Caroline Munro
Yubari International Fantastic Film Festival 2014
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11

Danger Dolls (2014)

aka Shôjo wa isekai de tatakatta

Danger Dolls #1  
IMDb

1980-luvulla Japanin elokuva- ja televisioteollisuus iski kultasuoneen yhdistämällä suloiset idolit ja toimintaviihteen. Tuloksena oli kömpelöitä, mutta tavattoman viihdyttäviä ja omaperäisiä genretuotteita kuten Sukeban Deka (1985-1987) ja Rebellion League of Girls in Sailor Uniform (1986). Näissä niin sanotuissa High School Action -sarjoissa aitoja näyttelijälahjoja omanneet idolit saivat tuekseen syntikkavetoiset soundtrackit, kekseliäät toimintakohtaukset sekä sopivan annoksen camp-arvoja.

30 vuotta myöhemmin perusasetelma on Japanin elokuvateollisuudessa yhä sama, mutta genren viehätys on karissut. Syntetisaattorit ovat vaienneet ja hullu mielikuvitus köyhtynyt. Sulavasti editoidut toimintajaksot saavat uuden sukupolven tähdet näyttämään melkein aidoilta toimintatähdiltä, mikä ei kuitenkaan ole lisännyt elokuvien nautittavuutta. Pikemminkin ollaan jumiuduttu jonnekin aidon taidon ja huvittavan kangistelun välimaastoon.

Shusuke Kanekon uusi idolitoimintaelokuva Danger Dolls on ammattitaitoisesti tehty - silti siinä on liki kaikki pielessä. Vaihtoehtotodellisuuteen sijoittuvassa fantasiassa aseiden ja ydinenergian kielto on johtanut uuteen turvalliseen maailmaan. Toisesta ulottuvuudesta pukkaa kuitenkin ilkeitä roistoja, jotka pyrkivät korruptoimaan maailman omilla ydinenergia- ja asepolitiikkasuunnitelmillaan. Uhkaa vastaan perustetaan neljän tytön taistelutiimi, joka jäljittää rinnakkaismaailmaan johtavia portaaleja ja eliminoi niistä sikiävät roistot. Turhan huomion välttämiseksi tytöt naamioidaan maata pakettiautolla kiertäväksi idoliryhmäksi.

Kaneko toistaa elokuvassaan modernin idolitoiminnan synnit. Vauhdikkaat toimintajaksot eivät vakuuta, sillä idoleita ei mitenkään sulata maailman parhaiksi taistelijoiksi. Koreografia on pelkkää poseerausta eikä tyttöjen suorittamissa liikkeissä ole useinkaan logiikkaa. Lajityypille ominaisen emämunauksen mukaisesti aidot, mutta kaupallista vetovoimaa vajaat tosielämän taisteluosaajat on sijoitettu turpaansa saavien roistojen rooleihin. Sääli sinänsä, sillä tytöt venyvät yllättävänkin akrobaattisiin suorituksiin. Muuttamalla hahmojen profiilia maanläheisempään suuntaan sekä parantamalla koreografiaa tulos olisi voinut olla kelvollinen.

Danger Dolls menee yhtä lailla pieleen idolielokuvana, sillä lajityypille oleelliset mukaansa tempaavat pop-musiikit loistavat poissaolollaan. Tytöille äänitetty yksi ainoa kappale unohtuu välittömästi eikä minkäänlaista idolihurmaa saada aikaan. Tarjolla on sen sijaan kankeita draamaosuuksia ystävyyden, rakkauden ja elämän arvostamisen tärkeydestä, jotka upottavat elokuvan loppua kohden.

Epäonnistuminen sekä toiminnan että idoliviihteen saralla juontaa eittämättä juurensa eripuraisiin näyttelijävalintoihin. Neljän tytön joukosta entinen AKB-48 -tähti Kayano (Kept, 2014) on ainoa koulutettu söpöilijä. Lopputaistelussa hyvän myllytyksen päälle saava karate-tyttö Rina Takeda on vastaavasti joukon ainoa taistelulajitaitoinen. Taitovoimistelija Rumi Hanai ei kovasta yrityksestä huolimatta vakuuta sen enempää toiminnan kuin näyttelemisenkään parissa, ja malli Nana Seino jää porukassa täysin väliinputoajaksi.

Danger Dolls [1]
Danger Dolls [2]

Kaneko ohjaa kokonaisuuden jokseenkin samalla rutiinilla kuin kymmenisen vuotta sitten tunaroimansa Azumi 2:den (2005). Ohjaajan omat rinnastukset 1970-luvun Etsuko Shihomi -elokuviin ovat täysin tuulesta temmattuja - ainoa yhtäläisyys on Toein karatetykityksistä lainattu hauska hidastus-palautus-hidastus -efekti toimintakohtauksissa. Muutoin elokuva jää niin muoviseksi ja juoneltaan käsittämättömäksi, ettei se edes saavuta K.G:n (2011) kaltaisia huvittavuuskertoimia - sujuvasta kerronnasta puhumattakaan. Surkeuden kruunavat onnettomat tietokone-efektit sekä roistojen rooleissa nähtävä lapsellinen ylinäyttely.

Ei silti niin paljoa huonoa etteikö jotain hyvääkin: ympäri elokuvaa ripoteltu yhteiskunnallinen kommentaari ja poliittinen satiiri on parhaimmillaan hillittömän hauskaa. Plussaa myös CGI-veren puutteesta - ongelma on ratkaistu niin että elokuvan miekat eivät yksinkertaisesti aiheuta minkäänlaista silmin havaittavaa tuhoa. Parempi näin kuin tietokonehurmeella läträten.

Hauska sivuhuomio: yhtenä elokuvan tuottajista listataan pornolafka Soft on Demand.

*½---
keskiarvo
toimitus
1.33/5.00 (3)
 SMKKMK*
  1.5 1.0 1.5
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11