Caroline Munro
Kadonneen aarteen metsästäjä
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46 · 47 · 48 · 49

Somewhere in the Night (1946)

Takaa-ajettuna yössä

aka Ergens in de nacht; Ergens in het duister; Et sted i mørket; Il bandito senza nome; Irgendwo in der Nacht; Jagad i natten

Somewhere in the Night #1 Somewhere in the Night #2
IMDb

Skenaristina aloittanut Mankiewicz oli hieman liian kirjallinen ohjaaja minun makuuni, mutta hänen varhaisissa teoksissaan vuolaana virtaava vuoropuhelu ei vielä vaadi herpaantumatonta tarkkaavaisuutta. 1940-luvun puolivälissä lähes jokainen ohjaaja Hollywoodissa joutui alttiiksi film noirin vaikutuksille, eikä Mankiewicz muodostanut poikkeusta, vaikka hän selvästi vierasti kyseistä lajityyppiä. Takaa-ajettuna yössä aloitti hänen noir-trilogiansa, jota myöhemmin täydensivät Muukalaisten talo (House of Strangers, 1949) ja rotupoliittinen manifesti Kaikki tiet tukossa (No Way Out, 1950).

Somewhere in the Night [1]
Somewhere in the Night [2]

Elokuva käynnistyy toisen maailmansodan ensiaputeltasta, jossa puhekyvytön, siteisiin yltä päältä kääritty, George Tayloriksi nimetty sotilas (John Hodiak) herää koomasta. Toivuttuaan ulkoisista vammoistaan sotasairaalassa, amnesiaa poteva Taylor palaa Los Angelesiin muistamatta mitään menneisyydestään. Hänellä on kaksi johtolankaa entisestä elämästään, rintamalla säästämänsä vihaisen naisen kostonhimoinen kirje ja Los Angelesin pankkiin mystisen henkilön hänen nimelleen tallettama rahasumma. Molemmat vinkit vievät syrjäpoluille, joita vatvotaan pitkään ja hartaasti.

Somewhere in the Night [3]
Somewhere in the Night [4]

Takaa-ajettuna yössä sisältää normaalit vuosikymmenensä jännäreihin lukeutuvat vakioainekset: salaperäisen kapakkalaulajattaren, ahneen yökerhopomon, natseilta varastetun rahalaukun, selvittämättömän murhatapauksen, mielisairaalaan suljetun todistajan ja kovakouraiset gangsterit. Taylorin poukkoilu petkutusten ja hämäysten sokkelossa punotaan monimutkaiseksi ongelmavyyhdeksi, jonka ratkaisussa juttua tietysti kiepsautetaan moneen kertaan päälaelleen. Vaikka Mankiewiczin hillitystä tulkinnasta puuttuvat vauhdikkaat jännitysmomentit ja kiihkeät syöksymiset usvaisissa yömaisemissa piileviin vaaroihin, viileä etäisyys roolihahmoihin pitää katsojan kiinnostuksen vireänä. Varsinkin John Hodiakin näyttelemän Taylorin motiivien häälyvyyteen vihjaistaan niin usein, ettei ohjaaja vaivaudu pesemään hänen mainettaan puhtaaksi edes filmin loppuselvittelyssä.

***--
keskiarvo
toimitus
3.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat i
3.00/5.00 (1)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
Sivu: