Caroline Munro
Charles Bronson, osa 1: Being Paul Kersey
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8

Death Wish II (1982)

Väkivallan vihollinen II; Väkivallan vihollinen 2

aka Death Wish 2; Der Mann ohne Gnade - Death Wish II; Il giustiziere della notte 2

Death Wish II #1 Death Wish II #2
IMDb

Ehti kulua noin kahdeksan vuotta Michael Winnerin ohjaaman Väkivallan vihollisen (Death Wish, 1974) ensi-illasta siihen, kun vuosien saatossa jopa neljä jatko-osaa kirvoittaneen alkuperäisen elokuvan seuraaja ja vigilante-saagan toinen tulokas Väkivallan vihollinen II materialisoitui elokuvateattereihin vuonna 1982.

Israelilaisserkukset Menahem Golan ja Yoram Globus olivat 70-luvun lopulla hankkineet uudesta kotimaastaan omistukseensa pienen newyorkilaisen elokuvien tuotanto- ja levitysfirman nimeltä Cannon Group, josta oli sittemmin tuleva laadun tae tietynlaisen genre- ja action-elokuvan harrastajille. Lafkan puitteissa lähdettiin muutamien mutkien kautta toteuttamaan kuningasideaa: jatkoa jo kulttistatuksen, modernin klassikon maineen ja vieläpä kaupallisen menestyksen saavuttaneelle Väkivallan viholliselle. Elokuvabisnes ei ollut täyttä hepreaa näille israelilaismiehille.

Death Wish II [1]
Death Wish II [2]

Kun Menahem Golan saatiin lempattua ohjaajan pallilta ja erimielisyydet käsikirjoituksen suhteen sovittua, koomisiakin piirteitä sisältänyt oikeuksien hankkiminen tuotti vihdoin tulosta. Golan-Globus-parivaljakolla oli vuoden 1981 alkaessa käsissään jatko-osan kuvausoikeudet, ensimmäisestä elokuvasta tutut ohjaaja Michael Winner ja tuottajakaksikko Hal Landers-Bobby Roberts sekä ennen kaikkea pääosanesittäjä Charles Bronson.

Bronsonista oli tullut todella iso ja hyvin palkattu elokuvatähti ensimmäisen Väkivallan vihollisen ja sitä seuranneen muutaman muun kassamenestyksen, kuten Haastaja (Hard Times, 1975) ja Särkyneen sydämen sola (Breakheart Pass, 1975) myötä, joten Paul Kerseyn hahmon toisintaminen jatko-osan merkeissä ei tuntunut kunnianhimoisimmalta vaihtoehdolta. Winnerin palaaminen ohjaajan puikkoihin ja runsaskätinen puolentoista miljoonan dollarin šekki saivat karismaattisen puunaaman kuitenkin esittämään läheisiään liukuhihnamaisesti menettävää kostavaa arkkitehtiä uudelleen.

Death Wish II [3]
Death Wish II [4]

Jatko-osan lähtöasetelmassa Paul Kersey on karistanut New Yorkin saastan ja omankäden oikeuden toteuttamisen mielihalut itsestään ja muuttanut aurinkoiseen Los Angelesiin. Kuten tunnettua, Kerseyn vaimo tapettiin ja tytär Carol raiskattiin ensimmäisessä Väkivallan vihollinen -elokuvassa jengihörhöjen toimesta. Los Angelesissa Kerseyllä on jo kierroksessa hemaiseva vaaleaverikkö, journalisti Geri (Jill Ireland, eli tosielämän Mrs. Bronson), jonka läsnäolo on tehnyt Kerseylle ja raiskauksen jäljiltä puhumattomaksi traumatisoituneelle Carolille hyvää. Aikaa New Yorkin tapahtumista on elokuvan sisäisestä logiikasta riippuen 2-5 vuotta ja tappotuomioita katujen eläimille jakanutta vigilante-Kerseyä ei vaikuta enää olevan olemassa.

Vaan näinhän asiat eivät tietenkään Väkivallan vihollinen II -nimisessä elokuvassa voi mennä. Uusioperheensä kanssa puistossa jäätelöostoksilla olevan Kerseyn kimppuun hyökätään keskellä kirkasta päivää värikkäästi pukeutuneiden jengikriminaalien (mm. nuori Laurence Fishburne) toimesta. Kerseyn lompakko varastetaan ja nilkit tekevät tämän kotiin invaasion lompakosta löytyneiden osoitetietojen avulla. Seuraa yksi siihenastisen länsimaisen elokuvahistorian brutaaleimpia (ja sensuroiduimpia) raiskauskohtauksia, jonka seurauksena sekä Kerseyn taloudenhoitaja että vähän myöhemmin tytär Carol päätyvät ruumishuoneelle. Poliisi pyytää Kerseyn apua tappajien tunnistamisessa, mutta turhaan. Hän on päättänyt hoidella nämä tyypit omakätisesti, eikä mikään enää voi pidätellä kostajan paluuta kaduille.

Death Wish II [5]
Death Wish II [6]

Väkivallan vihollinen II on monta astetta edeltäjäänsä väkivaltaisempi, likaisempi ja suoraviivaisempi tekele. Mustassa kalastajapipossa inkognito tyttärensä ja kodinhoitajansa tappajia yksitellen listivän Bronsonin näyttelijätyö on yksitotista, mutta ehdottoman tehokasta ja elokuvaa sekä simppeliä kostotarinaa palvelevaa. Samaa voi oikeastaan sanoa Michael Winnerin ohjauksesta. Ensimmäisen elokuvan jatsimmin svengaavan soundtrackin tehnyt Herbie Hancock on vaihtunut Led Zeppelin -kitaristi Jimmy Pageen ja tämän 80-lukulaisemmin maalailevaan äänimaisemaan. Useamman kuin yhden ilmeen taitava näyttelijä Vincent Gardenia tekee paluun ensimmäisestä Väkivallan vihollisesta tuttuna, Kerseyn henkilöllisyydestä selville pääsevänä newyorkilaisetsivä Frank Ochoana. Vihiä seikasta saa myös Jill Irelandin esittämä Geri, ja lopputuloksena onkin ryppyjä rakkaudessa. Kersey tuntuu olevan tuomittu synkkään kostajamissioonsa.

Death Wish II [7]
Death Wish II [8]

Väkivallan vihollinen II dumattiin laajalti itseään kunnioittavien elokuvakriitikoiden toimesta, jotka sentään löysivät sen edeltäjästä oikeita elokuvallisia arvoja ja antoivat tunnustusta Winnerin ohjaukselle. Suureneva järjestysnumero Death Wish -saagan elokuvien perässä tuntuikin tarkoittavan automaattisesti pienempää arvosananumeroa. Se ei kuitenkaan estänyt kakkososan hyvää menestystä lippuluukuilla, tai sitä, että Väkivallan vihollinen II otti ikään kuin löysät pois ja loi edellytykset menestyksekkäälle elokuvasarjalle, jolle ilmaantui paljon jäljittelijöitä. Elokuvan tuomitsijat tuskin odottivat näkevänsä enää jatkoa, kuten kolmatta osaa, jossa överikertoimia lisättiin ja kelmien terminointiin löydettiin vielä mielikuvituksellisempia tapoja. Body countista puhumattakaan.

Versioinfo (12.1.2011):

Columbia TriStarin julkaisema suomalainen dvd on leikkaamaton (unrated) ja yhteneväinen muiden euroalueen julkaisujen kanssa, sensorin kynsiin joutunutta brittilevyä lukuun ottamatta. MGM:n R1-jenkkikiekko puolestaan on leikattu R-versio, ja lisäksi 4:3 (open matte) -kuvalla.

****-
keskiarvo
toimitus
3.65/5.00 (10)
 JSSMJLTPJMMHMEMK*EMPI
  4.5 4.0 4.0 3.5 4.0 4.0 3.5 3.0 3.0 3.0
keskiarvo
lukijat i
3.64/5.00 (25)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  31 (66)
47%
Death Wish II (1982)  Death Wish II (1982)Väkivallan vihollinen II  
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8