Caroline Munro

Hellboy (2004)


Hellboy #1 Hellboy #2
IMDb

Sarjakuvan, kuten mistä tahansa muustakin mediasta olevan alkuperäisteoksen kääntäminen elokuvaksi ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Vaikka usein puhutaan sarjakuvan ja elokuvan yhteisistä piirteistä, ovat ne kaksi täysin eri ilmaisumuotoa eivätkä samat temput välttämättä toimi molemmissa. Usein lähdeteoksella on myös oma kiihkeä fanijoukkonsa jota täytyy palvella olemalla uskollinen teoksen hengelle, samalla kuitenkin tiivistäen materiaalin ymmärrettävään muotoon muulle maailmalle. Supersankarisarjakuvissa nähtävät värikkäät trikooasut muodostavat vielä oman ongelmansa, koska sellaisenaan kolmiulotteisiksi muutettuina ne näyttävät varsin naurettavilta.

Hellboy [1]
Hellboy [2]

Mike Mignolan luoma, kirjoittama ja piirtämä Hellboy ei varsinaisesti kerro supersankareista, vaikka siinä uskomattomat voimat omaavat henkilöt pelastavatkin maailmaa kerta toisensa jälkeen. Enemmänkin on kyse absurdin huumorin sävyttämästä yliluonnollisesta toimintakauhusta, jonka keskellä rymistelee itse nimihenkilö-demoniksi syntynyt mutta pahaa vastaan kamppaileva, pitkästyneen sarkastisesti maailmaan suhtautuva punainen köriläs. Mignolan varjoihin pohjaavan piirrostyylin, upean sommittelun, hyvien hahmojen ja tarinoiden omintakeisen huumorintajun ansiosta sarjakuva on pieni helmi. Ohjaaja-käsikirjoittaja Guillermo del Toro ei ole itsekään mikään aloittelija toiminnan tai kauhun saralla, minkä lisäksi hän on itse sarjakuvan suuri fani. Lopputulos onkin tyydyttävä sekä sarjakuvasovituksena että itsenäisenä elokuvana.

Juonesta ei varsinaisesti kannata paljoa sanoa. Hellboy (Ron Perlman) on natsien 40-luvun okkultisten kokeiden kautta tähän maailmaan tuotu demoni, joka on värvätty Yhdysvaltain paranormaalien asioiden tutkimusosastoon metsästämään hirviöitä ja suojelemaan maailmaa. Apunaan hänellä on tulta kehostaan tuottava Liz Sherman (Selma Blair), oppi-isänsä professori Broom (John Hurt) sekä ihmisen ja kalan välimuotoa muistuttava Abe Sapien. FBI:sta saapuu paikalle uusi tulokas John Myers (Rupert Evans), jonka tehtävä on valvoa Hellboyta. Tällä kertaa maailmaa uhkaa uudelleensyntynyt Grigori Rasputin (Karel Roden) sekä hänen pirulliset apurinsa, jotka suunnittelevat avaavansa ulottuvuuksien välisen portin jonka kautta H.P. Lovecraftin Cthulhu-mytologiasta poimitut Kaaoksen Jumalat (Lovecraftilla Suuret Muinaiset) pääsisivät tuhoamaan kaiken elämän maan päällä.

Hellboy [3]
Hellboy [4]

Aluksi Hellboy vaikuttaa hieman kuluneelta; alkaa tuntua että tämän kaiken on jo nähnyt Ghostbustersissa (yliluonnollisuuksia ja vitsejä), Men in Blackissa (salainen järjestö ja ulkoavaruuden friikit) ja X-Menissä (oudot voimat omaavat mutantit yrittävät kuulua joukkoon). Del Torolla on kuitenkin selkeä visio ja hän rakentaa elokuvan sisäisen todellisuuden niin varmakätisesti ja selvällä rakkaudella lähdemateriaalia kohtaan, ettei kestä kauaakaan kun maailmaan ja tarinaan uppoutuu mukaan. Hellboy seisoo omilla jaloillaan. Tässä auttaa suunnattomasti koko elokuvan kantavana pilarina toimiva Ron Perlman, jonka roolisuoritus Hellboyna on viimeistä piirtoa myöten täydellinen. Perlman on jo valmiiksi ulkomuodoltaan hämmentävän paljon sarjakuvien Hellboyn näköinen, mutta hän onnistuu myös kanavoimaan hahmon kaiken nähneen duunarin stoalaisen vitsailevaa elämänasennetta virheettömästi. Hellboy on piristävän erilainen ja ennen kaikkea persoonallinen sankari valtavirran elokuvien yleensä kovin yksioikoisten putipuhtoisten pelastajien ja poseeraavan synkeiden antisankareiden joukossa. Rick Bakerin johdolla tehdyt Hellboy-meikit näyttävät myös ensiyllätyksen jälkeen täysin luonnollisilta Perlmanin päällä.

Muille hahmoille suodaan kullekin omia pieniä hetkiä sieltä täältä ja kaikki tekevätkin hyvää työtä. Rupert Evansilla on hieman epäkiitollinen rooli uutena tulokkaana, jonka tehtäväksi jää lähinnä kaiken hämmästeleminen. Evans ei kuitenkaan ole onneksi täysin ilmaisukyvytön, vaikka hahmo jääkin unohdettavaksi kaiken menon keskellä. Selma Blair saa Lizin hahmoon jatkuvaa haavoittuvuutta ja John Hurt tekee tuttua laatutyötä Hellboyn "isänä". Doug Jonesin sulavaliikkeisen ruumiin ja David Hyde Piercen herkästi värisevän äänen avulla luotu Abe Sapien on kaunis luomus. Pahiksetkin ovat vaikuttava friikkikokoelma, vaikka itse pääpahana hyörivä Rasputin jääkin vähän sivuun groteskin Sammael-demonin sekä veitsiä pyörittelevän ja silmäluomettoman natsi-Kroenenin viedessä päähuomion.

Hellboy [5]
Hellboy [6]

Hellboyssa ei ole varsinaisesti mitään "oikeaa" tai sen syvällisempää sisältöä. Se on tyylipuhdas viihde-elokuva, jonka hahmot on kuitenkin luotu tarvittavan moniulotteisiksi että tapahtumista välittää. Efektit ovat vaikuttavia ja suurimmaksi osaksi saumattomia, valaistus erittäin värikylläistä, lavasteet monipuolisia ja yksityiskohtaisia. Guillermo Navarron taidokas kuvaus myös ottaa ympäristöstä kaiken irti ja paikoitellen elokuva onkin oikeaa visuaalista juhlaa. Sitä paitsi kun näkee jättimäisen lovecraftmaisen lonkerohirvityksen vellomassa keskellä avaruutta, ei voi muuta kuin hymyillä riemusta. Lyhyinä väläyksinä nähtävät apokalyptiset visiot hivelevät myös silmiä. Del Toron uralla Hellboy on jonkinlainen hybridi toimintamättö Blade II:sen ja kauniin kauhusadun El espinazo del diablon välillä. Hellboy etenee dynaamisen vauhdikkaasti suurten toimintakohtauksien ja pienten henkilökohtaisten hetkien siivittämänä. Monet kohtaukset ovat myös tietoisesti häpeilemättömän pöhköjä, ja ne hyväksyy sellaisenaan koska Hellboyn maailma on luotu niin konkreettisen oloisesti. Toiminnan ja läpänheiton välissä kehitetään hahmojen välisiä suhteita ja annetaan tarinan hengittää. Etenkin hirviöelokuvien klassista perusteemaa kammottavan näköisen mutta sisimmältään inhimillisen hirviön halusta kuulua joukkoon ja rakastaa hyödynnetään samaan aikaa hauskoissa ja koskettavissa hetkissä Hellboyn ja Lizin välillä. Perlmanin suorituksen lisäksi elokuvassa on parasta sen oman sisäisen logiikkansa rajoissa uskottava ja kiehtova maailma, jota haluaisi nähdä lisää. Kerrankin elokuva joka ei ainoastaan huuda itselleen jatkoa vaan sen myös soisi sille erittäin mielellään.

****-
© Ilja Rautsi, julkaistu: 25.5.2004
keskiarvo
toimitus
2.90/5.00 (10)
 JSSMJLTPJMIRMEMMEMPI
  3.0 3.5 3.5 3.5 2.0 4.0 1.0 2.5 3.0 3.0
keskiarvo
lukijat i
3.27/5.00 (35)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  19 (77)
25%
Hellboy (2004)  Hellboy (2004)