Caroline Munro
Cine español #3: Kätketty Katalonia
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8

Mater amatísima (1980) :: Mother Dearly Beloved

aka Mother, Dearly Loved

Mater amatísima #1 Mater amatísima #2

Genre

IMDb

"Äiti rakas."

Aina lapsi ei osaa sanoa näitä monen äidin toivesanoja. José Antonio Salgotin järjestyksessään toisessa kokoillan elokuvassa sai tuolloin urallaan nousua tehnyt Victoria Abril roolin esikoisensa synnyttävänä yksinhuoltajaäitinä. Tämän nuoren naisen elämältä putoaa pohja, kun poika varttuessaan paljastuu autistiseksi. Hänen alkaessa hoitaa lastaan tulee maailmasta ympärillä vieras ja omasta kodista vankila.

Mater amatísima [1]
Mater amatísima [2]

Salgotin tavattoman surumielinen ja vähäeleinen perhekuvaus lukeutuu siihen vakavamielisempään espanjalaiseen elokuvaan, jonka painopiste ei ole väkivallan raadollisuudessa, vaan ennemmin yhteiskunnan marginaalin reunamien taakse jäävässä arkitodellisuudessa. Kuvatessaan kaikkien verkostojen ulkopuolelle jäämistä, tukeutuu Mater amatísima arvonihilismiin, silmien sulkemiseen ja kysymykseen elämän arvosta. Salgot itse syntyi Barcelonan pohjoispuolella 50-luvun alussa, eli juuri silloin, kun Francisco Francon luotsaama Katalonian kaupungillistuminen alkoi. Hän ohjasi urallaan vain muutaman elokuvan, joista yhdessä barcelonalaisen Bigas Lunan kanssa muotoiltu Mater amatísima huokuu suurkaupungin tyhjyyttä.

Samalla elokuva paljastaa madridilaissyntyisen Abrilin lahjakkuuden näyttelijänä, jos sitä koskaan edes on tarvinnut epäillä. Pienen asunnon huoneissa kuvattu surumielisyys syntyy Abrilin sisäänpäin kasvavasta tulkinnasta, ja hän onkin läsnä lähes joka kohtauksessa. Suuria kohokohtia ei ole, silti tarina painaa katsojaansa syvemmän jäljen kuin moni samoihin aikoihin ensi-iltansa saanut kuvaus teemaltaan rajusta, mutta suositusta nuorisorikollisuudesta.

Salgotin ja Lunan tarina lähtee sekin toki liikkeelle syvältä äidinrakkauden ja hylkäämisen kohtalon leikistä. Näin tehdessään elokuva sivuaa ajatusta rakkauden kadottaneista syrjäytyneistä nuorista, mutta tällä kertaa lapsen oletetun rakkauden lähteen, eli äidin perspektiivin kautta. Taustalla vaikuttavan painostavan musiikin loi Vangelis.

Mater amatísima [3]
Mater amatísima [4]

Teemoillaan Mater amatísima koskettelee (pääosin Italiassa) tehtailtuja "kyynelelokuvia", joissa suru katsojissa herätettiin lapsen emotionaalisen, usein kiireestä johtuvan hylkäämisen kautta (esim. Renato Cestièn tähdittämät L'ultima neve di primavera, 1973, ja L'albero dalle foglie rosa, 1976). Elokuvat esittivät, että rakkaus lapseen on kuin katkeava lanka, jonka päitä vanhempi ei voi enää koskaan solmia yhteen.

Abrilin esittämän Claran tilanne toimii kuin kyynelelokuvien peilikuvana, sillä aikaa hänellä on liiaksikin ja hän tietää lapsensa sairauden, siinä missä italialaisten pellavapäiden kohdalla se iski salakavalasti. Alun alkaenkaan suurkaupungissa elävän yksinhuoltajan tilanteessa ei ole mitään romantisoitavaa. Arkielämän tukahduttava todellisuus on itsessään se veitsi, joka katkaisee äidin rakkauden joka säikeen. Ja vaikkei elokuvan symbolinen päätepiste ole sinällään suurieleinen, mahdollistaa se samastumisen Claran ajatuksiin esittämällä armottoman vertauskuvan.

Kuten hyvin tiedetään, jatkui elokuvan tekijöistä Abrillin ja Lunan ura tunnetun loistokkaasti. Sen sijaan Salgotin saldoksi jäi enää ohjata vain muutama teos, joista maininnan arvoisin lienee vuonna 1989 valmistunut Estación central.

***½-
keskiarvo
toimitus
3.75/5.00 (2)
 JSJM
  4.0 3.5
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  2 (2)
100%
Mater amatísima (1980)  Mater amatísima (1980)Mother Dearly Beloved  
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8