Tämä Andrea Bianchin italialaisillakin mittapuilla ultraväkivaltainen zombieklassikko jäi heti ensimmäisellä katselukerrallani mieleen ainutlaatuisen kieroutuneella tunnelmallaan. Kyse ei todellakaan ole mistään oikeasti hyvästä elokuvasta, noin niinkuin siinä mielessä kuin mainstream-kriitikot elokuvia arvioivat. Näyttelysuoritukset eivät varsinaisesti häikäise vakuuttavuudellaan, dialogi on välillä legendaarisen naurettavaa (Mies naiselleen katseltuaan tämän lanteiden keikuttelua vähissä vaatteissa: "You look just like a little whore, but I like that in a girl.") ja saapasmaan hurmevisioissa vakioksi muodostunut loogisuus vittuun -asenne on tässäkin rainassa vahvasti läsnä. Mutta tämän leffan vahvuus - ja samalla sen tarkoitus - onkin vain mahdollisimman raakojen tehosteiden vuoristoratamaisessa vyörytyksessä katsojan silmille.

Juoni on tarkoitukseen sopivan suoraviivainen. Ryhmä ihmisiä saapuu viettämään leppoisia lomapäiviä luonnonkauniilla alueella sijaitsevalle kartanolle. Samassa kartanossa on myös ollut majoittuneena salaperäinen professori, joka tutkii kuolleiden elpymiseen liittyviä etruskien maagisia rituaaleja. Ennen ryhmän saapumista kartanolle arvon professori on jo ehtinyt mennä kaivelemaan lähistöllä sijaitsevia etruskien maanalaisia hautaholveja, ja kuten katsoja saattaa arvata ja toivoa, onnistuu herättämään kuolleet unestaan.

Zombie 3:n musiikki (Elsio Mancuson & Burt Rexonin) on täydellisesti elokuvan nyrjähtäneeseen tunnelmaan sopivaa houreista syntikkapulputusta, höystettynä aina välillä klassisemmilla viuluraidoilla. Pääosaa näyttelevät erikoistehosteet ovat juuri niin brutaaleja kuin niiden toivoo - tai pelkää - olevan, ja zombimaskeeraukset ovat parhaita mitä olen nähnyt runsaasti matoja tihkuvine silmäkuoppineen. Gore-kohokohtia on useita, kuten viikatteella pää poikki, jolloin kamera pysähtyy herkuttelemaan veren roiskumisella päättömästä kaulantyngästä, sekä muutama varsin yksityiskohtainen sisälmystensyöntikohtaus.

Zombie 3 kuuluu jokaisen kauhufriikin kokoelmaan sekä häpeilemättömän eksploitaatiohenkensä vuoksi (josta kielii jo nimi, halu esiintyä Fulcin Zombie 2:n jatko-osana), että kiitettävän anti-hollywoodmaisen toteutuksen johdosta. Erityisesti loppuratkaisu ansaitsee kiitokset.

Le notti del terrore sijoittuu Elitistin kaikki parhaat -listan sijalle #1519

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa