Caroline Munro
Kadonneen aarteen metsästäjä, osa 2
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46 · 47 · 48 · 49

Slaves to the Underground (1997)

aka Grunge, tjejer & kärlek; Harte Girls und zarte Bande

Slaves to the Underground #1 Slaves to the Underground #2
IMDb

1990-luvun alussa kammottavia halpiksia lukemattomille nyrkkipajoille ohjannut Kristine Peterson ottaa ainoassa vakavasti otettavassa elokuvassaan etäisyyttä kaupalliseen roskaviihteeseen ja koettaa hankkia sädekehää marginaalituotannon parissa. Kyseessä on todella pienellä budjetilla purkitettu antihollywoodilainen nuorisofilmi, jossa säännöllisille elämäntavoille selkänsä kääntänyttä uhmakkuutta maustetaan kirpeästi hyökkäävällä feminismillä.

Slaves to the Underground [1]
Slaves to the Underground [2]

Seattlen grungepiireihin sijoittuva teos kertoo läpimurtoonsa valmistautuvasta tyttöbändistä, jonka itsetietoisella laulusolistilla Suzylla (Marisa Ryan) on lesbosuhde porukan ailahtelevaan kitaristiin Shelleyyn (Molly Gross). Kun jälkimmäinen hyppää takaisin entisen poikaystävänsä Jimmyn (Jason Bortz) sänkyyn, menevät mimmien nuotit pahasti sekaisin. Mustasukkaisuuden puuskassa väkivaltaan sortuva vokalisti potkii pupupöksyistä kilpailijaansa munille, ja rock kadottaa riemunsa juuri kun kvartetin pitäisi skarpata pinnalle ponkaisuun.

Slaves to the Underground [3]
Slaves to the Underground [4]

Slaves to the Underground sisältää niin ohuen tarinan, ettei sen varaan voi rakentaa järin kiinteää kokonaisuutta. Filmi hajoaa episodeiksi, joissa räväkät musiikkinumerot, suoraan kameralle lausutut henkilökohtaiset tunnustukset ja intiimit hapuilut nivoutuvat kankeasti toisiinsa. Peräti vaatimattoman teoksen ansiot ovat kuitenkin muualla kuin juonen koukeroissa. Seattlen alakulttuurin tunteva naisohjaaja lähestyy aihettaan turhaa ihailua karttaen ja onnistuu taltioimaan irrallisiin tuokioihin jotakin nuoria kalvavasta epävarmuudesta. Roolihahmojen vastuuttomuus ja kypsymättömyys vaikuttavat sangen uskottavilta, samoin heidän ilmeinen haluttomuutensa varttua aikuisiksi.

Slaves to the Underground [5]
Slaves to the Underground [6]

Slaves to the Underground on selkeä vaihtoehtofilmi valottaessaan kaunistelematta x-sukupolven kompurointia idealismin ja pakkopaitojen välimaastossa. Raikas ja rehellinen näkökulma piristää paljon tavanomaisen kolmiodraaman runkoa, josta taotaan kapinallisuutensa koukussa rimpuilevien tyttöjen kahleet.

***--
keskiarvo
toimitus
3.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
Sivu: