Caroline Munro
Italia violenta - osa 3: Enzo G. Castellari
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7

La via della droga (1977) :: The Heroin Busters

aka Drug Street; A Via da Droga; Action immédiate; Dealer Connection - Die Straße des Heroins; El camino de la droga

La via della droga #1 La via della droga #2
IMDb

Vuonna 1976 valmistuneen The Big Racketin (Il grande racket) suosio oli niin suuri, että tuottajat (etenkin Galliano Juso) halusivat Enzo G. Castellarin ohjaavan vielä toisenkin rikoselokuvan, jonka pääosassa olisi vakuuttava Fabio Testi (Revolver, 1973). Tuloksena syntyi The Heroin Busters, jonka käsikirjoitus käytti inspiraationsa lähteenä oikeita tapahtumia sekä uutisia 1974 valmistuneen vigilantismin ylistyslaulun, Street Law'n (Il cittadino si ribella) tavoin. Todellisuus on karumpaa kuin fantasia.

La via della droga [1]
La via della droga [2]

Jälleen kerran jo elokuvan alkutekstijakso on vakuuttava. Goblinin luoma sähkökitarajohteisesti rokkaava tunnusmelodia pärähtää soimaan Testin astellessa pitkin Hongkongin katuja. Goblinin musiikin valitseminen Castellarin vakiosäveltäjien Guido ja Maurizio De Angeliksen sijaan johtui myös tuottajista, jotka halusivat elokuvaan Dario Argenton tuotannosta tuttua tunnelmaa. Muutaman minuutin alkujaksossa katsojalle esitellään Carthagena, Amsterdam, New York, elokuvan pääasiallinen tapahtumapaikka Rooma sekä näiden kaupunkien kautta kulkevan heroiinipainotteisen huumekaupan pelisäännöt.

La via della droga [3]
La via della droga [4]

Mike Hamilton (David Hemmings) on Interpol-kytkennäisen huumeryhmän johdossa. Hänen parhaan soluttautujansa Fabion (Testi) tehtävänä on tunkeutua Rooman alamaailmaan, katkaista kansainvälinen heroiinin salakuljetus sekä saattaa siitä vastuussa olevat oikeuden eteen. Fabio aloittaa soluttautumisensa huumepyramidin pohjalta, pienten diilerinilkkien tasolta, edeten päättäväisesti kohti suurempia saaliita keinoja ja riskejä kaihtamatta. Toimintakohtaukset on rytmitetty sujuvasti juonen etenemisen kanssa ja siltä osin parasta antia ovat elokuvan viimeiset noin 20 minuuttia.

The Heroin Bustersin näyttelijät ovat kautta linjan vakuuttavia, vaikka pääpahikset jäävätkin aika persoonattomiksi. Testi vetää yhden koko uransa parhaista rooleista varmaotteisesti ja päättäväisesti läpi siitä huolimatta, että hän näyttää jopa 70-lukulaiseksi todella naurettavalta nahkasaappaista ja farkkuasusta koostuvissa tamineissaan ja ajamattomassa parrassaan. Habitus tuntuu onneksi menevän huumediilereihin täydestä, vaikka ei katsojille menisikään. Harmillisesti Fabion taustat, motivaatiot ja hänen suhteensa mm. huumemaailmaan tai poliisiin jäävät elokuvassa vaille minkäänlaista käsittelyä.

La via della droga [5]
La via della droga [6]

Sopivan teatraalisesti ylinäyttelevä Hemmings onnistuu myös roolissaan hyvin, joskin hänen pöllämystyneessä brittituijotuksessaan onkin roolin kannalta hiukan vääränlaista karismaa. The Heroin Busters oli Hemmingsille jo kolmas elokuva italiassa - aiemmin hänet oltiin nähty Antonionin Blow-Upissa (1966) sekä Argenton Deep Redissä (Profondo rosso, 1975). Sivuosista mieleenpainuvin on maineikkaan ohjaaja-käsikirjoittaja Mario Soldatin hieman Kurt Cobainin näköinen poika Wolfango Soldati, joka näyttelee elokuvassa Gilo-nimistä huumeriippuvaista. Elämän ja muiden ihmisten kaltoin kohtelema pikkutekijä toimii Fabion ponnahduslautana Rooman alamaailman syövereihin.

Elokuvassa on runsaasti hienoja kuvauspaikkoja. Jo mainittuihin kaupunkeihin tehtyjen pikavisiittien lisäksi nähdään mm. hylättyjä rakennuksia, työmaita, vastavalmistunut Furio Camillon metroasema sekä upea ulkoilmateatteri. Castellari käyttää elokuvassaan myös pienoismalleja erittäin onnistuneesti.

La via della droga [7]
La via della droga [8]

The Heroin Busters kuvaa sieventelemättä huumemaailmaa väkivallan, hyväksikäytön ja kuoleman ollessa läsnä jokapäiväisessä elämässä. Elokuvassa on kohtaus, jossa Gilo antaa itselleen huumepiikin. Kohtaus tehtiin siten, että suoneen laitettiin oikea neula, mutta huumeen tilalla oli kuitenkin vain keittosuolaliuosta. Autenttisuus oli Castellarille tärkeää, koska hän halusi saada yleisössään aikaan aitoja reaktioita.

The Heroin Busters on 70-luvulta Castellarin viimeinen eurocrime, mutta hän palasi genren pariin jo heti 80-luvun alussa elokuvallaan Day of the Cobra (Il giorno del Cobra, 1980).

Versioinfo (4.4.2011):

Blue Undergroundin dvd-julkaisun 1.85:1 anamorfinen laajakangaskuva on hyvälaatuinen ja sisältää englanninkielisen ääniraidan. Levyn ekstroille on tallennettu elokuvan traileri sekä Blue Undergroundin tuottajan David Gregoryn johtama puhelias kommenttiraita, jossa hän haastattelee Castellaria ja hänen poikaansa Andrea Girolamia. Kommenttiraidalla Castellari kertoilee paljon taustoja mm. elokuvan näyttelijöistä ja kehuu Hemmingsin ja Testin ammattitaitoa maasta taivaisiin siitäkin huolimatta, että Hemmings itse ei muistellut Italiassa tekemiään elokuvia niin lämmöllä taannoisessa elämänkerrassaan.

***½-
keskiarvo
toimitus
3.17/5.00 (3)
 JSSMTP
  3.0 3.5 3.0
keskiarvo
lukijat i
3.13/5.00 (4)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  1 (2)
50%
La via della droga (1977)  La via della droga (1977)Drug Street  
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7