Caroline Munro
Kadonneen aarteen metsästäjä
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46 · 47 · 48 · 49

The Late Show (1977)

Myöhäisnäytös; Viimeinen näytös

aka Die Katze kennt den Mörder; El gato conoce al asesino; Godt skudt, du gamle; I elfte timmen; L'occhio privato; Le chat connaît l'assassin

The Late Show #1 The Late Show #2
IMDb

Bonnien ja Clyden (1967) käsikirjoittajana uransa aloittanut Benton ohjasi tusinan verran elokuvia, joista Myöhäisnäytös on järjestyksessä toinen. Se on ambivalentti rikosjuttu, jossa hän sekä kunnioittaa genren perinteitä että pyrkii romuttamaan niiden vakiomuotteja. Tuloksena on hirtehishuumorilla höystettyä nostalgiaa, joka osoittaa Philip Marlowen kaltaisen hahmon nykyajalle vieraaksi romantiikaksi. Raajarikko Ira Wells (Art Carney) kuulolaitteineen, vatsahaavoineen ja hengenahdistuksineen on antisankareista inhimillisimpiä. En muista toista kuuttakymmentä ikävuottaan ohittanutta salapoliisia, joka asuisi mummon alivuokralaisena tai pärjäisi ilman omaa autoa. Epätavallinen on toki hänen naispuolinen partnerinsakin (Lily Tomlin), jonka platoniset lähentelyt miekkonen tyrmää alkuunsa: "Olen aina ollut yksinäinen susi. Olin erakko lapsena, olin erakko avioliitossa."

The Late Show [1]
The Late Show [2]

Ulkoiselta juoneltaan Myöhäisnäytös on lähellä John Hustonin klassikkoa Maltan haukat (The Maltese Falcon, 1941). Wells selvittää yhtiötoverinsa murhaa, sotkeutuu sekaiseen rikosvyyhtiin ja paljastaa lopulta filmin kaunottaren turmeltuneeksi nartuksi sekä veritekojen katalysaattoriksi. Myöhäisnäytöksestä puuttuvat etsiväfilmien tusinamiljööt kuten hotellien sviitit, yökerhot tai pelikasinot. Rampautuneen päähenkilön työkenttänä ovat automaattipesulat, kahvibaarit ja suttuiset pornoteatterit. Tarkoituksenmukainen ympäristön valinta ei ole vain tarinan pintakiillon naarmuttamista, sillä viimeistä hommaansa hoitava dekkari kohtaa filmissä myös rikollisuuden arkiset ilmentymät. Benton on tunnustanut Ira Wellsin esikuvaksi Sam Peckinpahin ohjaaman Viheltävien luotien (Ride the High Country, 1961) sheriffin. Amerikkalainen sankarihahmo kytkeytyy usein iän tai edullisen ulkonäön muodollisuuksiin. Tuhansien liukuhihnatuotteiden ja atleettien rinnalle tarvitaan joskus myös Bentonin melodraaman rajoilla etenevää kerjäläisoopperaa.

The Late Show [3]
The Late Show [4]

Omanarvontunto, moraalinen ryhti ja ammattiylpeys saavat sanallisen muotonsa heti kun Myöhäisnäytöksen raihnainen vaari ryhtyy kostamaan kumppaninsa kuolemaa. Nämä sankarimyytin arvot hyväksyessään Benton kulkee Dashiell Hammettin, Raymond Chandlerin sekä James M.Cainin vanavedessä, mutta niin viiltävästi ontuen, että katsoja oivaltaa seuraavansa eräänlaista sielunmessua.

Filmin lopussa ohjaaja sijoittaa lempeän päättäväisesti Ira Wellsin museoon Frankensteinin hirviön rinnalle. Edesmennyt elokuvatutkija Andrew Sarris kirjoittikin Myöhäisnäytöksestä: "Los Angelesia kohdellaan siinä melkein hautausmaana, jossa elokuvamuistoille suodaan vapaata liikkumatilaa."

****-
keskiarvo
toimitus
4.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  1 (1)
100%
The Late Show (1977)  The Late Show (1977)Myöhäisnäytös  
Sivu: