Caroline Munro
Kaljaa, skimbaa ja kylmiä kankkuja!
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9

Out Cold (2001)

Alaskan Bull Mountainilla sijaitsevan vuoren eskimoilta huijannut PaPa Muntz kuolee ollessaan laskettelemassa tuttuun tapaansa perse paljaana. Edesmenneen Muntzin poika päättää myydä vuorella sijaitsevan talviurheilukeskuksen lipevälle rinnemogulille, Majorsille (Lee Majors). Rinteellä työskentelevät nuoret ovat tottuneet juhlimaan ja vetämään lonkkaa, eivätkä pidä Majorsin suunnitelmasta muuttaa keskus ketjun osana toimivaksi, tehokkaaksi rahasammoksi. Nuorten hiihtopummien joukkoa johtaa Majorsin tyttärelle (Caroline Dhavernas) sydämensä menettänyt Rick (Jason London), jonka lojaalisuus muita nuoria kohtaan joutuu koetukselle. Mukana tohinassa poseeraa myös Majorsin toinen tytär, Inga (Victoria Silvstedt, Playboy Playmate vuosimallia 1997).



Oikeasti Kanadassa kuvattu Out Cold on monotonisen tylsä ja vaisu elokuva, jonka tapahtumat unohtaa melkein välittömästi elokuvan päätyttyä. Oikeastaan juuri ennen lopputekstejä näytettävät pilalle menneet otokset ja näyttävät lumilautailutörmäilyt ovat koko leffan innostavinta antia. Kun Playboy-pupu Silvstedtin tissitkin on jätetty leikkauspöydälle alemman ikärajan saavuttamiseksi, ei leffa tarjoa oikeastaan mitään kiinnostavaa. Ainoa Out Coldin hieman katsojaa hymähdyttävä vitsi on kohtauksessa, jossa nykyään The Hangoverin (2009) ansiosta kovassa nosteessa oleva Zach Galifianakis tunkee vehkeensä ulkoporealtaan vesipumppuun.

*½---

Winter Break (2003)

Matt (Milo Ventimiglia) on juuri valmistunut koulun penkiltä ja joutuu pähkäilemään mitä elämältään haluaa. Vaihtoehtoina on paperinpyörittelytyö Buffalossa tai välivuosi Coloradon Aspenissa kavereiden kanssa. Matt lähtee kavereineen tietenkin Aspeniin ja siellä päästään pähkäilemaan elämän filosofisia kysymyksiä, naimaan tyttöjä ja sekoilemaan. Mukana menossa ovat mm. American Piesta (1999) tuttu, nynnyä esittävä Eddie "Shitbreak" Thomas ja pienessä roolissa elokuvan alussa vilahtava Anna Faris. Myös George Lazenby löytyy istumasta vuoren huipulta jakelemassa pihalla tilanteesta olevalle Mattille korvaamattomia elämänviisauksia kuten "Do what you enjoy doing!".




Winter Break tarjoilee railakkaan seksikomedian sijaan romanttisen ja vakavamielisen pohjavireen omaavan nuoren miehen "kasvukertomuksen". Maitorauhasia ei näy ruudulla ainuttakaan ja pitkäveteisen tekomoraalinen sekä ennalta-arvattava tarina saa katsojan toivomaan, että pääsisi laskemaan mieluummin tapetin kukkakoristeita. Kaikki elokuvan hahmot ovat karikatyyrejä, jotka toimisivat ihan hyvin puhtaassa sekoilukomediassa, mutta vakavassa draamayritelmässä ne alkavat lähinnä itkettää. Vielä kun elokuvan käsittämättömän typerä loppuratkaisu syö pohjan kaikelta mitä se on yrittänyt koko kestonsa ajan moralisoida, katsoja tipahtaa lopullisesti tuolilta.

*----

Frostbite (2006)

Venice Beachilla majaileva pilviveikko Billy (Adam Grimes) hyväksytään Pine Mountainilla, Schittsvillen pikkukylässä sijaitsevaan lumilautailuakatemiaan. Perille saavuttuaan Billylle ja hänen lapsuudenystävälleen Caseylle (Carmen Nicole) käy selväksi, että kylässä vallitsee vanhakantainen luokkajako rikkaisiin ja köyhiin. Rikkaita johtaa armeijatyyliin vuoren omistaja ja akatemian pääkouluttaja evp. eversti Jaffe (Peter Jason), jonka tytär Winter (Baelyn Neff) on isänsä rautaisesta otteesta huolimatta kylähuoran maineessa. Köyhät kokoontuvat sen sijaan Naomi Bucksin (Traci Lords) omistamaan kyläkahvilaan ja heidän johtajanaan toimii musta aktivisti ja salaliittoteoreetikko J.P. Millhouse (Phil Morris). Billy yrittää keskittyä snoukkaukseen, mutta pian hän huomaa sen mahdottomaksi eversti Jaffen ja muiden alppimaista saapuneiden rikkaiden kusipääoppilaiden puristuksessa. Seuraa köyhien ja rikkaiden välinen lopullinen taistelu vuoren kuninkuudesta.



Ideaköyhä ja tarkoitukseton Frostbite kestää onneksi vain 80 minuuttia. Siitäkin vie minuutteja ennen lopputekstejä nähtävä epäonnistuneiden kohtausten potpuri ja lopputekstien jälkeen seuraava täysin turha parin minuutin irrallinen kohtaus, joka olisi myös saanut jäädä leikkauspöydälle. Typerä idea rikkaiden ja köyhien välisestä luokkataistelusta laskettelurinteillä on saanut ympärilleen löysääkin löysemmän tarinan, jossa ei ole lainkaan jännitettä. Satunnaisten törkyvitsien lisäksi elokuvassa ei ole oikeastaan mitään hauskaa, ja vaikka väleihin nakatut snoukkauskohtaukset ovatkin ihan pätevää katsottavaa, ei katsoja voi olla vaipumatta vähän väliä facepalm-asentoon. Elokuvan paljas pinta rajoittuu kolmen statisteina patsastelevan silikoniblondin luonnottomina törröttäviin ulokkeisiin. Traci Lordsinkin ainoa todellinen virka elokuvassa lienee tuottaa tekijöille rahaa kannessa olevalla nimellään. Vältä kuin AIDSia!

*----

Shred (2008)

David Mitchellille pitäisi joko antaa mitali tai passittaa oikopäätä pehmustettuun huoneeseen. Vuosikymmenet ovat vierineet, mutta mies kuvaa yhä pakkomielteisen oloisesti periaatteessa samaa elokuvaa yhä uudelleen. Shred toistaa Ski School -elokuvien juonikuviot melkein sellaisenaan, budjetti on vain entistäkin pienempi ja teatterilevitys on unohdettu suosiolla. Playboy-pupuja ei enää loiki kuvissa ja Dean Cameronin on korvannut näyttelijänä avuton, mutta useita kertoja elokuvan aikana oksennustaitojaan esittelevä Dave "Jackass" England.

Räppäristä näyttelijäksi yrittävä Jason Bothe ja England esittävät kahta elähtänyttä hiihtopummia, joiden menestyksen ajat ovat jääneet kauas taakse. Viimeisenä oljenkortenaan miehet päättävät lähteä kilpasille paikallisen mogulin kanssa ja perustaa oman skimbatallin. Pahaa Rinnemogulia näyttelee Shredin kaltaisten halpojen videotuotantojen syvään hankeen uponnut Tom Green, joka on palkattu patsastelemaan tuimasti aivan väärään rooliin.



Muutamaa tissinvilautusta ja alkutekstien aikaisia Jackass-temppuiluja lukuun ottamatta elokuva painottuu enemmänkin vakavahenkiseen luuserinuorten kasvutarinaan, joka ei yhdenkään tämän genren elokuvan nähneelle ole muuta kuin samaa latua etenevää huttua aina lopussa odottavaa pakollista kilpailua myöten. Mitchell hallitsee noin kolmasosan elokuvasta vievät lumilautailukohtaukset teknisesti ihan hyvin, mutta kukapa ei hallitsisi parinkymmenen vuoden harjoittelun jälkeen.

*½---

Shred 2: Revenge of the Boarding School Dropouts (2009)

Jotta katsojan mielenterveys ei varmasti pääsisi elpymään, samaan aikaan Shredin kanssa kuvattu jatko-osa Shred 2: Revenge of the Boarding School Dropouts jatkaa suoraan siitä mihin ensimmäinen osa jäi. Max (Dave England) ja Eddy (Jason Bothe) ovat saaneet "valmennettua" kolmesta nuoresta koostuvan Team Max Shred -lumilautailutallin voittoon ja sitä kautta on irronnut myös hyvä sponsoridiili. Jotta sama jo ensimmäisessä osassa toistunut kliseetarina voitaisiin kertoa uudelleen, osalle porukasta nousee luonnollisesti kusi päähän ja osalla on rakkaussotkuja, jotka sitten elokuvan lopussa ratkeavat pakollisen kilpailun ohessa. Kaikki Shredin pääjuonielementit toistuvat sellaisinaan uudelleen, tosin tällä kertaa jos mahdollista vieläkin ankeammin. Oikeastaan ainoa valopilkahdus hiihtotunnelin päässä verrattuna ensimmäiseen osaan ovat hivenen laadukkaammat tissit.

*----

Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9