Caroline Munro
Kadonneen aarteen metsästäjä
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46 · 47 · 48 · 49

All Through the Night (1941)

Kuoleman lasti

aka Kalabalik i högkvarteret; Gangsterrazzia

All Through the Night #1 All Through the Night #2
IMDb

Vuonna 1941 Humphrey Bogart sai valmiiksi neljä elokuvaa: High Sierra, Maltan haukka, Vankkurit vierivät yössä ja Kuoleman lasti. Viimeksi mainittuun jouduttiin kirjoittamaan nopeasti lisää muuttamia kohtauksia kun Yhdysvallat julisti Pearl Harbourin jälkeen sodan akselivaltioille ja filmin ensi-ilta siirrettiin tammikuun loppuun 1942. Jännärikomedian päähenkilö on uhkapelipomo Donahue (Bogart), joka jengeineen pääsee sattumalta maahan soluttautuneen natsivakoojaringin jäljelle. Hänelle mieluisia juustokakkuja tehnyt leipuri murhataan ja kauppaan ilmaantunut kaunotar on ainoa johtolanka käsittämättömään veritekoon.

All Through the Night [1]
All Through the Night [2]

Kuoleman lasti sijoittuu Bogartin uran taitekohtaan, jolloin Warner Brothers alkoi muokata studion inhottavasta vakiokonnasta varjoisten laitakatujen sankaria. Kaikissa tuon kauden teoksissaan hän luistelee lain väärällä puolella, mutta suorittaa tärkeän, yleisön myötätunnon ansaitsevan epäitsekkään ratkaisun. Tässä filmissä peluri luopuu henkilökohtaisista eduistaan tukeakseen tähtilippua kansakunnan vapautta uhkaavilta muukalaisilta. Poliisit eivät kallista korviaan Donahuen paljastuksille, joten hän kokoaa alamaailman kilpailevat gangsteriliigat puhaltamaan samaan hiileen häätääkseen omatoimisesti viidennen kolonnan kätyrit piilostaan. Hollywoodin vakiosaksalaiset Conrad Veidt ja Peter Lorre ovat tietysti salahankkeen takana.

All Through the Night [3]
All Through the Night [4]

Kuoleman lasti edustaa aikansa vauhtiviihdettä autohurjasteluineen New Yorkin keskuspuistossa tai joukkotappeluineen natsien salaluolassa. Silti se on vankasti kiinni vielä edellisen vuosikymmenen studiokalustossa sisälle lavastettuine katunäkymineen. Kepeä naljailu tasapainottaa mainiosti filmin paksua propagandaa eikä ohjaaja Stuart Heisler anna juonen lipsua missään vaiheessa liian farssimaiseksi. Siksi teos on varsin luistava, film noirin henkevyyttä tapaileva komedia, jossa todistetaan amerikkalaiset rikolliset kunnian miehiksi halveksittaviin natseihin verrattuna. Vasta filmin lopussa muuan hyytävä hetki säväyttää nykykatsojan. Häviöön tuomittu yksinäinen itsemurhaterroristi (Veidt) pakottaa Donahuen ohjaamaan räjähteillä lastatun veneen päin satamaan ankkuroitua jenkkien panssarilaivaa - vuoden 2001 syyskuun yhdestoista päivä palautuu oitis mieleen.

***--
keskiarvo
toimitus
3.00/5.00 (2)
 JSTM
  3.0 3.0
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
Sivu: