Caroline Munro
Fantasporto 2011
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8

Yksi Euroopan vanhimmista ja suurimmista kauhuun, fantasiaan ja scifiin keskittyneistä elokuvafestivaaleista, Fantasporto, järjestettiin jo 31. kerran tunnelmallisessa Porton kaupungissa Pohjois-Portugalissa helmi-maaliskuun vaihteessa. Festivaalin asema ja sen järjestäminen tässä Portugalin toiseksi suurimmassa kaupungissa ei ole sattumaa, sillä 260 000 (metropolialueineen yli 1 500 000) asukkaan Portolla on vankat perinteet elokuvakaupunkina. Ensimmäiset elokuvat siellä nähtiin teatterissa jo vuonna 1896, lisäksi Porto on iäkkäimmän yhä aktiivisesti toimivan elokuvaohjaajan, 102-vuotiaan Manoel de Oliveiran syntymäkaupunki. Oliveiralle myönnettiin elämäntyöstään Kultainen palmu vuonna 2008 Cannesissa.

Festivaalin 1970-luvun lopulla perustanut ja yhä lankoja käsissään pitävä Mario Dorminsky oli työryhmänsä kanssa tämän vuoden tapahtumaa suunnitellessaan tavallista suuremman haasteen edessä. Valtion myöntämää kulttuuritukea Fantasportolle oli Portugalin vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi jälleen leikattu usealla kymmenellä prosentilla. Paikallisen olutjätti Super Bockin kaltaisten sponsorien yhä suuremmasta näkyvyydestä tapahtumassa on täten muodostunut festivaalille oikeastaan elinehto. Onneksi Super Bockin mainokset oli toteutettu teemaan oivallisesti sopivilla fantasia- ja kauhuaiheisilla kuvilla sekä mainosfilmeillä. Elokuvataiteen ehdoilla mentiin ilman pelkoa siitä, että poloinen Elitisti-toimittaja olisi huomannut joutuneensa elokuvatapahtuman sijaan olutfestareille.



Portviinin ja sisälmystensyöjien (tripeiros) kotikaupunkiin oli kukkaron nyörien kiristämisestä huolimatta saatu kelpo valikoima uutta kauhua, fantasiaa, lyhytelokuvia sekä aiheeseen läheisesti liittyviä workshopeja, taidenäyttelyitä ja luentoja. Retro-sarjassa nähtiin luonnollisesti vanhempia alan klassikoita, kuten Bela Lugosi -vetoinen White Zombie (1932) ja myös vähemmän tunnettua ajan patinoimaa tavaraa.

Fantasporto 2011 piti sisällään kaikkiaan 74 pitkää elokuvaa ja 233 lyhytelokuvaa, joista osa nähtiin niin sanotussa Pre-Fantas -ohjelmistossa ennen varsinaisia festivaalipäiviä 25.2.-6.3. Kilpailusarjaan oli kelpuutettu mukaan 30 elokuvaa, mukana kattavasti uutta kauhua esimerkiksi Euroopasta ja Aasiasta. Seuraavilla sivuilla lisää mm. parhaan elokuvan ja parhaan käsikirjoituksen palkinnot voittaneesta hollantilaismysteeristä Two Eyes Staring (Zwart water, 2010), parhaasta ohjauksesta palkitusta Kim Ji-woonin äärimmäisestä kostotarinasta I Saw the Devil (2010) sekä puskista tulleesta yllättäjästä, kriitikkopalkinnon napanneesta israelilais-slasheristä Rabies (2010). Elitistissä jo aiemmin käsitellyt A Serbian Film (Srpski film, 2010) ja Iron Doors (2009) kuuluivat myös Portossa palkittuihin. Harmillisesti näkemättä jäivät niin ikään palkitut korealaiset Jang Chul-soon Bedevilled (2010) ja Im Sang-soon The Housemaid -remake (2010), joista ei tässä yhteydessä siis enempää.



Myös suomalaisväriä Portossa nähtiin Antti Jokisen tuoreen jenkkituotanto The Residentin (2011) toimiessa festivaalin virallisena avajaiselokuvana. Ohjaaja itse kuului tapahtuman kansainvälisten vieraiden joukkoon muun muassa korealaisohjaaja Jang Chul-soonin, portugalilaisnäyttelijätär Maria de Medeirosin (Pulp Fiction, 1994) ja Stephen King -sovituksistaan tunnetun Mick Garrisin ohella.

Kaikki Fantasporton näytökset järjestettiin puitteiltaan erinomaisen, vuonna 1923 rakennetun art deco -tyylisen Rivoli-teatterin suuressa tai pienessä salissa saman katon alla, mikä teki aikatauluttamisen ja sukkuloinnin elokuvien, nähtävyyksien ja majapaikan suhteen naurettavan helpoksi ja miellyttäväksi. Tuleville Fantasporton kävijöille voi suositella Porton historiaan liittyvän perinneherkun sisälmyspadan syöntiä, jonka perään vaikkapa roiskeinen uusi espanjalainen kauhuelokuva Rivolissa. Herkkävatsaisimpien kannattaa tietenkin miettiä järjestystä tarkkaan.



thumbnail
 
thumbnail
 
thumbnail
 
thumbnail
 

thumbnail
 
thumbnail
 
thumbnail
 
thumbnail
 

Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8