Caroline Munro

The Immoral Mr. Teas (1959)

aka Mr. Teas and His Playthings; Steam Heat; L'immoral M. Teas; L'immorale Mr. Teas; El inmoral Sr. Teas; Mr. Teas und seine heißen Träume

The Immoral Mr. Teas #1 The Immoral Mr. Teas #2
IMDb

Vuoden 2004 syyskuun 18. päivänä menehtynyt Russ Meyer oli merkittävimpiä amerikkalaisia b-elokuva- ja seksploitaatio-ohjaajia. Meyer oli varsinainen auteur, joka ohjasi, kuvasi, käsikirjoitti ja leikkasi, ja mikä tärkeintä, pysyi koko uransa ajan uskollisena tyylilleen eikä ryntäillyt (pun intended) genreistä toiseen helpon rahan perässä. Entinen sotakuvaaja teki ensimmäisen elokuvansa, Immoral Mr. Teasin, vuonna 1959 (tosin esimerkiksi IMDb mainitsee The French Peepshow'n jo vuodelta 1950) ja käytännössä viimeiseksi jäi vuoden 1979 Beneath the Valley of Ultra-Vixens.

Immoral Mr. Teasin on usein sanottu aloittaneen kokonaan uuden elokuvagenren, nudie cutiesin, joka ei enää vaivautunut peittelemään perusideaansa, vähäpukeisia naisia puuhaamassa sitä sun tätä näyttäen samalla mahdollisimman paljon näyttämättä liikaa, (pseudo)dokumentin valeasuun. 50-luvulla ei paljaan pinnan näkemiseen riittänyt hiiren klikkaus ja pornovallankumouskin oli vielä yli kymmenen vuoden päässä.

Immoral Mr. Teas'kin tapahtuu suurelta osin luonnon helmassa nudistielokuvien tapaan ja muistuttaa kertojineen vielä etäisesti opetuselokuvia, joita exploitaatiopioneerit olivat tehtailleet ja joissa arveluttava, eli kiinnostava, materiaali tarjoiltiin moraalisaarnan yhteydessä. Tapahtumat alustava ja niitä kommentoiva kertoja on Meyerin elokuville tyypillinen, mutta Immoral Mr. Teasin tapauksessa syy kertojaan on todennäköisimmin taloudellinen kuin taiteellinen. Dialogia ei elokuvassa kuulla.

Meyerille tyypillistä pseudofilosofiaa lateleva kertoja ajautuu loppua kohden ties minne (vai mitä sanotte helmestä "psykiatria, ystävällinen keidas miehisen turhautumisen aavikolla") ja tiputtelee absurdeja tieteellisiä faktoja muun tarinoinnin sekaan. Hetkittäin Meyerin kuvaus enteilee jo tulevaa ja paikoin humoristinen leikkaus piristää kerrontaa kummasti. Naapurin pikkutytön pyörivät hula hula -vanteet symbolisoivat hektistä kaupunkielämää ja companionship tarkoittaa toisiaan vasten puristuvia rintoja.

The Immoral Mr. Teas [1]
The Immoral Mr. Teas [2]

Bill Teas antaa elokuvassa kasvot modernille ihmiselle, joka kaupungin vilkkaassa rytmissä kaipaa takaisin luonnon helmaan. Herra Teas toimii polkupyörälähettinä, jonka toimenkuvana tuntuu olevan tekohampaiden kuljetteleminen edestakaisin. Kovin moraaliton ei Teas kuitenkaan tunnu olevan, vaikka hän hetkeksi erehtyykin tutkailemaan niin hammaslääkärin apulaisen, tarjoilijan kuin firmansa sihteerin avointa kaula-aukkoa. Mies hämmentyy täysin mentyään uimarannalle, jossa nainen (Dawn Danielle) poseeraa yläosattomissa valokuvaajalle ja pelehtii rantavedessä. Sports Illustratedin uimapukunumeroon tottunut nykyihminen taasen hämmentyy rannalle ajautuneista levistä ja sotkuisesta vedestä, jossa blondi polskii.

Meyerin kamera ei myöhemminkään edes pyrkinyt tallentamaan muita luonnonihmeitä kuin naisia, ja Meyerin elokuvien maisemat ja miljööt ovat usein (inho)naturalistisia. Teasin mentyä kalaan pienen lammen rannalle samainen nainen soutelee paikalle alastomana ja säikyttää päähenkilömme kotiin. Seuraavana päivänä mies hakeutuu hammaslääkärille hammassäryn takia ja saa ilmeisesti astetta tuhdimpaa ilokaasua, sillä hoidon jälkeen ja aikana Teas uneksii itsensä tapaamiensa naisten alastomaan seuraan minimalistisiin lavasteisiin. Kohtaus, jossa Teas syö vesimelonia uhkean tarjoilijan siivotessa pöytää on kääpiön verran vajaa klassikkounikohtaus. Jatkossa hra Teas ei saa rauhaa naisilta, vaan moraalittomissa hallusinaatioissaan nakut naiset seuraavat häntä kaikkialle, kahlaavat läpi mudan päästäkseen uimaan lampeen lumpeiden ja epämääräisen leväkasvuston keskelle.

Myöhemmin monet Meyerin elokuvissa esiintyneet naiset nousivat vähintään kulttisuosioon, mutta Immoral Mr. Teas ei tarjoile meille sen enempää Tura Satanaa kuin Kitten Natividadia. Immoral Mr. Teasin Ann Peters, Marilyn Wesley ja Michele Roberts ovat toki uhkeita, mutta mitat noudattavat kuitenkin vielä normaalin maailman lakeja.

The Immoral Mr. Teas [3]
The Immoral Mr. Teas [4]

Parhaiten Immoral Mr. Teas toimii vain luukkuna, josta kurkistaa 50-luvun lopun Americaan. Reilun tunnin mittaisenakin on Immoral Mr. Teas liki mahdoton nykyihmiselle katsoa kerralla, niin paljon on paljaan pinnan shokkiarvo kokenut inflaatiota. Kuulemani kommentti, jonka mukaan Immoral Mr. Teas oli huonoin jonkun näkemä elokuva, kertoo kuitenkin enemmän kommentoijasta kuin elokuvasta.

Vuoden 1959 sensuurilakeja noudattavaksi erittäin pienen budjetin seksielokuvaksi Immoral Mr. Teas sisältää sentään selkeitä elokuvallisia arvoja, eikä Meyerin ambitiona ollut tehdä taidetta vaan rahaa. Meyerin urasta kiinnostuneelle elokuva on toki pakkokatsottavaa, ja Nelonen tekikin kulttuuriteon esittäessään sen vuonna 1999 Meyer-sarjassaan.

*½---
© Mikko Kojo, julkaistu: 3.10.2004
keskiarvo
toimitus
1.75/5.00 (4)
 JSJM*MKMM
  2.0 1.5 1.5 2.5
keskiarvo
lukijat i
1.28/5.00 (9)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!