Caroline Munro
Andrey Iskanov - veitsen filosofi
sivu: 1 · 2 · 3


Viimeisin elokuvasi Ingression käsittelee muun muassa huumeita ja alkemiaa... sehän kuulostaa melkein kuin jonkinlaiselta sadulta, Argenton Suspirian tyyliin. Perustuuko elokuvan perusidea johonkin tiettyyn kansantarinaan tai vastaavaan? Jos ei niin mistä idea on peräisin?
Elokuva kertoo oikeastaan myös ihmiskunnan henkisestä köyhtymisestä. Ei ole sattumaa, että se alkaa kuvilla väkivallasta ja eläimille tehdyistä kokeista. Venäläisessä kansanperinteessä ei ole paljonkaan tarinoita, jotka liittyisivät alkemiaan. On tarinoita velhoista, noituudesta ja kuolleista miehistä ja niin edelleen, mutta alkemia on aiheena harvinainen aihe.

Ingression ei perustu mihinkään tiettyyn satuun tai legendaan. Tarinalla on jyrkkä sosiaalinen ja poliittinen yhteys. Nailsin jälkeen missään elokuvassani ei ole ollut niin vahvoja vertauskuvia. Merkityksiä ei ole verhottu Ingressionissa syvälle vaan ne ovat pinnalla. Mutta olet oikeassa - jos elokuva olisi pelkkä sosiaalinen kommentti en olisi ikinä tehnyt sitä. Teen juuri sellaisia elokuvia kuin itse haluan. Jos Ingression tuo mieleen Suspirian olen siitä hyvin tyytyväinen. Elokuvat ovat kuitenkin sisällöltään täysin erilaisia. Ingressionin tekemiseen meni kaksi vuotta. Elämäni mitataan elokuvien avulla, ei vuosien.




Ingressionin tekemisen aikaan ilmeni paljon yllättäviä ongelmia, joista jotkut olivat aika mystisiäkin. Ehkä ne liittyivät jollain tasolla siihen, että elokuvan teemana oli muun muassa alkemia ja okkultismi. Venäjän suurin rahayksikkö on 5000 ruplaa. Setelissä on kuva Amur-joesta ja se on kuvattu erään hylätyn rakennuksen ikkunasta Khabarovskissa. Juuri tässä rakennuksessa olemme kuvanneet Ingressionia nyt jo kahteen kertaan, ensimmäistä kertaa muistaakseni vuonna 2008. Kuvasimme kohtauksen, jossa päähenkilö pakenee takaa-ajajiaan hylättyyn rakennukseen ja lopulta lyö vainoojansa pään kivellä murskaksi. Vuosi myöhemmin palasimme samaan taloon kuvaamaan toista kohtausta. Samana päivänä luin lehdestä, että juuri samaisessa huoneessa missä olimme kuvanneet kohtauksen edellisvuonna nuori tyttö oli raiskattu ja tapettu. Hänen päänsä oli myös lyöty hajalle kivenmurikalla juuri samaan tapaan kuin Ingressionissa. Sitä en tiedä oliko hänet tapettu ennen vai jälkeen sen, kun me olimme paikalla ja mietin oliko tytön ruumis ollut jossain aivan lähellä kuvaushetkellä.

Seuraavat päivät olivat yhtä helvettiä. Jos tappajaa ei olisi saatu kiinni, niin kuvausryhmämme olisi takuulla joutunut pääepäillyiksi. Onneksi syyllinen kuitenkin oli vangittu jo muutama päivä rikoksen jälkeen. Silminnäkijät olivat nähneet hänen menevän rakennukseen tytön kanssa. Mies oli sanonut tunnustuksessaan tunteneensa pakottavaa tarvetta raiskata ja tappaa tyttö välittömästi sen jälkeen kun he olivat saapuneet taloon eikä hän kyennyt vastustamaan sitä.

Tämän tapauksen lisäksi on muutakin. Eräänä päivänä sain sydänkohtauksen uupumuksen takia ja näyttelijöiden kanssa tapahtui useita pienempiä juttuja. Ne olivat kuin pieniä kummitteluja: tavaroiden hajoamista ilman syytä ja sähkölaitteiden rikkoutumista. Koko tuotanto vaarantui. Chris Vazquezin studiolle, jossa säilytimme elokuvaan liittyvää materiaalia, murtauduttiin. Elokuvassa alkemistin asuntona nähtävä vanha talo paloi maan tasalle viime talvena ja useat ihmiset saivat palossa surmansa. Vaikka talo oli vain kaksikerroksinen, niin siitä huolimatta kukaan ei onnistunut pakenemaan sieltä. Ingressionin kansikuvaa suunnittelemassa olleen Alexandra B:n asuntoon alkoi tulvia vettä putkiston hajottua.

Minun piti jättää osa elokuvan väkivaltaisimmasta materiaalista leikkauspöydälle, koska jotkut näyttelijät eivät suostuneet muuten olemaan sen kanssa missään tekemisissä. He vaativat jopa nimensä poistamista elokuvan alkuteksteistä. Kaikkien näiden tapausten perusteella olen tullut siihen tulokseen, että elokuva on kirottu.

Siihen aikaan elokuvan työnimi oli The Tourist, mutta päätin vaihtaa sen. On olemassa intialainen uskomus, jonka mukaan nimen vaihtamisen avulla voi huijata kuolemaa. Minulle suositeltiin, että tekisin jotain tällaista. Elokuvan muuttaminen oli mahdotonta, mutta nimeä pystyin vielä vaihtamaan. Elokuvan nimeksi tuli siis Ingression. Kaikki eivät pitäneet siitä että nimi vaihtui - esimerkiksi ystäväni Xtro-ohjaaja Harry Bromley Davenportin mielestä The Tourist oli paras nimi. Hän sanoi että amerikkalaiset eivät tajuaisi mitä Ingression edes tarkoittaa.

Ehkä hän on oikeassa eikä nimen merkitystä ymmärretä. Mutta elokuvia ei tehdä tai katsota nimen perusteella eikä niitä tehdä vain amerikkalaisia varten. Tai ainakaan minä en tee. Nimenmuutoksen jälkeen elokuvaan liittyvät vaikeudet vähenivät.

Allekirjoitin vastikään sopimuksen ruotsalaisen levitysyhtiö Dark Entertainment AB:n kanssa elokuvieni julkaistusta. Heidän julkaisujaan tullaan levittämään muuallakin Skandinaviassa.
Olet tehnyt enimmäkseen kauhuelokuvia. Suunnitteletko tekeväsi tulevaisuudessa jotain aivan muuta? Komediaa vaikkapa?
Kauhu on vain yksi genreistä. Voisin kuvitella ohjaavani komediaa joskus. Tai rikoselokuvaa. Ehkä se voisi olla jokin giallo-tyylinen trilleri. Tai jopa scifi. Se on varmaa, että mitä teenkin se ei tule olemaan tylsää.
Kuinka vaikeaa elokuvien tekeminen Venäjällä on, erityisesti kauhuelokuvien? Nailsin tekeminenhän maksoi vain noin kaksituhatta dollaria...
Sata dollaria meni Alexander Shevchenkon lentolippuihin. Toisen satanen videokameraan. 200-300 dollaria kului filmiin itseensä sekä joihinkin tuotannossa tarvittaviin välineisiin. On kuitenkin tärkeää huomata, että käsikirjoitus kirjoitettiin sitä silmällä pitäen, että rahaa oli käytössä erittäin rajallinen määrä.

Tein elokuvan vailla mitään varmuutta siitä saisinko sitä edes julkaistua - se oli täyttä hulluutta. Kaikki meni kuitenkin hyvin sen kohdalla ja se julkaistiin tuolloin Venäjällä jo muutamaa kuukautta valmistumisen jälkeen. Julkaisusta sovittiin jo ennen elokuvan valmistumista, joten minulle tuli kiire. Tuolloin en ollut vielä täysin sinut videokuvauksen salojen kanssa. Julkaisija antoi minulle kuukauden aikaa tehdä elokuva loppuun ja onnistuin siinä. Sen jälkeen en olekaan ollut enää niin onnekas. Tänä päivänä tekisin Nailsin aivan eri tavalla, mutta silloin olin tyytyväinen.

Luulisin, että suurin ikinä käytössäni ollut budjetti oli noin 10 000 dollaria - Philosophy of a Knifessa ja Ingressionissa. Niiden kuvaukset kestivät kauan ja niihin kului paljon rahaa.

Riippumattomien elokuvien tekeminen Venäjällä on kuin kasvattaisi kanoja pullossa. Se on harvinainen ja eksoottinen ammatti enkä tiedä itseni lisäksi ketään joka ohjaisi Venäjällä työkseen itse rahoittamiaan elokuvia. Osallistuin kerran erääseen televisio-ohjelmaan ja minut esiteltiin siinä aivan kuin olisin ollut jotain todella erikoista ja outoa. Katsokaa häntä - hän kuvaa itse omia elokuviaan meidän kaupungissamme!

Vielä viimeinen kysymys... Mitä on vuorossa seuraavaksi?
Minulla ei ole paljon suunnitelmia. Menen eteenpäin elokuva kerrallaan.
Paljon kiitoksia todella laajamittaisesta haastattelusta. Onko mielessäsi jotain mitä haluaisit sanoa suomalaisille faneillesi?
Haluaisin jakaa heidän kanssaan hyvät uutiset: lähitulevaisuudessa kaikki elokuvani tullaan julkaisemaan Skandinaviassa ruotsalaisen Dark Entertainment -yhtiön kautta. Yritän järjestää aikaa aiempien elokuvieni remasterointiin erityisesti näitä julkaisuja varten. Minulle luvattiin, että elokuvia tullaan levittämään myös Suomessa. Suomi ja muut Skandinavian maat tulevat siis olemaan ensimmäiset maat, joissa saataville tulee uudelleen masteroidut versiot. Joihinkin elokuviin saattaa tulla mukaan myös uutta materiaalia.

Tällä hetkellä työskentelen muun muassa uuden elokuvani, Pussyhead, parissa. Sen traileri löytyy internetistä. Jos kaikki menee hyvin niin tämäkin mestariteos on mahdollista nähdä lähitulevaisuudessa.


Sivu:

1 2 3