kuvasitte elokuvanne RED-kamerakalustolla. Toiko uusi teknologia mukanaan uusia ongelmia?
Suoraan sanottuna olen itse allerginen digiteknologialle, mutta budjettisyistä emme kyenneet kuvaamaan elokuvaa 35mm-filmille. Kuvaajani Nemanja Jovanov vakuutti minut siitä, että RED-kamera on nyt markkinoiden oleellisin ja kuumin uutuus. Hän oli oikeassa.
Oletteko joutuneet ongelmiin Serbian nykyisen hallinnon tai virkamiesten kanssa yrittäessänne levittää elokuvaa?
Mitä ilmeisimmin tällaisen teoksen tekeminen on edelleen kuin kaivaisi verta nenästään. Yritimme saada elokuvan teatterikierrokselle Serbiassa helmikuussa, mutta kukaan ei halunnut olla missään tekemisissä sen kanssa. Texasin SXSW-festivaalien maailmanensi-illan jälkeen saimme sentään luvan näyttää sen muutamaan kertaan teattereissa myöhäisyön näytöksinä, ja silloinkin jouduimme vastaamaan koko hommasta itse.
Kuinka pitkälle olette jo suunnitelleet elokuvan kansainvälistä levitystä?
Teemme parhaillaan yhteistyötä lontoolaisen Jinga Filmsin kanssa. Elokuvan teatterilevitys on tarkoitus aloittaa joulukuussa Briteissä. Yhdysvaltoihin elokuva saapuu tammikuussa. Myöhemmin elokuvan on tarkoitus tavoittaa Saksa, Australia ja toivottavasti myös monet muut maat.
Minkälaista palautetta olette saaneet tähän mennessä? Kumpi on yleisempää: ylistykset vai tappouhkaukset?
Meillä on oma kansiomme tappouhkauksille, joita vastaanotamme päivittäin serbialaisilta ystäviltämme muun muassa Facebookin kautta. Elokuva on saanut internetissä ylistystä monilta tärkeiltä amerikkalaiskriitikoilta. Montreal Fantasia -festivaaleilla voitimme kolme palkintoa, kaksi yleisöpalkintoa - "paras euroamerikkalainen elokuva" ja "paras innovatiivinen elokuva" - sekä tuomariston kunniamaininnan parhaasta debyyttielokuvasta.
Meneillään näyttäisi olevan jonkinlainen äärimmäisyyksiin menevien serbialaisten elokuvien buumi. A Serbian Film sekä Mladen Djordjevicin The Life and Death of a Porno Gang (Zivot i smrt porno bande, 2009) jakavat lähes identtisen teeman. Molemmissa nähdään myös samoja näyttelijöitä. Miltä tulevaisuus tällä rintamalla näyttää? Onko odotettavissa aina vain lisää ja lisää väkivaltaisia serbialaisia elokuvia?
A Serbian Film ja The Life and Death of a Porno Gang ovat molemmat itsenäisiä teoksia, joilla kummallakin on pyrkimyksenään ollut nostaa äänensä nykyistä korruption riivaamaa serbialaista elokuvateollisuutta vastaan. Ikävä kyllä oletan, että mahdollisuutta näin vapaaseen ja välittömään elokuvantekoon ei tule enää. Nykyään elokuvia ei ole mahdollista tehdä ilman tukea valtiolta ja säätiöiltä, jotka nykyisellään ovat poliittisesti ylikorrekteja mätiä hampaanjuuriaan myöten. Huomion arvoista on, että A Serbian Film on ainoa täysin itsenäisesti rahoitettu serbialainen elokuva viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.
Oletteko jo suunnitelleet seuraavaa elokuvaanne?
Meillä on jo seuraava idea, jota parhaillaan työstämme yhdessä käsikirjoittaja Aleksandar Radivojevicin kanssa. Tässä vaiheessa voin vain paljastaa, että elokuva tulee sisältämään saman asenteen ja voiman kuin A Serbian Film!

::


A Serbian Film esitetään Helsingissä Night Visions Maximum Halloween 3010 -festivaaleilla torstaina 28.10. klo 22.30 ja lauantaina 30.10. klo 23.00.

kommentit

odota...
anonyymi kommentoi (28.10.2010 02:47:45)
user avatar Tämä on todennäköisesti huonoin elokuva joka on koskaan tehty. Ainoa syy miksi "kriitikot" ylistävät tällaisia elokuvia on se, että heillä ei riitä taito oikeiden elokuvien analysointiin ja arvosteluun. Tämän elokuvan tapauksessa ei tarvinnut edes tavalliseen tapaan vetää hatusta mitään sekavia höpinöitä elokuvan "symbolismista" tai ties mistä, koska ohjaaja on jo selittänyt koko asian haastatteluissa. Arvostelun muut osat voidaankin sitten copy-pastettaa aikaisemmista arvosteluista (kaikista näistä elokuvista sanotaan aina täsmälleen samat asia), ja taas on yksi paska elokuva pulkassa.

Mutta vaikka kriitikot ovatkin täysin kyvyttömiä teeskentelijöitä, elokuvan tekijät ovat vielä pahempia. Koska he eivät osanneet tehdä oikeaa elokuvaa Serbian oikeista ongelmista, he tekivät kidustuspornoa ja julistivat jälkikäteen että se on "vertauskuvallista." Samalla tavalla Duchamp julisti että hänen löytämänsä pisuaari on nyt "taidetta."
vastaa »
anonyymi kommentoi (28.10.2010 16:40:31)
user avatar ^miksi se oli huono? Eikö se toiminut edes nyky(Serbi)pornon tilan kärjistyksenä olemalla yhtä aikaa paradoksaalisen kauhistuttava ja kiehtova?
vastaa »
anonyymi kommentoi (30.10.2010 15:44:31)
user avatar Tämä raina on taas yksi esimerkki 2000-luvun sensaatiohakuisesta paskaelokuvasta jossa tekijät selittelevät kaikenlaisia höpöhöpöjä sensijaan että suoraan tunnustaisivat että tarkoitus on vaan saada kohua ja julkisuutta.
Spasojevic on taas yksi epärehellinen teeskentelijä lisää.
vastaa »
Asswipe kommentoi (31.10.2010 11:55:34)
user avatar Jumalauta mitä pellejä taas liikenteessä. Jos tätä pitää paskana, niin ansaitsee tulla nussituksi iskän toimesta. Dogtooth on esimerkki nykyisestä paskaelokuvasta, jota ylistetään turhaan. Tai siis... Samasta syystä ylistetään Dogtoothia ja haukutaan Serbian Filmiä: ollaan tylsiä pikkusieluisia kusipäitä. Edes mielenhäiriö ei selitä asiaa, vaan kyseessä on teksti, joka tulee vain roskaväeltä ulos. Jos taas haukkuu molemmat, niin on puoliksi oikeassa, mutta täysrunkku silti.
vastaa »
anonyymi kommentoi (3.11.2010 06:28:55)
user avatar Asswipe taas kaivamassa verta nenästä, samalla kun onanoi paskaelokuvan väkivaltakohtauksille.
vastaa »
anonyymi kommentoi (4.11.2010 15:33:11)
user avatar Asswipen reaktio kertookin kaiken tarvittavan niiden henkilöiden mielentilasta jotka pitävät tämänkaltaisista elokuvista.
vastaa »
Asswipe kommentoi (7.11.2010 09:25:43)
lainaus:
Asswipen reaktio kertookin kaiken tarvittavan niiden henkilöiden mielentilasta jotka pitävät tämänkaltaisista elokuvista.
user avatar "Tämänkaltainen"... öö... ai niinku perinteinen trilleri. Trillereistä pitävät ovat mielestäsi hulluja. Siisti tyyppi. Serbian Film on rakenteeltaan perustrilleri ja lajinsa parhaimmistoa aina siellä Seitsemän, Zodiacin, 8mm jne joukossa, mutta Serbian Filmillä on vielä paljon enemmän tarjottavaa. Pikkusieluinen paskaläjä.
vastaa »
Tuomas Henell kommentoi (7.11.2010 11:45:22)
user avatar Olipa taas yllätys, että anonyymiteetin taakse piiloutuvat raukat huutelevat asiaankuulumatonta paskaa, koska eivät osaa tai uskalla kommentoida itse asiaa mitenkään.
vastaa »
Red Right Hand kommentoi (7.11.2010 21:28:19)
user avatar Vaikuttava elokuva. Vain peruskuvion klisheisyys ja tarinan yllätyksettömyys (jota tosin suht hyvin peitetään näppärällä rakenteella) estävät elokuvaa nousemasta viiden tähden kategoriaan.
vastaa »
KCrimso kommentoi (7.11.2010 21:50:33)
user avatar "Olipa taas yllätys, että anonyymiteetin taakse piiloutuvat raukat huutelevat asiaankuulumatonta paskaa, koska eivät osaa tai uskalla kommentoida itse asiaa mitenkään. "

Mun mielestä myös "Asswipe" ja "Disco Studd" ovat myös aika anonyymejä karaktäärejä.
vastaa »
anonyymi kommentoi (8.11.2010 02:40:15)
user avatar Hassuista nikeistä huolimatta kukaan ei voi kiistää elokuvan raakaa voimaa. Se ON tehty laadukkaasti ja sillä ON selkeä tarkoitus. John Carpenterin höpsössä Masters of horror jaksossa Cigarrette burns väitettiin, että elokuvaa voi käyttää aseena, ja Serbian film on esimerkki tällaisesta. Kauhulla kanssa elokuvalla on hyvin vähän tekemistä, pidän tätä enemmänkin terrorina - katsojan pahoinpitelynä joka ravistaa ja sylkee kasvoille. Jos elokuva olisi tarkoitettu vain kidutukseksi ja kohumagneetiksi, se sisältäisi kidutusta huomattavasti enemmän ja siitä olisi karsittu ne kaikki elokuvalliset elementit pois, joiden takia se on laadukas. Mihin tarvitaan hyvää ohjaajaa, käsikirjoitusta ja loistavia näyttelijöitä jos tarkoitus on pelkästään shokeerata? Miksi juuri tämä elokuva herättää ulkomaillakin kiihkoa ja esimerkiksi umpisurkea Human-centipede ei? Koska tällä elokuvalla on painoa, sillä on Serbian lähihistoria takanaan, eikä tulevaisuuskaan sen valoisammalta näytä.
vastaa »
Tuomas Henell kommentoi (8.11.2010 10:45:37)
lainaus:
"Olipa taas yllätys, että anonyymiteetin taakse piiloutuvat raukat huutelevat asiaankuulumatonta paskaa, koska eivät osaa tai uskalla kommentoida itse asiaa mitenkään. "

Mun mielestä myös "Asswipe" ja "Disco Studd" ovat myös aika anonyymejä karaktäärejä.
user avatar Jepajee. On sillä nyt kuitenkin vähän merkitystä lukeeko kirjoittajan kohdalla Red Right Hand tai KCrimso kuin joku anonyymi. Ei kymmenen vuoden aikana tutuksi tullut nettipersoona ole minusta yhtään epäpätevä kommentoija toisin kuin joku täysi tuntemattomuus. Ja se on nähty ennenkin, että noi anonyymit ovat juuri niitä onnettomia paskanheittäjiä.
vastaa »
Jarkko Lehtola kommentoi (8.11.2010 11:30:38)
user avatar Alkaa kyllä perustelut olla aika lopussa, jos viimeisenä oljenkortena mielipiteensä tueksi haetaan jotain epämääräistä nimimerkkiin liitettyä 'nettipersoona brändiä'. Mielipiteen sisältö määrittelee sen arvon, oli se anonyymin tekemä tai ei.
vastaa »
Tuomas Henell kommentoi (8.11.2010 11:44:47)
lainaus:
Alkaa kyllä perustelut olla aika lopussa, jos viimeisenä oljenkortena mielipiteensä tueksi haetaan jotain epämääräistä nimimerkkiin liitettyä 'nettipersoona brändiä'. Mielipiteen sisältö määrittelee sen arvon, oli se anonyymin tekemä tai ei.
user avatar Niin ratkaisee. Se ei ollut kritiikkini pointti, vaan se että anonyymiteetin turvin levitetään tekstiä jolla ei ole mitää sisältöä tai arvoa alunalkaenkaan. Sellainen ei ole keskustelua vaan nettipalstojen asiatonta saastuttamista.

Ja mulla riittää kyllä perusteluja ja oljenkorsia koko loppuelämän tarpeiksi.
vastaa »
anonyymi kommentoi (9.11.2010 14:48:32)
user avatar Mielenkiintoinen leffa. En ole sen tarkemmin lukenut mitä ohjaaja on pyrkinyt sanomaan, mutta pointtina taitaa ainakin jossakin määrin olla se, että Balkanin kansoja on erilaisten johtajien toimesta viety kuin pässiä narussa Jugoslavian hajoamisen jälkeen. Faktahan on, että yhtään vallakumousta tai sotaa ei tuolla alueella aloitettu kansan toimesta vaan kyllä siellä löylyä oli lyömässä erilaiset kansankiihottajat. Samaan tapaan myös elokuvan päähenkilöä viedään kovin katteettomilla lupauksilla. Aivan lopussa tapahtuva käänne saa vielä miettimään Ismo Alangon sanoin "...mutta kuka tuo Führer on" eli kuka siellä lopulta niitä naruja vetelikään.

Perustarina oli tosiaankin hieman yllätyksetön, joka miinuspuoleksi laskettakoon, vaikkakin intensiivinen loppu veti hienosti langat yhteen. 3,5/5
vastaa »
anonyymi kommentoi (12.11.2010 13:42:14)
user avatar "Jos tätä pitää paskana, niin ansaitsee tulla nussituksi iskän toimesta." "Edes mielenhäiriö ei selitä asiaa, vaan kyseessä on teksti, joka tulee vain roskaväeltä ulos. Jos taas haukkuu molemmat, niin on puoliksi oikeassa, mutta täysrunkku silti." "Pikkusieluinen paskaläjä. " Nyt on jäänyt rooli päälle. Yhtä nokkelaa luettavaa kuin nuorisojoukon kuunteleminen bussissa. Nuorisojoukon, jonka joka toinen jäsen on nimeltään "Vitun Homo" tai "Huora."
vastaa »
anonyymi kommentoi (12.11.2010 21:10:27)
user avatar ^
Se on kyllä totta, että tuollaisten kommenttien viljelijää ei voi ottaa millään tasolla vakavasti.
Nimimerkillä tai ilman.
vastaa »
Red Right Hand kommentoi (12.11.2010 22:15:45)
user avatar Omat kaksi senttiäni A Serbian Filmistä (ja Night Visions -festivaaleista) löytyy täältä:

http://punakoura.blogit.fi/night-visions-maximum-halloween-3010-katsaus-osa-2/
vastaa »

kommentoi artikkelia ja/tai elokuvia