Caroline Munro
Star Trek - The Original Series (1966-1969)
sivu: 1 · 2 · 3 · 4

Utopia koskemattomuudesta

On vaikeaa sanoa löytyykö Star Trekin suurin utopia sen esittelemästä teknologisesta tulevaisuudesta vai miehistön saamasta tärkeimmästä ohjeistuksesta? Kyseisen "päädirektiivin" noudattaminen kun tarkoittaisi samaa kuin, jos 1500-luvun löytöretkeilijät eivät olisi valloittaneet vieraita maita ja tuoneet mukanaan orjia sekä rikkauksia, vaan tyytyneet sivusta seuraten hyväksymään vieraiden kansojen kyvyt ja taipumukset. Kuitenkaan edes moderni sivilisaatio kaikkine ylevine puheineen ei ole päässyt vielä lähellekään tätä ideaalia. Ensimmäinen sarja haastoi länsikeskeistä ajattelua tuodessaan eri maiden edustajat komentosillalle ratkomaan ongelmia. Yhtenä kestävänä teemana sarjassa toistuukin ajatus ihmiskunnan pienuudesta maailmankaikkeuden edessä.

Jotta Star Trek olisi vanhentunut ja sen sanoman voisi sivuuttaa, täytyisi ihmiskunnan tällä hetkellä matkata avaruudessa keskenään rauhanomaisesti eläen. Voi jopa olla, että joskus tulevaisuudessa taaksepäin katsoessa, näyttäytyy Star Trek lajimme optimistisimpana hetkenä.

Star Trek on aina ollut ristiriitaisimmillaan pohtiessaan päädirektiiviä. Läheskään kaikki käsikirjoittajat eivät kyenneet kirjoittamaan tarinaan miehistölle mahdollisuutta selviytyä tehtävästään ilman kolonialismin henkistä taakkaa. Tosin on oletettavaa, ettei ihmisyys itsessään tule koskaan ihmisestä katoamaan, eli tulemme aina käymään painia tekemiemme moraalisten valintojemme kanssa.

Vahvojen ihmisen pelkoja pohtivien jaksojen, kuten And the Children Shall Lead (kausi 3 jakso 4, kuva) tai The Deadly Years (kausi 2 jakso 12) ohella sarjassa nähdään tarinoita, joissa ainoaksi vaihtoehdoksi miehistölle jää kokonaisen sivilisaation historiankulun muuttaminen. Banaaleimmillaan tämä tapahtuu Yhdysvaltojen historiaa sivuavassa The Omega Gloryssa (kausi 2 jakso 23), jossa miehistö pyrkii poistamaan alikehittyneeltä planeetalta Yhdysvaltojen perustuslain negatiivisen vaikutuksen. Sarjan usein huonoimmaksi tituleeratussa jaksossa Spock's Brain (kausi 3 jakso 1) miehistölle jää lopulta vain kaksi vaihtoehtoa: joko uhrata Spock tai heidän vierailemansa planeetan naissivilisaatio luolamiesten armoille - valinta on helppo.

Sarjaan kirjoitettiin muitakin vaikeita päätöksiä. Bread and Circusessa (kausi 2 jakso 25) miehistö päätyy roomalaistyyliseen kulttuuriin, jossa he joutuvat pohtimaan kääntääkö planeetan historian kulkua vai antautua tapettaviksi? Vastauksen etsimisen aikana heidät laitetaan tarjoamaan The Running Man (1987) -henkistä viihdettä. Patterns of Forcessa (kausi 2 jakso 21, kuva) planeetan tarkkailijaksi määrätty kulttuurintutkija on luonut ongelman, koska pyrki auttamaan planeetan asukkaita opettamalla heille natsisaksan yhteiskuntamallin. Arveluttavimmillaan historiaan puuttuminen tapahtuu A Taste of Armageddonissa (kausi 1 jakso 23) maailmassa, jossa tietokone arpoo kuolemiset pitkään jatkuneessa sodassa yhteiskuntajärjestyksen turvaksi. Jos vieraan kulttuurin jäsenten arvot haastavat oman moraalikäsityksemme, tuleeko heidän elämäntapaansa muuttaa? Kysymys on yhä ajankohtainen, koska sisältää teeman vieraiden kulttuurien tuomitsemisesta.

