Caroline Munro
Kadonneen aarteen metsästäjä, osa 4
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35

Deadline - U.S.A. (1952)

Viimeinen uhkaus

aka El cuarto poder; Bas les masques; Deadline; L'ultima minaccia; Storstadsmarodörer

Deadline - U.S.A. #1 Deadline - U.S.A. #2

Genre

IMDb

Sananvapauden korvaamatonta merkitystä demokratian toimivuudelle on korostettu lukemattomissa amerikkalaiselokuvissa. Aivan erityisen suosituksi aihepiiri tuli talouskurimusten koettelemalla 1930-luvulla. Sanomalehtien ympärille kehkeytyi tuolloin oma viihteen lajityyppinsä, jonka suorapuheiseksi sankariksi vakiintui valppaan ja uteliaan reportterin kiireinen hahmo kameroineen. Hänen ensisijainen velvollisuutensa oli tonkia päivänvaloon lahjottujen virkamiesten peittelemiä yhteiskunnallisia epäkohtia.

Deadline - U.S.A. [1]
Deadline - U.S.A. [2]

Myyttisen totuuden torven tuhoksi koitui lehdistön ja pääoman keskinäistä riippuvuutta kriittisesti kosketellut Citizen Kane (1941). Sen jälkeen tutkivan journalismin sädekehä himmeni valkokankailla odottamaan Watergaten järisyttäviä päiviä ja Alan J. Pakulan teosta Presidentin miehet (All the President’s Men, 1976). Vaisusti uransa aloittaneen Richard Brooksin kolmas ohjaustyö Viimeinen uhkaus on esimerkki välikauden journalistifilmeistä. Niissä sanomalehden toimitusta tarkastellaan romantisoidusti riippumattomana, kollektiivisen omantunnon uljaana linnakkeena. Elokuvassa on silti aimo ripaus ajankohtaisuutta, sillä se käsittelee faktoihin perustuvan uutislehden kuihtumista sensaatiolööpeillä kirkuvien tabloidijulkaisujen tieltä.

Deadline - U.S.A. [3]
Deadline - U.S.A. [4]

Viimeisen uhkauksen keskeinen henkilö on päätoimittaja Ed Hutcheson (Humphrey Bogart), jonka silmäterän, The Day -lehden, levikkiin tyytymättömät nuoret osakkeenomistajat myyvät kilpailevalle mogulille. Käytännössä omistajanvaihdos merkitsee kunniakkaan sanomalehden lopettamista. Samassa rytäkässä Hutcheson etsii kuumeisesti todisteita kaupunkia otteessaan pitävää rikollispomoa Rienziä (Martin Gabel) vastaan. The Dayn tyly johtokunta antaa Hutchesonille kaksi päivää aikaa puhdistaa pöytänsä. Gangsterit puolestaan kiihdyttävät pelotteluaan estääkseen valonarkojen johtolankojen vuotamista heitä kumartamattoman lehden palstoille.

Deadline - U.S.A. [5]
Deadline - U.S.A. [6]

Jännärin loppuratkaisut vaikuttavat idealismissaan huonosti motivoiduilta, ja toimituksen ohella totuuden ainoaksi vaalijaksi ilmaantuva vanhan patruunan leski (Ethel Barrymore) epäuskottavalta. Rehellisempää manifestia filmiltä odottavien on syytä muistaa, että Viimeinen uhkaus valmistui kylmän sodan noitavainojen keskellä eikä Brooksilla ollut varaa horjuttaa rahavallan tukipilareita. Kaikesta patrioottisista saarnoista huolimatta elokuvan päätösjakso tehoaa yhä draaman mallikkaana huipennuksena. Siinä uhkauksiaan lateleva Rienzi soittaa Hutchesonille yrittäen puhelimen välityksellä taivuttaa hänet luopumaan raskauttavien todisteiden julkaisemisesta. Vastaukseksi Hutcheson käynnistää jylisevät painokoneet, jotka vauhtiin pyörähtäessään syöksevät sisuksistaan sanomalehden viimeisen, Rienzin dynastian kaatavan numeron. Samalla toimituksen katolla sammuvat The Dayn neonvalokyltit kuin sanattomana vertauksena Amerikkaa kohdanneesta pimeyden ajasta.

***--
keskiarvo
toimitus
3.00/5.00 (2)
 JSTM
  3.0 3.0
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
Sivu: