Caroline Munro
Charles Bronson, osa 2: Cannon-vuodet
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8

Murphy's Law (1986)

Jack Murphyn laki

aka Jack Murpys lag; Murphys Gesetz

Murphy's Law #1 Murphy's Law #2
IMDb

Miehen iässä yli viisikymmentävuotiaana suuren elokuvatähden statuksen saavuttanut Charles Bronson oli vielä 80-luvun jälkimmäisellä puoliskolla varsin vetreässä vedossa. Samaa adjektiivia ei voi käyttää miehen kaikkien tuolla aikakaudella tehtailemien toimintaleffojen yhteydessä, mutta Jack Murphyn laki sijoittuu sinne ylempään keskikaartiin Bronsonin kasarileffojen rankingissa. Alemmallakin tasolla nimittäin käytiin.

Murphy's Law [1]
Murphy's Law [2]

Jack Murphyn laki oli tuolloin 64-vuotiaan Bronsonin neljäs elokuva Menahem Golanin ja Yoran Globusin Cannon Group -tuotantoyhtiölle ja kuudes ohjaaja J. Lee Thompsonin kanssa. Miesten Cannon-yhteistyö alkoi Ennen keskiyötä -elokuvalla vuonna 1983 ja päättyi Thompsonin viimeiseksi ohjaukseksi jääneeseen hämmentävän pöhveliin, poliittisesti epäkorrektiin ja rasistiseen tekeleeseen Kielletty kohde (1989). Muita 80-luvun Bronson/Thompson -yhteistyön hedelmiä oli esimerkiksi tyly ja häpeilemättömän eksploitatiivinen Pirullinen kosto (1984). Viimeksi mainittu oli, sopimusteknisistä syistä, Bronsonin ainoa syrjähyppy Cannon-lafkan ulkopuolelle 1980-luvulla sitten hedelmällisen yhteistyön aloituksen Väkivallan vihollinen II (1982).

Charles Bronson on moniongelmainen ja kovaotteinen etsivä Jack Murphy, joka ei tule toimeen kenenkään kanssa. Tilanteet kärjistyvät erityisesti poliisikollegoiden ja esimiesten seurassa. Murphyn suosikkiharrastuksia ovat ryyppääminen ja ex-vaimon stalkkaaminen strippiluolassa. Entinen aviopuoliso toimii vaatteitaan riisuvana tanssijattarena paikallisella klubilla, ja suurimman tyydytyksen Murphylle vaikuttaa antavan se, kun aiempaa elämänkumppania pääsee loppuillasta huorittelemaan. Selkeästi masokistisia piirteitä omaava etsivä saattaa myös öisin väijyä kadulta käsin mitä vanha rakkaus asunnossaan puuhastelee ja kenen kanssa.

Murphy's Law [3]
Murphy's Law [4]

Lisäongelmia aiheuttaa Kathleen Wilhoiten (Road House - kuuma kapakka, 1989) esittämä rääväsuinen pikkurikollinen Arabella, joka sattuu ensin varastamaan Murphyn auton, jonka jälkeen parivaljakon tiet risteävät viimeksi mainitun epäonneksi vielä toisenkin kerran. Pakkaa sekoittamaan ilmaantuu juuri vankilasta vapautunut psykopaattirouva Joan Freeman (Carrie Snodgress), jonka Murphy on passittanut tiilenpäitä lukemaan vuosia aiemmin.

Näistä lähtökohdista Jack Murphyn laki onnistuu ujuttamaan Gail Morgan Hickmanin käsikirjoittamaan tarinaan jopa feministisiä piirteitä, joskin erinomaisen Carrie Snodgressin suuhun kirjoitetut repliikit lähentelevät jo miesvihaa. Hupsun kotirouvan päiväkirjasta (Diary of a Mad Housewife, 1970) alkanut sekopäisten naishenkilöiden esittäminen jatkui omalla tavallaan koko vuonna 2004 menehtyneen Snodgressin näyttelijäuran ajan. Jopa niin, että Snodgress saa ujutettua jotain maanista ja mielipuolista sinänsä viattomaan rooliinsa uudisraivaajaperheen leskenä Clint Eastwoodin Kalpea ratsastaja (Pale Rider, 1985) -elokuvassa.

Murphy's Law [5]
Murphy's Law [6]

J. Lee Thompsonin hiukan mielikuvitukseton mutta kohtauksesta toiseen kivuttomasti rullaava ohjaus toimii, tosin abstrakteja piirteitä elokuvaan tuovista Kathleen Wilhoiten Arabella-hahmon suuhun laitetuista kirosanoista ja sadatteluista ei voi olla ihan varma. Vapaasti suomennettuna ”persposki”, ”dildonenä” ja ”munankarva” lienevät ihan tosissaan mukaan kirjoitettuja solvauksia, mutta todennäköisesti aiheuttaisivat myötähäpeää 14-vuotiaan pissiksenkin korvissa. Jack Murphyn ranteeseen käsiraudoilla kahlehdittu Arabella onkin poliisi ja konna -parivaljakkoperinteeseen nojaavan buddy-elokuvan heikompi lenkki, vaikka toisiaan inhoavan kaksikon sanailusta pari viihdyttävää hetkeä irtoaa.

Carrie Snodgressin kiehtovan mielisairaalla tatsilla esittämä psykopaattihahmo taas on Jack Murphyn lain tehokkainta antia, ja Cannon-elokuville tyypillisestä pienestä budjetista huolimatta varsijousella ammuskelun ryydittämässä loppukohtauksessa on komeaa 80-lukulaista jylhyyttä. Saman vuosikymmenen soundilla autenttisesti soivat voimaballadit muodostavat elokuvan ääniraidan musiikillisen ytimen ja tunnaribiisin hönkäilee tyylipuhtaasti Arabellana räkänokkaileva Kathleen Wilhoite itse.

***--
keskiarvo
toimitus
3.00/5.00 (7)
 JSJLTPMHMK*EMPI
  3.0 3.0 2.5 3.0 3.0 3.0 3.5
keskiarvo
lukijat i
2.69/5.00 (8)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  7 (19)
37%
Murphy's Law (1986)  Murphy's Law (1986)Jack Murphyn laki  
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8