Caroline Munro
Sijoita elokuviin
sivu: 1 · 2 · 3

Kotimainen Iron Sky on uraauurtava elokuvaprojekti, jonka budjetti on noin 10 miljoonaa dollaria. Sen yhteyteen on luotu mielenkiintoinen rahoituskonsepti, joka on ajatukseltaan vallankumouksellinen. Iron Skyn tuottajien lanseeraamassa omassa yhteisörahoitusprojektissa sijoitat rahasi elokuvan tuotantoon ja saat oman osuutesi tuotoista sijoituksesi suhteessa aina seuraavan kymmenen vuoden ajan. Menetelmä on Suomen FIVA:n (Finanssivalvonta) hyväksymä. Hallinnollisista syistä minimisijoitus on 1000 euroa.

Iron Skyn rahoitusmekanismi on suhteellisen yksinkertainen: Rahoitus koostuu sijoituksista, tukityyppisestä rahoituksesta ja etukäteen saaduista ennakkomaksuista. Yhteisörahoitukseen osallistuva rinnastuu sijoittajaksi ja on täysin tasavertainen omalla osuudellaan kaikkien sijoittajien, myös niiden isompien kanssa. Rahoitusmallin idea on selkeä ja oikeudenmukainen, mutta se vaatii materiaalin tarkkaa lukemista ja tarpeen vaatiessa lisäkysymyksiä. Materiaalissa esitettyjä lukuja en esitä tässä, mutta jokainen kiinnostunut voi pyytää esitemateriaalin Iron Skyn sivuilta (www.ironsky.net) sitoumuksetta.

Elokuvien tuotto rakentuu maksuista, joita jakelijat maksavat oikeuksista. Ne ovat yleensä kiinteitä ja perustuvat dvd-jakelun pohjalle rakennettuihin laskelmiin. Mikäli elokuva otetaan teatterilevitykseen ja se menestyy, niin rojaltimaksuja alkaa myöskin tulla. Iron Skyn osalta kaikki elokuvan suuret sijoittajamaat (Suomi, Saksa ja Australia) ovat jo sitoutuneet teatterilevitykseen. Muut maat päättänevät lopullisesti teatterijakelusta elokuvan valmistuessa. Tällä hetkellä (toukokuu 2011) esitysoikeuksia on myyty jo ainakin 23 maahan. Iron Sky sai positiivista huomiota Cannesin elokuvafestivaaleilla ja tulevina kuukausina voidaankin odottaa syntyvän uusia jakelusopimuksia.

Iron Skyn tuotannon toinen kiinnostava piirre on sen toimintatavoissa. Se yrittää monellakin eri saralla tehdä asiat toisin kuin aiemmin. Parhaiten tämä näkyy Internetin maksimaalisessa hyväksikäytössä, minkä tarkoitus on vähentää kustannuksia sekä markkinoida elokuvaa. Internetin yhteisöille on tyypillistä hullaantuminen uudesta ideasta ja toisaalta nopea kyllästyminen siihen. Välillä hullutkin ideat kuten "miljoonan taalat pikselit" menestyvät täysin odottamatta. Niitä seuraa yleensä lukuisa määrä konseptin kopioijia, jotka eivät enää menesty. Vaikka Iron Skyn konseptia ei voi verrata näihin päättömyyksiin, niin se saattaa hyötyä suurestikin yhdestä perussäännöstä: Ensimmäinen onnistuja saa aina ylitsevuotavan määrän kiinnostusta verrattuna tuleviin.

Miten tämä sitten vaikuttaa itse elokuvan taloudelliseen potentiaaliin? Iron Sky on myös rahoituksen kannalta pilottiprojekti, jota seurataan kiinnostuneena myös isojen studioiden toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että elokuva saa näkyvyyttä ja ilmaista markkinointia runsaasti sellaisissakin piireissä, joita genren elokuvat eivät normaalisti kiinnostaisi. Varmaa on, että uuden vaihtoehtoisen rahoituskonseptin kanssa läpilyönyt elokuva on iso puheenaihe elokuvapiireissä.

