Caroline Munro
Kadonneen aarteen metsästäjä, osa 2
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46 · 47 · 48 · 49

I Went Down (1997)

aka I dilettanti; Irish Crime; Tough Boys - Zwei rechnen ab

I Went Down #1 I Went Down #2
IMDb

Pröystäilystä riisutut rikostarinat alamaailman nukkavieruista luusereista ovat viime vuosina lisääntyneet roimasti elokuvissa. Vaikka syyt suosion kasvuun ilmaisutaitojaan kokeilevien tulokkaiden keskuudessa useimmiten johtuvat matalista tuotantokustannuksista, tukevasti maankamaralla pysyttelevälle viihteelle toivoisi edelleen tyylillistä kehitystä. Katutasolla liikuttaessa päästään filmeissä lähemmäksi laittomuuden maanläheisiä kytkentöjä kuin mafiapomojen herrahissiä ihaillessa.

I Went Down [1]
I Went Down [2]

I Went Down on pieni elokuvahelmi Irlannista, pelkistetty puheenvuoro alakulosta ja juurettomuudesta Euroopan köyhällä länsilaidalla, joka siintää monille siirtolaisille puolimatkan krouvina Amerikkaan. Filmin itseironinen skenaario saattaisi yhtä hyvin perustua johonkin David Goodisin 1950-luvun pokkariin, siksi paljon siinä istutaan autossa ja sovitetaan menneisyyden virheitä. Nykyisyys puolestaan etenee valkokankaalla salakavalina sivuseikkoina tai sattumanvaraisena unena, joksi eräs päähenkilöistä sitä ensin epäileekin. Kaikesta huomaa irlantilaisten tekijöiden tutkineen tarkoin sellaisia road movien klassikkoja kuten Detour (1945) ja Hullu Pierrot (Pierrot le fou, 1965). Luultavasti elokuvan onnistumisesta voidaan suurelta osin kiittää näytelmäkirjailija Conor McPhersonin ensimmäistä filmiskenaariota.

Elokuva kertoo vankilasta vapautuneen säyseän juntin ja mahtailevan tomppelin ajomatkasta maaseudulle heidän hakiessaan muuatta petturia dublinilaisen gangsterin hutkittavaksi. Vaiherikkaalla reissulla parivaljakko osuu saaliinjaolle, jossa voittoina kimaltelevat vuosikymmeniä sitten kätketyt väärennetyt dollarilaatat.

I Went Down [3]
I Went Down [4]

I Went Down kohoaa tavanomaisen juonensa yläpuolelle raikkaan käsittelyn ansiosta. Koska filmissä ei ole lainkaan mainittavia naisrooleja, sen miehistä näkökulmaa pehmennetään toistuvasti koomisilla kompasteluilla ja häpeän tunnustamisilla. Paddy Breathnachin ohjaustyössä kartoitetaan samanlaista vahvaa sosiaalista todellisuudentajua kuin 90-luvun taloudellista ahdinkoa torjuvissa brittikomedioissa Suu messingillä (Brassed Off, 1996) ja Housut pois! (The Full Monty, 1997). Ystävyys pelastaa tässäkin tapauksessa huonolta tuurilta ja lopulliselta häviöltä kohtalon jakaessa kortteja silmät ummessa.

Irlannin karut maisemat ja sateenharmaat säät sävyttävät teoksen tunnelmia tiheämmiksi kuin mitkään miljoonien puntien lavastukset. Ne tuovat elokuvaan niin runsaasti ylimääräistä luojan luomaa painoarvoa, että Breathnachilla olisi ollut varaa hieman karsia lempeän realistiseen yleisilmeeseen sopimattomia kamerakulmia. En myöskään innostunut jatkuvuutta haittaavien ja tapahtumista etäännyttävien välitekstien käytöstä, joka etukäteen paljastaa katsojalle kohtausten sisällön.

I Went Down [5]
I Went Down [6]

Lievästä taiteilustaan huolimatta I Went Down on mallashuuruilla maustettu musta komedia väärille poluille eksyneistä uhrilampaista. Sen karhean pinnan alla sykkii suvaitsevaisuus, joka ei punnitse ihmisiä pahojen tekojen vaan anteeksiannon ja omantunnon puhtauden pohjalta.

***--
keskiarvo
toimitus
3.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
Sivu: