Caroline Munro
Kadonneen aarteen metsästäjä, osa 4
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35

Backstage (2005)


Backstage #1 Backstage #2

Genre

IMDb

Juhlitun taiteilijan ja häntä estoitta palvovan ihailijan monimutkaisesta hyötysuhteesta on tehty lukemattomia elokuvia, joissa yleensä osoitetaan kummankin tarvitsevan yhtä kipeästi toisiaan. Julkisuuden valokeilassa paistatteleva narsisti imee kimmeltävän vetovoimansa häntä hartaasti kumartavasta nöyristelijästä ja jälkimmäinen taas tuntee itsensä etuoikeutetuksi päästessään noukkimaan murusia elämää suuremmasta unelmakuplasta. Ranskalaisen Emmanuelle Bercot’n ohjaustyössä kyseinen asetelma havainnollistaan mainiosti, sillä sen pääosassa tuikkii sikäläisiä viihdemarkkinoita jo vuosikymmeniä hallinnut kiintotähti, meillä lähinnä vain Roman Polanskin elokuvista tuttu Emmanuelle Seigner.

Backstage [1]
Backstage [2]

Backstage kertoo pikkukaupungin omakotitalossa asustavasta teinitytöstä Luciesta (Isild Le Besco), joka eräänä päivänä kotiin saapuessaan joutuu valmistautumattomana suoraan televisiolähetykseen. Olohuoneeseen kyhättyyn piilostudioon näet astelee vieraaksi Lucien suuri idoli, poplaulajatar Lauren (Seigner) esittämään yhden listahiteistään juuri vain häntä varten miljoonien katsojien edessä. Lucien menee häkellyttävästä kohtaamisesta täysin tolaltaan, mutta sokista toivuttuaan liftaa oitis Pariisiin, luikertelee ylhäisen diivan tarkoin vartioituun sviittiin ja tarjoutuu oikukkaalle blondille tottelevaiseksi apulaiseksi.

Elokuvan johtoteema käsittelee täysin vailla glamouria olevan harmaavarpusen kaiken kattavaa rakkautta jumalalliseen taiteilijaan. Suosikkinsa sokaisemana Lucie koettaa muokata uhrautuvasta alistumisestaan korvaamattoman koukun imartelulle alttiille Laurenille. Hän käyttää sairaalloisesti hyväkseen niin liehittelyä kuin seksiäkin, mutta edes psyykkiseksi kiristykseksi yltyvä pakkomielteinen itsensä tyrkyttäminen ei läpäise kylmän pop-ikonin kovapintaista panssaria.

Backstage [3]
Backstage [4]

Backstage on sisällöltään kiinnostava, mutta toteutukseltaan varovaisen puolivillainen keitos. Tosi-tv:n ja silmittömän fanittamisen satiirina käynnistyvä filmi ajelehtii jatkossa tyylillisesti hakoteille, aivan kuin ohjaaja yrittäisi säilyttää teoksensa samalla sekä kepeänä viihteenä että vakavana ihmissuhdetutkielmana. Valitettavasti käsivaraisen kameran huonosti sihdatut ”arkiset” otokset ja silmiinpistävän asetelmalliset kuvasommittelut koituvat visuaalisiksi riitasoinnuiksi, joiden peittäminen sentimentaalisella musiikkitapetilla vaikuttaa läpinäkyvältä ratkaisulta. Lisäksi Emmanuelle Bercot on jättänyt henkilöiden luonnehdinnat niin raakileiksi, ettei tarinan roolihahmojen kohtaloista jaksa erityisemmin innostua.

Vain Emmanuelle Seigner ilmeisen tasapainottomana, yleisömassoja huumaavana Madonnan kaltaisena julkkiksena puhaltaa uskottavuutta kahden naisen epäsuhtaiseen valtapeliin. Siihen kytkeytyvät ulkopuoliset ihmiset käyskentelevät tuuliajoilla pelkkinä kasvottomina statisteina tuomatta mitään mainittavaa lisävalaistusta tai syvyyttä aiheen kehittelyyn.

***--
keskiarvo
toimitus
3.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
Sivu: