Caroline Munro

The Bamboo House of Dolls (1973)

aka Nu ji zhong ying; Bamboo Women's Prison; Barbarie l'enfer japonais; Camps d'amour pour chiens jaunes; Lui Chap Chung Ying

The Bamboo House of Dolls #1 The Bamboo House of Dolls #2
IMDb

Hongkongilainen Shaw Brothers -tuotantoyhtiö ei tuottanut parhaina vuosinaan ainoastaan kamppailulajielokuvia ja musikaaleja. Varhainen entrée naisvankilagenreen, The Bamboo House of Dolls, oli yhtiön ensimmäisiä puhtaita eksploitaatioelokuvia.

The Bamboo House of Dolls sijoittuu toiseen maailmansotaan, Japanin miehittämään Kiinaan, ja alkaa kun japanilaiset sotilaat hyökkäävät sairaalaan, teurastavat potilaita ja kaappaavat naispuoliset hoitsut vankileirille. Väkivaltaista ampumista seuraava hilpeä alkutekstijakso antaa odottaa elokuvalta jotain viihdearvoja, kun sotilaisen pyydystäessä naisia kuva pysäytetään aina kun hameenhelma tai takinlieve paljastaa näkymän tyttöjen alusvaatetukseen. Leirillä vangit puetaan pieniin sinisiin pöksyihin ja paitoihin ja alistetaan epäinhimillisiin oloihin sotilaiden seksileluiksi. Vangit pakotetaan ruoskimaan toisiaan hengiltä, he ajautuvat keskinäsiin nujakoihin ja hätiköidyt pakoyritykset käristyvät linnoituksen sähköaitoihin. Välillä muistetaan kuitenkin kikatella peseytyessä ja nauttia seksuaalisesta alistamisesta.

The Bamboo House of Dolls [1]
The Bamboo House of Dolls [2]

Oli näiden kohtauksien viihdearvosta mitä mieltä hyvänsä, niitä tarjoillaan sen verran tiiviiseen tahtiin ettei katsojan tarvitse kyllästyä. Kun varsinainen juoni potkaistaan käyntiin, potku tappaa loppuleffan kuolettavan tylsäksi pakoseikkailuksi, joka jatkuu pienen ikuisuuden. Elokuva on eeppisessä 107 minuutin kestossaan tolkuttoman ylipitkä. Itse olisin mielummin katsellut lisää naisten joukkotappeluja ja saappaiden nuolemista kuin apaattista juoksentelua ympäri peltoja ja kallioita.

Elokuva ei ole kovinkaan graafinen, eikä sitä ole edes katsottu aiheelliseksi luokitella CAT III -kategoriaan, lievemmän IIB:n toimiessä ikärajasuosituksena. Kidutuskohtaukset sisältävät ruoskimista ja sähköshokkeja, mutta mitään Ilsa-tyylistä goreilua ei ole luvassa. Useat julmuudet, kuten puolialastoman tytön raiskaaminen lasinsirujen päällä, ovat silti ilkeää katseltavaa. Verrattuna esimerkiksi vain vuotta aikaisemmin avointa lesbosuhdetta kuvaamalla kohahduttaneeseen Intimate Confessions of a Chinese Courtesaniin (1972) ero seksuaalisessa eksplisitiivisyydessä on huima. Väkisinmakaamiset ja muut seksiriennot pysyvät kuitenkin yllättävän vähälukuisina ja -kestoisina; alastomuuden esittely jää tisseihin ja takamuksiin.

The Bamboo House of Dolls [3]
The Bamboo House of Dolls [4]

Alun leiriosuuden muuttuminen seikkailutoiminnaksi hidastaa siis tempon löysäksi ja takaa-ajon epäkiinnostavuus koituu elokuvan kohtaloksi. Aikakauden kungfu-pätkistä tuttuun rasistiseen tapaan kaikki japanilaiset kuvataan kusipäisiksi sadisteiksi, sankarien löytyessä rohkeiden kiinalaisten joukosta. Lopulliseen pakoyritykseen naiset johdattaa Lo Liehin esittämä Japanissa kasvatettu kiinalaissotilas. Sivujuonessa metsästetään kulta-aarretta, muttei mitenkään kiinnostavasti. Lopun yhteenottokohtaukset eivät ole tarpeeksi ylilöytyjä pelastaakseen nuhjuiseen tylsyyteen luisunutta elokuvaa.

Pääosan hoitsuna kärsivä tanskalainen Brite Tove näytteli ennen The Bamboo House of Dollsia useissa seksikomedioissa kotimaassaan, joista esimerkkeinä mainittakoon sellaiset Suomessakin nähdyt laatupätkät kuin Hammaslääkäri sängynlaidalla (1971) ja Ilman pöksyjä hipoissa (1971). Shaw Brothersilla Tove esiintyi yhteensä kolmessa elokuvassa, tämän lisäksi komediallisissa Sexy Girls of Denmarkissa (1973) ja Mini-Skirt Gangissä (1974). Myöhemmin Lars von Trier teki kunniaa Toven hoitsurooleille antamalla tämän näytellä hoitajatarta erinomaisessa tv-sarjassaan Riget - valtakunta (1994).

The Bamboo House of Dolls [5]
The Bamboo House of Dolls [6]

Kahta muuta länsimaalaista naisvankia näyttelevät Niki Wane ja täydellisesti nimetty Roska Rozen, joista en ole aikaisemmin kuullutkaan. Nimet ovat luultavasti elokuvaa varten keksittyjä, eivätkä ala-arvoiset suoritukset anna mitään syytä olettaa, että rouville olisi sittemmin lohjennut minkäänlaista työtä leffabisneksessä. Wong Hapin, Lo Liehin ja muiden vanhojen kungfu-jäärien esittämät vanginvartijat ovat helposti unohdettavissa ja ainoastaan Terry Liun kliseinen lesbosadisti jää kurinpitopuolelta jotenkin mieleen.

The Bamboo House of Dollsin rujoudesta ja löysyydestä huolimatta ohjaaja Kuei Chih-hungin onnistui kehittymään yhdeksi Shaw-tallin parhaista kauhuohjaajista, erikoistuen huumorittomiin ja nihilistisiin trillereihin. Parhaat esimerkin Kuein myöhemmästä tuotannosta ovat kauhupuolelta Killer Snakes (1975), Hex-trilogia sekä huurupäinen The Boxer's Omen (1983), ja realistisesta väkivaltadraamasta Chen Kuan Tain tähdittämä The Tea House (1974), edellisen jatko-osa Big Brother Cheng (1975) sekä usean ohjaajan kanssa yhteistyönä syntynyt tosipohjainen The Criminals -sarja (1976-1977). The Bamboo House of Dollsin jälkeen Kuei toteutti kuitenkin vielä toisen seksploitaatiosekoilun, yhdessä 70-luvun saksalaisista koulutyttöraportti-elokuvista muistettavan Ernst Hofbauerin kanssa ohjatun Virgins of the 7 Seasin (1974).

Versioinfo (16.12.2003):

IVL:n julkaisema kolmosalueen dvd on leikkaamaton ja kuvanlaadultaan erinomainen, ja tuntuu melkein häiritsevältä katsoa tällaistä aiemmin obskuuria aasiaroskaa näin tasokkaalta kiekolta.

*½---
© Tatu Piispanen, julkaistu: 16.12.2003
keskiarvo
toimitus
2.17/5.00 (6)
 JSTPJM*MEMK*EM
  3.0 1.5 1.0 4.0 2.0 1.5
keskiarvo
lukijat i
2.58/5.00 (6)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  -5 (10)
0%
Bamboo House of Dolls (1973)  Bamboo House of Dolls (1973)Nu ji zhong ying