Caroline Munro
Nikkatsun arkistoista: osa 4
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9

Bu-ra-i no onna (1988)


Bu-ra-i no onna #1 Bu-ra-i no onna #2

90-lukua kutsutaan Japanissa menetetyksi vuosikymmeneksi, ajaksi jolloin talouskasvu pysähtyi ja maa ajautui uneliaaseen lamaan. Yakuza-elokuvien menetetty vuosikymmen oli kuitenkin 80-luku. Gangsterielokuvia tehtiin yhä vähemmän, ja valmistuneista tuotannoista tuli pöhöttyneitä suurmieskuvauksia tai parituntisia ihmissuhdedraamoja. Kukaan ei vaikuttanut kaipaavan 70-luvun räyhääviä antisankareita tai 60-luvun lainsuojattomia työväenluokan idoleita, jotka olivat tuoneet helpotusta nousutalouden mukiloimille katsojille.

Bu-ra-i no onna [1]
Bu-ra-i no onna [2]

Filmirappion taustalla vaikutti osaltaan elokuvastudioiden uusi tuotantostrategia, joka pyrki saavuttamaan laajemmat yleisöt etenkin naiskatsojiin vetoavalla draamasisällöllä. Väkivalta katosi teattereista videovuokraamoihin, jossa kovaa tiliä tehneet kannibaalifilmit ja Guinea Pigit kertoivat kuitenkin omaa kieltään kansakunnan verenhimosta ja ehkäpä terveydentilastakin. Teattereissa kotimaisia väkivaltafilmejä ei juurikaan nähty.

Yksi 80-luvun yakuza-filmitarjonnan harvoista helmistä on Nikkatsun Bu-ra-i no onna, jossa vuosikymmenelle ominainen ihmissuhdeteema onnistuttiin liittämään rajun gangsterikuvauksen orgaaniseksi sivuosaksi. Elokuva valmistui Roman Porno -sarjassa, josta iso yleisö ei ole sitä tähän päivään mennessä löytänyt. Tilanteen soisi muuttuvan, sillä filmi muodostaa puuttuvan palasen yakuza-filmien historiassa.

Bu-ra-i no onna [3]
Bu-ra-i no onna [4]

Elokuvan alussa nuori yakuza Akio (Hitoshi Ozawa ensimmäisessä pääosassaan) lähetetään synnyinsaarelleen Okinawalle nitistämään sleazyilevä gangsteri (painitähti ja mediapersoona Thunder Sugiyama). Akio on kuitenkin tappamisen saralla kokematon ja päätyy viettämään hikisiä öitä hotellihuoneessaan yrittäessään kerätä rohkeutta tehtävään. Psyyke menee entistä pahemmin sekaisin, kun Akio törmää lapsuudenystäviinsä, baarityttö Kazuoon (Kazumi Sawada), poliisi Yuhun (Kazuo Ando) ja menetettyyn rakkauteen Hitomiin (Chika Hiraho), joka harkitsee naimisiinmenoa Yun kanssa. Kukaan heistä ei tiedä Akion olevan murhakeikalla oleva yakuza.

Bu-ra-i no onna välttää pöhöttyneen kasarilatteuden keskittymällä tiukasti päähenkilönsä kiristyvään mielenmaisemaan. Nuori mies pitelee pokerinaamaa, mutta nahkatakin ja aurinkolasien takana on alkanut kyteä pelko siitä, että hän on astunut liian vaaralliseen maailmaan ryhtyessään yakuzaksi. Tilanteesta ei ehkä ole enää ulospääsyä. Sama heijastuu ihmissuhteiden kanssa: juna on ajamassa ohi tälläkin saralla. Livemusiikkia soittavat baarit ja Okinawan hiekkaiset rannat, jotka kantavat muistoa ajasta ennen ratkaisevien päätösten tekoa, tuovat hetkellistä unohduksen helpotusta.

Bu-ra-i no onna [5]
Bu-ra-i no onna [6]

Elokuvan suoraviivaisen tarinan suurin ansio on ammentaa niin vahvasti hahmojen menneisyydestä, että nykyhetken interaktiot jäävät usein sanattomaksi. Upein hetki on Akion ja Hitomin välinen rakastelukohtaus. Lapsuudenystävien ujoutta ja kömpelyyttä intiimin hetken äärellä kuvataan myötätunnolla ja kärsivällisyydellä, jollaista ei ole nähty ennen eikä myöhemmin Roman Porno -sarjassa, eikä juuri muuallakaan. Kohtauksessa ei ole sanaakaan dialogia, eikä aimo toviin seksiäkään, sillä jännite on puhtaasti psykologinen ja hahmojen yhteiseen historiaan pohjaava.

Yakuza-elokuvan perimmäinen luonne antaa kuitenkin muistutuksen itsestään, kun Tokiossa kärsimättömänä odottava gangsteripomo (Toein yakuza-filmien veteraani Hideo Murota) usuttaa kaksi täysin psykoottista alaistaan kuumottamaan Akiota. Visiitti näiden kätyrien gangsteriluolaan on ahdistavimpia jaksoja mitä yakuza-filmeissä on kuunaan nähty ja heijastelee osaltaan aikakauden pinnan alla kytenyttä pahaa oloa.

Bu-ra-i no onna [7]
Bu-ra-i no onna [8]

Kokonaisuutta värittää poikkeuksellisen onnistunut rentouden ja piilevän jännittyneisyyden yhdistelmä. Ohjaaja Osamu Murakamilla ei ole muita huomionarvoista krediittejä listallaan, mutta jostain hän repii hurjat intiimiyskertoimet juuri oikeisiin kohtauksiin. Näyttelijöistä Chika Hiraho on pökkelö, mutta Ozawa ilmentää rasvaletin alle piiloutuvaa epävarmuutta vakuuttavuudella, jota videotuotantojen tulevalta tusinatähdeltä ei olisi odottanut. Puhtaista viihdearvoista vastaa juustoisia mutta tunnelmallisia biisejä kameran edessä ja takana esittävä länkkäribändi, jonka nimi on luultavasti Dougie.

Bu-ra-i no onna [9]
Bu-ra-i no onna [10]

Yakuza-filmien alennustila katkesi pian Bu-ra-i no onnan julkaisun jälkeen Takeshi Kitanon ja Takashi Miiken saavuttua kuvioihin 90-luvun taitteessa ja keksittyä lajityypin uusiksi. Tästä näkökulmasta katsoen Bu-ra-i no onna muodostaa Okinawa-yakuza-filmien aikajanalla puuttuvan palasen saaren 70-luvun aukeamista kuvittaneen raivopäisen Okinawa Yakuza Warin (1976) ja 90-luvun lama-Japania eksistentialistisen gangsterielokuvan keinoin kuvanneen Sonatinen (1993) väliin. Viimemainitun kanssa filmillä on tapahtumapaikan lisäksi muutakin yhteistä päämäärättömästi haahuilevien gangsterien kuvauksena. Myös Kitanon Sonatinessa julkilausuma filosofia "on hienoa uskaltaa näyttää tissinsä" on Bu-ra-i no onnassa läsnä. Olihan kyseessä sentään Roman Porno -tuotanto.

Versioinfo (19.11.2021):

Bu-ra-i no onnan saatavuus on odotetun kehno. Nikkatsu julkaisi elokuvan aikoinaan videokasetilla, ja sama masteri lienee käytössä japanilaisten striimaussivustojen tarjoamassa kohtalaisessa versiossa. Muita julkaisuja ei ole.

****-
keskiarvo
toimitus
4.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  1 (1)
100%
Bu-ra-i no onna (1988)  Bu-ra-i no onna (1988)  
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9