Caroline Munro
Rautakotkat ja länsimaisen kulttuurin etulinja
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7

Hävittäjälentäjien perintö

90-luvun alun Persianlahden sota osoitti toimintaelokuvien yliampuvan asenteen olleen jopa hämmentävän aliarvioiva. Liittouma moukaroi teknologialla maailman neljänneksi suurimman armeijan kivikaudelle mitättömin menetyksin ja aiheutti kylmiä väreitä muille suuria konventionaalisia armeijoita edustaville maille, kuten Kiinalle ja Neuvostoliitolle.

Persianlahden sota oli samalla modernin ajan ensimmäinen iso lännen ja islamin välinen kulttuurinen sota. Vaikka näennäisesti puhuttiinkin vapauttamisesta ja lännen puolella oli liuta arabiliittolaisiakin, niin syvällä takaraivossa sota oli perimmältään kulttuurinen. Sodan symboliksi nousi teknologia ja erityisesti lentokoneet. Se realisoi hävittäjät elokuvienkin esittämään rooliin kulttuurien rajojen vartijoina (tai laajentajina) ja vapauttajina.

Hävittäjälentäjämytologialla ja futuristisella ulkoasulla markkinoidaan nykyisinkin extreme-laatua, muotia ja toiminnallista elämäntapaa. Näitä mielleyhtymiä käytetään hyödyksi myös suurvaltojen johtoa myöten, onhan politiikka aina osannut hakea myös populaarikulttuuristakin sopivia mielikuvia. Vaaleissa muutamien harvojen intellektuellien vastapainona on iso kasa omaa rahvaanomaisuuttaan korostavia populisteja. Lentokypärä on vain moderni vastine cowboyhatulle. Nämä viittaukset ovat olleet helppo oikotie vanhoille miehille luoda mielikuvia itsestään toiminnan miehinä.

Vladimir Putin matkusti SU-27 hävittäjän kyydissä niin sanotun toisen Tsetsenian sodan aikana sotatoimialueen yllä presidentinvaaleihin liittyvässä propagandaspektaakkelissa vuonna 2000. Vuonna 2003 George Bush Junior 'laskeutui' Lockheed S-3 Viking koneella lentotukialukselle kuulijakuntansa teemaisessa varusteissa pitäen kuuluisan (ja toivottoman ennenaikaisen) Mission Accomplished -puheensa. Bush oli ollut hävittäjälentäjä 70-luvun alussa, mutta vuoden 2004 Bush vs. Kerry -presidentinvaaleissa avatut sotilasasiakirjat eivät synnyttäneet kuvaa sankarista kotirintamalla toimineesta ja vanhentuneilla hävittäjillä lentäneestä ehdokkaasta.

Mielleyhtymät toimintasankariin eivät jääneet George Bush Juniorilla pelkkään lentopukuun. Yhdysvaltain 43. presidentti, joka luonnehtii itseään myötätuntoiseksi konservatiiviksi, pystyi muillakin osa-alueilla nousemaan toimintasankarin poliittiseksi reinkarnaatioksi. "Damn right!" -sanoilla Bush julisti (Decision Points / Ratkaisun Hetket, 2010) ylpeästi valtuuttaneensa vesikidutuksen käytön epäiltyihin.

9/11 -iskun jälkeen syntynyt globaali myötätunto saatiin tuhottua ennätysajassa ja karkotettua suurin osa vanhoista liittolaisista. 45 päivää iskujen jälkeen syntyi Patriot Act -laki, joka oli käytännössä avoin valtakirja loukata kaikkien yksityisyyttä. Vielä 13 vuotta myöhemmin pidetään lain tulkinnat edelleen salassa. Kansallisen ja kansainvälisen lain tulkintaa venytettiin äärimmilleen: kidutusta on vasta se, jos siitä jää pysyvä fyysinen vamma. NSA:n kunnianhimoisimmat vakoilusuunnitelmat kaivettiin naftaliinista ja järjestelmästä rakennettiin aito iso veli -järjestelmä. Ja samalla saatiin aikaan vuosisadan pahimpiin kuulunut finanssikriisi. Richard Nixonin tahaton, mutta perin paljastava tölväisy "Se ei ole laitonta, jos sen tekee presidentti" kertoo jotain olennaista maailman valtakeskittymän ajatustavoista.

Lakien venytys omiin tarkoituksiin, muiden valtioiden ja ihmisten suvereniteetin jatkuvat loukkaukset, kiduttaminen ja omien mielihalujen toteutus oikeuden nimissä. Kuinka kukaan voi väittää toimintaelokuvien olevan epärealistisia? Toimintasankarien ideologia, metodit ja valikoiva moraalikoodisto ovat syvällä länsimaisen kulttuurin DNA:ssa.

Sivu:

1 2 3 4 5 6 7