Caroline Munro

Les avaleuses (1973) :: Female Vampire

Verentahrima morsian

aka Erotikill; Erotic Kill; La comtesse noire; Bare Breasted Countess; Insatiable Lust; The Loves of Irina

Les avaleuses #1 Les avaleuses #2
IMDb

Jesus Franco ohjasi urallaan monen näköisiä elokuvia, joista yksi hämmentävimmistä on Les avaleuses. Näennäisesti se on sekoitus Le Fanun luomaa Kernstein-mytologiaa ja Elisabeth Bathorysta kertovaa legendaa, mutta mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä enemmän nähdään pelkästään Lina Romayn alastonta vartaloa. Harva väittää, etteikö hän olisi hyvän näköinen, mutta jos elokuvan ainoa sisältö on sinne tänne harhaileva Romay, iskee kyllästyminen. Muutenkin, koska puhe on 70-luvun alkupuolen Francosta, ei elokuvakerronta iske silmille minään hypnoottisena wau-elämyksenä. Eugénien, Vampyros lesbosin ja She Killed in Ecstasyn kaltaiset menestykset jaksoi vielä ymmärtää niissä säkenöivän Soledad Mirandan takia, mutta Romay on asia erikseen. Siinä missä Miranda osasi näytellä ja oli sensuellin kaunis (hän menehtyi auto-onnettomuudessa vuonna 1970), ei Romaylla ole juurikaan muuta tarjottavaa kuin pornahtava kehonsa.

Les avaleuses [1]
Les avaleuses [2]

Tällä kertaa elokuva alkaa usvasta esiin kävelevällä Irina Karlsteinilla (joka on surullisen oloinen Lina Romay). Yllään hänellä on pelkästään musta viitta, vyö ja pitkät saappaat. Hän kävelee rinnat paljaina kohti katsojia. Näin alkavat Francon kikkailut: ensin hän ottaa pitkän zoomin Romayn silmiin, joista laskee kameran rintojen kautta alas haaroväliin, ja nostaa äkisti takaisin silmiin. Näin päähenkilö on esitelty meille. Francolle tämä ei kuitenkaan riitä: hän vaihtaa kaukokuvaan, josta zoomaa takaisin Irinan kasvoihin, ja vielä kerran laskee kuvan tämän jalkoväliin, ja nostaa äkisti taas naamatauluun. Tämän esittelyn jälkeen vaihtuu miljöö ja kuviin ilmestyy Irinan ensimmäinen uhri. Muutaman zoomin jälkeen uhri on vasten verkkoaitaa ja Irina laskeutuu ottamaan häneltä suihin. Niin kutsutussa hardcore versiossa tähän väliin leikataan hardcore-insertti (onnelliset ovat nähneet vain lyhyen version), jossa kuva muuttuu kuin salaman iskusta kotivideomateriaaliksi. Siinä joku törröhuuli imee paksua munaa. Ihan heti ei tule mieleen kuka muu ohjaaja kykenisi vastaavaan.

Les avaleuses [3]
Les avaleuses [4]

Elokuvan juonentapainen viritelmä alkaa hahmottua, kun Jack Taylorin (Autopsia, Conan the Barbarian, The Ninth Gate) esittämä Von Rathony tutustuu sattumien kautta Irinaan. Vampyyrittaremme saa peräänsä myös Francon esittämän tohtori Robertsin. Itse hän alkaa liehitellä toimittajaa nimeltä Anna (Anna Watican). Mikään ei kuitenkaan etene mihinkään ja tarinan kehityskaari jää kovin valjuksi. Lopussa ollaan suunnilleen samassa pisteessä kuin alussa, eikä matkan varrella ole nähty muuta kuin paljasta pintaa ja kotivideoita. Franco ei ole unohtanut muitakaan tavaramerkkejään. Ties monennenko kerran ohjaajan itsensä näyttelemä hahmo saapuu tuijottamaan alastonta Romayta - muista elokuvistaan tuttu hämmentynyt ilme kasvoillaan. Nämä Romayn ja Francon yhteiset kohtaamiset onneksi kuitenkin paranivat vuosien varrella. Vuonna 1975 valmistuneessa Barbed Wire Dollsissa nähtiinkin jo sangen ainutlaatuista materiaalia. Täysin tyhjin käsin ei kuitenkaan tarvitse poistua tämänkään elokuvan jälkeen, sillä pienenä sokerina mukin pohjalla siinä tapahtuu eurolegenda Monica Swinnin ensiesiintyminen valkokankaalla.

Les avaleuses [5]
Les avaleuses [6]

Les avaleuses jättää päällimmäiseksi vaikutelmaksi, että Franco halusi kovasti tehdä uuden vampyyrielokuvan, mutta ei keksinyt sille juonta. Siksi hän on pistänyt mukaan roppakaupalla tuulesta temmattua filosofissävyistä voice overia, ikään kuin peittääkseen edes osan elokuvan tyhjyydestä (koko projektin idea oli kai kuvata kauniiden naisten kiinteitä vartaloita). Kai tuonkin voisi laskea jonkinlaiseksi eurosleazen metasyvälliseksi kannanotoksi, jos vain jaksaisi mukisematta katsoa minuuttikaupalla yksi-ilmeistä Romayta. Jos kuitenkin haluaa nähdä oikeasti mielenkiintoisen Francon 70-luvun alkupuolen elokuvan, kannattaa valita lähes mikä tahansa muu kuin tämä. Paras vaihtoehto on aloittaa suoraan Francon ja tuottaja Erwin C. Dietrichin yhteisistä 70-luvun puolivälin produktioista, joiden joukkoon mahtuu muutamia aidosti riman ylittäviä tuotantoja. Toisaalta, jos Romay ei ole vielä tuttu, tarjoaa tämä pätkä kaikki mahdolliset kuvakulmat hänestä. Elokuva toimii myös hyvänä johdatuksena Francon fetisseihin ja kerronnalliseen tyyliin, jota niin monet vihaavat.

Versioinfo (23.9.2003):

Suomessa Les avaleuses on julkaistu 70-minuuttisena, lyhyenä softcore-versiona, Verentahrima morsian nimellä. Nimi ja kansikuva ovat lupaavia, mutta ne on varastettu kokonaan toisesta elokuvasta (Vicente Arandan Blood Spattered Bridesta). Ei kannata pelästyä lyhyttä kestoa, sillä tämänkin version aikana ehtii kyllästymään ja Romayn vartaloa on näytillä ihan riittävästi. Pidempien versioiden aikana nautinto ei yhtään kohoa, pikemminkin laskee. Kaikista rankimpien versioiden hardcore inserteillä ei ole kuin camp-arvoa. Ainakin X-Rated Kult Videon saksankielinen dvd-julkaisu Erotikill - Lady Dracula 2 (104 minuuttia) sisältää kaiken mahdollisen munan imemisen. Pidemmästä "softcore" -versiosta käy hyvin Image Entertainmentin julkaisema englanninkielinen dvd (tai vastaava vhs), nimellä Female Vampire (101 minuuttia). Videoiden puolelta kannattaa harkita myös harvinaisempaa Redemptionin saman nimistä Benelux-julkaisua (97 minuuttia). Pioneerin julkaisema japsiversio (97 minuuttia) on optisesti sensuroitu.

*½---
© Jari Mustonen, julkaistu: 23.9.2003
keskiarvo
toimitus
2.10/5.00 (5)
 JSSMJMJM*MM
  2.5 2.0 1.5 1.0 3.5
keskiarvo
lukijat i
2.61/5.00 (14)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  1 (22)
5%
Les avaleuses (1973)  Les avaleuses (1973)Verentahrima morsian