Toisenlainen pilottihanke on sosiaalisen median maksimaalinen hyödyntäminen ja yhteisön valjastaminen elokuvan tekemiseen/markkinointiin. Faniyhteisön rakentamisen rahallista arvoa on vaikea arvioida, mutta onnistuessaan se saattaa olla äärimmäisen energinen voima, joka puskaradion kautta sysää massat liikkeelle. Toisaalta yhteisö on jo nyt mahdollistanut kustannustehokkaamman tavan toimia. Vuosien määrätietoinen työ internetissä jo itsessään säästää satoja tuhansia taaloja markkinointirahaa. Lisäksi yhteisö on tuottanut projektiin osaajia myös rekrytointien muodossa.

Monista poikkeavista ja potentiaalia tihkuvista toimintatavoista huolimatta riskejä toki on. Sisällön, henkilöohjauksen ja efektien on oltava tasapainossa. Nykyhetken tunnettavuuskaan ei takaa automaattisesti menestystä: muutama vuosi sitten runsaasti ilmaista markkinointia saanut Dark Floors (2008) floppasi pahasti Suomessa - puhumattakaan muista maista. Iron Skyn sijoittuminen hieman marginaaliseen genreen nostaa myös riskiä, mutta toisaalta lähtökohdat ovat muuten hyvät: Siinä on indietuotannoille ominaista omaa visiota ja tinkimättömyyttä yhdistettynä kunnianhimoisuuteen. Independent-tuotannoissa saattaa olla runsaasti piilotettua potentiaalia, koska niitä ei tehdä (välttämättä) samalla tavalla laskelmoiden kuin isojen studioiden kalliita teatterielokuvia.

Elokuvan maailma rakentuu retro-natsi-steampunk -estetiikan varaan, mutta muokkaa siitä täysin omannäköisensä kokonaisuuden. Juonellisuuteen ei juurikaan voi vielä ottaa kantaa, mutta käsikirjoittaja Johanna Sinisalon kyvyt ja taustahistoria huomioon ottaen asia puoli ei herätä huolestuneisuutta. Star Wreck: In the Pirkinning (2005) -tuotannon kautta voidaan nähdä konkretiaa tekijöiden äärimmäisestä sitoutuneisuudesta ja taidoista. Elokuvan aiheesta ja sisällöstä on kuitenkin turha spekuloida enempää, lopullinen vastaanotto selviää vasta 2012 ensimmäisellä puoliskolla (tämän hetken mukaan ensi-ilta on huhtikuussa 2012).

Vaikka tuottoa maksetaan aina seuraavan vuosikymmenen ajan, niin suurin osa tuotoista eittämättä realisoituu kahden vuoden kuluessa ensi-illasta. Niinpä asetamme tavoitteeksi saada kahden seuraavan vuoden aikana sijoitettu pääoma takaisin ja +25% tuotto sijoitetulle pääomalle. Tämä tuottotavoite on kohtuullinen kun verrataan sitä riskittömämpien pörssisijoitusten keskimääräiseen vuosituottoon (keskimäärin n. 7% vuosituotto viimeisen 200 vuoden ajalta) ja huomioidaan tulevien vuosien todennäköisesti korkea inflaatio. Mutta entä jos elokuva menestyy yli odotusten? Silloin saatetaan puhua kovista tuotoista. Kustannustehokkaasti tuotetun indie-elokuvan saadessa suuret katsojamassat kaikki sataa suoraan tuottajien/sijoittajien laariin. Toisaalta korkeahkoa riskiä omaavissa sijoituksissa on myös mahdollista hävitä sijoitettua pääomaa, joten riskit kannattaa tiedostaa. Vaikka lopputuloksena olisi vain oman pääoman takaisin saanti ilman tuottoja, niin tämänkaltaisissa pilottiprojekteissa mukanaolo saattaa olla silti palkitsevaa.

Iron Skyn rahoituksessa on yksi olennainen vahvuus joka hieman murtaa riskisyyden ja tuoton perussääntöä. Sijoituksen tuotto ei pienene hyvien uutisten myötä, vaan jokainen sijoitus on tasa-arvoisessa asemassa niin kauan kuin niitä otetaan vastaan. Esimerkiksi keväällä 2011 tehty 5000 euron sijoitus oikeuttaa samaan prosenttiosuuteen tuotoista kuin keväällä 2010 tehty vastaava sijoitus, vaikka jälkimmäisessä tilanteessa moni asia oli vielä täysin epävarma. Nykyhetkellähän monet tuotannolliset riskit ovat jo kadonneet (ml. kuvaus- ja henkilöstöriskit). Osakekursseissa taas hyvät uutiset ja tuotannon eteneminen nostavat odotuksia ja sitä kautta kurssia. Tämä taas pienentää myöhemmin osaketta hankkivien tuottoa.

Iron Sky on saatu purkkiin alkuvuodesta 2011 ja viime kuukaudet se on ollut jälkituotantovaiheessa. Sijoituksia on mahdollista tehdä syksyyn asti. Lisätietoja sijoittamisesta löytyy Crowdfunding-sivulta (www.ironsky.net), josta voi tilata esitemateriaalin.


Tämä artikkeli ei ole sijoituskehotus vaan jokaisen kiinnostuneen täytyy tehdä mahdollinen sijoituspäätös omien mittareidensa ja riskinsietokykyjensä mukaan. Aprikoinnit ja päätelmät ovat kokonaan allekirjoittaneen omia ja niistä voi olla vapaasti eri mieltä. Elokuvasijoituksen tuottopotentiaalia on äärimmäisen vaikea arvioida, koska kyseessä on aina täysin nollasta lähtevä projekti, jota ei voi perustaa juurikaan menneisyyden lukuihin. Liikaa ei saa kuitenkaan tuijottaa omiin subjektiivisiin mielipiteisiin itse elokuvasta vaan pyrkiä arvioimaan sen taloudellista potentiaalia laajemmalti. Oma maku ja taloudellinen potentiaali kun eivät välttämättä ole toistensa synonyymeja.

Konkretian ja kokeilunhalun vuoksi allekirjoittanut on itse sitoutunut molempiin projekteihin rahallisella panoksella. Näin voidaan myöhemmin luotettavasti analysoida sijoituksen järkevyyttä, kertoa konkreettisia prosenttilukuja sekä pohtia nyt mainittujen spekulointien ja toteutumien suhdetta. Asiaan tullaan siis palaamaan vielä myöhemmin.


Tulossa: Sijoita elokuviin, part II - Payback Time!


Sivu:

1 2 3

kommentit

odota...
miketys kommentoi (12.7.2011 23:39:02)
user avatar Ihan vain mielenkiinnosta: eikö tekijäoikeuden pitäisi vanheta 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen? Howard on kuollut 1936, joten eikö miehen koko tuotanto pitäisi olla jo public domainia? En tajua, miten Paradox tahkoaa rahaa niillä. Tajuaako joku muu?
vastaa »
Jarkko Lehtola kommentoi (13.7.2011 00:38:37)
user avatar Howardin tuotannon oikeudet tuntuvat olevan todella sekava vyyhti, josta ei oikein saa selvää. Tarinoita jaetaan kyllä nyttemmin public domainina, joskin niissäkin on runsaasti epäselvyyksiä kuten seuraavasta linkistä selviää : http://www.robert-e-howard.org/AnotherThought4rerevised.html . Eri maiden tekijänoikeuslainsäädännöt aiheuttavat tulkintoja ja yksi tämänkaltaisista on julkaisupäivä, joka vaikuttaa Yhdysvalloissa tekijänoikeuden alkamiseen. Osa Howardin tuotannosta julkaistiin vasta 60-luvulla. Tiivistetysti homman juju lienee kuitenkin siinä, että hahmot ovat rekisteröityjä tavaramerkkejä ja sitä kautta lisenssoitavissa edelleen.

Silti Paradox ei ihan toimettomana ole alkuperäistarinoidenkaan suhteen, kuten seuraavasta ilmenee : http://www.sffaudio.com/?p=4128 .
vastaa »

kommentoi artikkelia ja/tai elokuvia