Caroline Munro
Dubai International Film Festival 2010
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8

State of Violence (2010)


State of Violence #1  

Genre

IMDb

Poliittisilla lyhäreillä aloitelleen etelä-afrikkalaisen Khalo Matabanen toinen pitkä elokuva, Johannesburgin Alexandra-alueen slummeihin sijoittuva draama State of Violence pureutuu Etelä-Afrikan turbulentin lähihistorian yhä uudestaan pintautuviin traumoihin.

Bobedi on menestyvä kultakaivososakas, jonka vaimon naamioitunut tunkeilija murhaa hänen silmiensä edessä pariskunnan kotona. Ainoa vihje motiivista on se, että murhaaja tietää Bobedin salatun identiteetin: 22 vuotta aiemmin hänet tunnettiin pahamaineisena kuolemanpartiolaisena nimeltä "Terror". Vaimonsa kuolemaa selvittävän Bobedin sivistynyt ilmiasu alkaa nopeasti rakoilemaan, ja alta paljastuu väkivaltainen kostaja. Menneisyyden synnit -teemaan liittyy julma afrikkalainen erikoisuus, "necklacing"-nimellä tunnettu elävältä polttaminen autonrengas kaulassa.

State of Violence [1]
State of Violence [2]

Näyttelijät ovat kiinnostavia. Vaikka budjetti on selvästi ollut minimaalinen, on mukaan saatu nimekkäitä paikallisia tähtiä. Bobedia näyttelee Fana Mokoena (Hotel Rwanda, 2004). Hän onkin ainoa jotenkin loogisesti käyttäytyvä hahmo ja pälyilee vaikeissa tilanteissa hiljaisena aivan Ugandan edesmenneen diktaattorin Idi Aminin tavoin. Kummankin silmistä näkee, että ajatustoiminta niiden takana on hyvin rajoittunutta, vaikka toinen luultavasti vain näyttelee tämän.

Oudosti miltei kaikki muut slummien asukit toimivat jonkinlaisina Sokrateen kaltaisina filosofeina, jotka yrittävät saada Bobedin näkemään oman henkisen alkeellisuutensa. Kosto on tuomittavaa, mutta kukaan ei tarjoa tilalle vaihtoehtoja. Suurin henkisen kasvun opas on Bobedin veli Boy-Boy, Oscarillakin palkitun Tsotsin (2005) nimiroolin näytellyt outolintu Presley Cheweneyagae. Samoilla sfääreillä trippailee Terrorin entinen taistelutoveri Strike, joka nyt elelee jonkinlaista hippielämää ja hehkuttaa kuinka hän tarvitsee elääkseen vain ilmaa ja on tyytyväinen majailemaan asuntoautossa.

State of Violence [3]
State of Violence [4]

State of Violence muistuttaa pintapuolisesti toimintaelokuvaa, mutta yrittää pääasiassa olla vakava sosiaalinen kommentti. Harmillisesti se ei tee erityisen tarkkoja kärjistyksiä mistään, eikä onnistu karistamaan halvan opiskelijatyön fiilistä yltään. Etelä-Afrikasta on tullut näyttävääkin amatöörielokuvaa, kuten sittemmin District 9:n (2009) ohjanneen Neill Blomkampin lyhäri Alive in Joburg (2005), ja siksi onkin lievä pettymys katsoa taas näin teknisestikin alkeellisen näköistä kuvaa.

State of Violence kestää vain 75 minuuttia. Olisi ollut hyvä ajatus käyttää vielä 15 minuuttia pohjustamaan ajankuvaa, koska nyt elokuva ei valota kontekstiaan juuri mitenkään. Ilmeisesti kohdeyleisöksi on ajateltu vain paikalliset, jotka osaavat vetää johtopäätöksiä niistä harvoista lauseista, joilla Bobedi on toimintansa oikeutusta kuvaillut. Jos apartheidin jälkeisen Etelä-Afrikan historia ei ole katsojalle ennestään tuttu, jäävät monet asiat täysin käsittämättömiksi.

**---
keskiarvo
toimitus
2.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat i
2.00/5.00 (1)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8