Sivilisaatioita kuihduttaneet ratkaisut jäävät onneksi vähemmistöön. Vastapainona sarja sisältää monia humaaneja vaihtoehtoja ongelmille. Esimerkiksi The Corbomite Maneuver (kausi 1 jakso 10) vetoaa ihmisen kykyyn voittaa ennakkoluulonsa myös ilman väkivaltaa. Vielä mielenkiintoisempi on kivimäisen olennon ja Spockin kohtaaminen jaksossa The Devil in the Dark (kausi 1 jakso 25, kuva). Yksinkertaiseen tuhoavaan ratkaisuun viettelevä tarina avautuu Nimoyn intensiivisen roolisuorituksen kautta vierautta inhimillistäväksi. Errand of Mercyssä (kausi 1 jakso 26) liitto ja klingonit päätyvät keskinäiseen taisteluun vierailemallaan planeetalla, kuvitellen virheellisesti olevansa ylivertaisia isäntiinsä nähden, koska kykenevät sotaan.

Toteutuneet "profetiat" ihmisyydestä

Parhaimmillaan sarja on pureutuessaan ihmisenä olemisen traumoihin ja pelkoihin. Samat ikiaikaiset inhimilliset tarinoiden motiivit ovat aina toistuneet eri kulttuureissa. Star Trek loi niistä miellyttävän hyväntahtoisia variaatioita.

Esimerkiksi Day of the Dove (kausi 3 jakso 7) kertoo, kuinka jokin outo voima imee energiansa klingonien ja Enterprisen miehistön välisistä skismoista. Ainakin kaikki Asterixin ystävät muistanevat vastaavanlaisen asetelman sisältävän klassikkoalbumin Asterix ja riidankylväjä (La Zizanie, 1970). Teemaan on helppo samastua, sillä yhä tänä päivänä joku tunnistamaton taho tuntuu saavan kaikki sukupuolet, kansat ja valtiot riitelemään keskenään kuin lapset. Tieteen synnyttämää paranoidista tulevaisuutta puolestaan ennustaa The Ultimate Computer (kausi 2 jakso 24), joka leikittelee ajatuksia kutkuttavalla teemalla: ihmisen kaikki toimet korvaavalla älykkäällä supertietokoneella. Siis teema, jonka Stanley Kubrick samana vuonna popularisoi. Geneettisiä superihmisiä sisältävä Space Seed (kausi 1 jakso 22) kertoo mitä tapahtuu, kun miehistö kohtaa joukon paranneltuja lajitovereitaan, jotka uskovat olevansa muita kykenevämpiä ja haastavat Kirkin johtajuuden. Jakso toimi pohjana myöhemmin ilmestyneen elokuvasarjan toiselle osalle Star Trek II: The Wrath of Khan (1982).

Ihmispersoonan hyvän ja pahan dualismia sarja hyödyntää The Enemy Withinissä (kausi 1 jakso 5). Siinä Kirkistä materialisoituu tähtilaivalle pahuutta ja seksuaalisia haluja huokuva, ulkonäöltään identtinen kaksoisolento. Samankaltaista ideaa käyttää Mirror, Mirror (kausi 2 jakso 4), jossa ionimyrsky siirtää USS Enterpriseen paluuta tekevän laskeutumismiehistön rinnakkaiseen todellisuuteen. Siellä terrorisoi parrallinen Spock. Koston tematiikkaa puolestaan käsittelee The Doomsday Machine (kausi 2 jakso 6), jossa Kirk menettää aluksensa hallinnan vihan sokaisemalle kollegalleen.

Voiko onnikaan olla ikuista? Tätä kysyy This Side of Paradise (kausi 1 jakso 24). Muita temaattisesti erityisiä kertomuksia ovat vanhenemisen pelkoa hyödyntävä The Deadly Years (kausi 2 jakso 12), sekä aikakauden kauhun teemoihin uppoutuva ja lasten hallitsemaan yhteiskuntaan vievä Miri (kausi 1 jakso 8). Jumalalliset mittasuhteet saavaan egoismiin puolestaan vetoaa Who Mourns for Adonais? (kausi 2 jakso 2, kuva), joka on harvoja sarjan uskoon ja jumaltarustoon pureutuvia visioita.

Sivu:

1 2 3 4