Caroline Munro

La casa sperduta nel parco (1980) :: The House on the Edge of the Park

Talo puiston perällä; Talo puiston laidalla; Koston enkeli

La casa sperduta nel parco #1 La casa sperduta nel parco #2
IMDb

Saatuaan valmiiksi pahamaineisen Cannibal Holocaustin, otti Ruggero Deodato työstääkseen The House on the Edge of the Parkin. Tiimiin tulivat mukaan käsikirjoittaja Gianfranco Clerici, säveltäjä Riz Ortolani, ja kuvaaja Sergio D'Offici. Tuottajiksi ryhtyivät Franco di Nunzio, sekä Franco Palaggi. Toisin sanoen täysin sama miehitys kuin Cannibal Holocaustissa. Teemaksi otettiin seksploitaatio mallia The Last House on the Left (1972), ja kaiken kruunuksi mukaan saatiin kyseisessä elokuvassa debytoinut David Hess. Ei ehkä kovin suuri ihme, että The House on the Edge of the Park päätyi nopeasti Cannibal Holocaustin seuraksi brittien surullisen kuuluisalle video nasty -listalle.

La casa sperduta nel parco [1]
La casa sperduta nel parco [2]

The House on the Edge of the Park alkaa sen enempiä selittelemättä suoraan tapporaiskauksella, joka johdattaa meidät sisälle Alexin (David Hess) sairaaseen maailmaan. Hieman myöhemmin kuin sattuman kautta Alex ja hänen ystävänsä Ricky (Giovanni Lombardo Radice) kutsutaan rikkaiden juppinuorten juhliin syrjäisen puiston laitamille. Tunnelma kiristyy varsin nopeasti yhteenotoksi ja matka ihmismielen synkkyyteen alkaa. Juhlahuoneiston naisista tulee Alexille riistaa ja miehistä uhka.

Deodato vie jälleen kerran yhden alagenren äärimmilleen tehden katselukokemuksesta mahdollisimman epämiellyttävän. Jotakin elokuvan luonteesta kertoo mm. kohtaus, jossa kaikki keskittyy hetkeksi Rickyyn, joka on liian ujo raiskatakseen Lorraine De Sellen esittämän Glorian. Alex ei kuitenkaan syyllistä ystäväänsä epäonnistumisesta, vaan Glorian! "Etkö pidä ystävästäni?" hän kysyy veitsi Glorian kaulalla. Ja tämä on vasta alkua: synkimmän kohtalon kokee nimittäin juhliin myöhässä tuleva herkkä ja neitseellinen Cindy (Brigitte Petronio), jonka alistaminen jatkuu useita minuuttia Alexin hyräillessä itsekseen "Cindy, oh Cindy, don't let me down".

La casa sperduta nel parco [3]
La casa sperduta nel parco [4]

On olemassa kahdenlaisia seksploitaatioita: niitä jotka muistuttavat lähinnä pikkupoikien fantasioita ja niitä, jotka ovat aidosti sairaita. Ruggero Deodatolta ei kannatakaan odottaa mitään muuta kuin jälkimmäistä. Hän haastaa jälleen kerran katsojan tuntemaan syyllisyyttä siitä mitä näkee; ja tämä syyllisyys kulkee loistavasti David Hessin hahmossa. Edes lopussa katsoja ei saa kiitosta, eikä häntä vapauteta "todistajan" taakasta. Oikeastaan mikään tässä elokuvassa ei ole kaunista. Kuvaus provosoi karuudellaan ja musiikkia käytetään hyvin harkitusti (vai mitä ajatuksia herättää raiskauselokuvassa esiintyvä kertosäe: "Waiting just for you"). Tässä elokuvassa kaikki on vastenmielistä, ja siksi elokuvaa katsoessaan joutuu kysymään itseltään, miksi nauhurissa pyörii juuri The House on the Edge of the Park.

****-
© Jari Mustonen, julkaistu: 12.7.2003
keskiarvo
toimitus
3.43/5.00 (7)
 JSSMJMKKJM*MMEM
  4.0 4.0 4.0 4.0 2.0 2.5 3.5
keskiarvo
lukijat i
3.52/5.00 (27)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  17 (35)
49%
La casa sperduta nel parco (1980)  La casa sperduta nel parco (1980)Talo puiston laidalla