Caroline Munro
Fantasporto 2016
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6

Saapumispäivänä akkreditoituminen ja pressipassin saanti festivaalille sujuu pienen odottelun jälkeen kuten aiempinakin vuosina, mutta Rivoli-teatterin pienempään saliin pääsyyn on kehitelty uusia kuvioita. Fantasporton festivaalitoimiston edustajan selvitys lehdistöpaikkojen rajallisuudesta ja käytännön järjestelyistä kuulostavat niin monimutkaisilta, että päätän jättää säätämisen minimiin ja käydä vain ison salin näytöksissä. Alakerroksen pikkusalin yhteydessä on Rivolin taidegalleria, jonne festivaalin ajaksi on laitettu esille taidemaalari Augusto Canedon töitä. Kierrän näyttelyn läpi ja bongaan paljon sarvipäitä. Totean kaikkien maalausten olevan jollain tapaa piruaiheisia ja täten siis saatanan hienoja.

Hellions (Bruce McDonald, 2015)

Sunnuntain näytökset aloittava kanadalaisohjaaja Bruce McDonaldin Hellions-tekele on mitäänsanomattoman huono ja kehnoin halloween-aiheinen kauhuelokuva, joka on eteen sattunut. Jokainen oven narahdus, lastenloru, kirkaisu ja hurmeen tirskahdus on kuultu ja nähty lajin elokuvissa satoja kertoja aiemminkin, mutta harvemmin näin latteasti. Päähenkilönä nähtävän teinitytön kokemista kauheuksista välittäminen tehdään mahdottomaksi sekavalla tyylittelyllä, jossa vaaleanpunaiseen vivahtavat suotimet ovat jo ihan liikaa. Asioita ei paranna sekään, että jollain keinolla sivurooliin mukaan houkuteltu Robert Patrick näyttelee kuin koomassa. Kun kurpitsat räjähtelevät valkokankaalla kolmannen kerran, puhkeaa vieressäni istuva katsoja hysteeriseen nauruun. Ymmärrän, vaikka Hellionsin tekijät ovat tuskin tätä tavoitelleet.

*½---

The Moving Forest - A Floresta Que Se Move (Vinicius Coimbra, 2015)

Brasilialainen The Moving Forest (A Floresta Que Se Move) vaikuttaa löperön Hellionsin jälkeen kenties tasokkaammalta kuin todellisuudessa onkaan. Elokuvansa ennen esitystä teatterisalissa esittelevä ohjaaja-käsikirjoittaja Vinicius Coimbra on siirtänyt William Shakespearen Macbethin suhteellisen luontevasti nykyaikaan ja pankkimaailman juonitteluihin. Ahneus ja vallanhimo sekoittavat päähenkilö Eliaksen (Gabriel Braga Nunes) pään ja alkuperäisnäytelmän kuninkaan virkaa toimittava pankinjohtaja toimitetaan vaimon avustuksella pois päiviltä. Murhakierre jatkuu ja kauhukuvastoa sekä brasilialaista telenovelaperinnettä sekoittava The Moving Forest pysyy varsin sujuvana klassikkotulkintana lopputeksteihin asti. Hassun alleviivaava äänimaailman käyttö kuuluu asiaan, mutta mistään must-see-merkkiteoksesta ei kuitenkaan ole kysymys.

**½--

The Unfolding (Eugene McGing, 2016)

Fantasporton ensimmäinen sunnuntai päätetään paranormaaleihin aktiviteetteihin. Eugene McGingin debyyttiohjaus The Unfolding alkaa kiehtovan mystisillä otoksilla Dartmoorista Englannin nummilta. Sieltä siirrytään kummitustaloon, jossa psyykkisiin ilmiöihin ja entiteetteihin perehtynyt tutkijapariskunta yrittää selvittää vanhaan rakennukseen liittyviä menneitä kauheuksia.

Paljon kaluttu found footage -tavara on tällä kertaa vaikuttavan kypsällä otteella hallussa ja The Unfolding tarjoaakin väärentämättömän hyytäviä hetkiä tutkijoiden kameroihin öisin tallentuneen materiaalin parissa. Kun ohjaaja Eugene McGing on kirjoittanut tarinan taustalle vielä ydinsodan uhan, on tunnelma hyvinkin painostava. Pisteenä i:n päällä on taitavasti hyödynnetty kylmäävä äänimaailma, jolla tässä tapauksessa on aivan yhtä suuri painoarvo kuin kuvillakin. The Unfolding on tätä kirjoittaessa saatavilla myös hyvin varustelluista VOD-palveluista brittiläisenä Frightfest Presents -sarjan julkaisuna.

***--

Sivu:

1 2 3 4 5 6