Caroline Munro

Constantine (2005)


Constantine #1 Constantine #2
IMDb

Brittinero Alan Mooren sarjakuvaluomuksille tuppaa käymään huonosti elokuvamaailmassa. Massiivinen ja yksityiskohtia vilisevä Viiltäjä-Jack -läpileikkaus From Hell muutettiin viihteelliseksi murhamysteeriksi, jossa ainoa oikeasti mysteerinen seikka oli Heather Grahamin valinta 1880-luvun lontoolaishuoraksi. Viktoriaanisia kirjallisuushahmoja ja steampunkia sekoittava League of Extraordinary Gentlemen muuttui Hollywoodissa vuoden 2003 tyhmimmäksi toimintaelokuvaksi, jossa Sean Connery lohkoo aivokuolleita vitsejä ja ampuu huonoja tietokone-efektejä. Nyt on vuorossa yliluonnollisuuksia vastahakoisesti selvittävä John Constantine, jonka seikkailuja on julkaistu toistasataa numeroa Hellblazer-lehdessä eri kirjoittajien ja piirtäjien kertomina.

Constantine [1]
Constantine [2]

Elokuvan lähtökohta on otettu Garth Ennisin tarinakokonaisuudesta, jossa John Constantine (Keanu Reeves) saa huomata, että hänellä on keuhkosyöpä. Muu sisältö on heitetty limboon ja tilalla noin kaksi tuntia toimintapainotteista kauhua, jossa enkeleitä ja demoneita hyppää esiin joka nurkan takaa. Mukana on merkillisiä hahmoja, Taivaan ja Helvetin sotaa, yksi hauskimmista elokuvapaholaisista ja juuri Hellboyssakin vilahtanut maagisten esineiden vakiokalu, Longinuksen keihäs. Juonesta on melko turha sanoa yhtään mitään, mutta pohjustukseksi voi kuitenkin mainita että Constantinen elämää sekoittaa tällä kertaa salajuoni tuoda Saatanan poika ihmisten maailmaan Rachel Weiszin esittämän poliisin kautta.

Jos arvostelijalle sallitaan pienoinen nörttipurkautuminen, hän tahtoisi huomauttaa että sarjakuvien John Constantine on blonditukkainen ja asenteeltaan vittuilevan nokkela britti - käsi ylös kenen mielestä Keanu Reeves ilmentää mitään yllämainituista seikoista. Parempi valinta rooliin olisi ollut viime vuosina monissa sivuosissa vakuuttanut Paul Bettany, joka olisi todennäköisesti kyennyt tekemään hahmosta yhtä muistettavan kuin alkuteoksissa. Hellblazer-sarjakuvat nimittäin pyörivät hyvin vahvasti Constantinen hahmon voimalla, ja hänen arkielämänsä saa yhtä paljon, jos ei enemmän huomiota kuin kamppailut magiikan maailmassa. Elokuvassa hahmoa ei käytännössä pohjusteta lainkaan, eikä hänellä tunnu edes olevan mitään arkielämää saati sitten persoonallisuutta. Reeveskään ei kykene muuhun kuin luulemaan että vakavissa kohtauksissa pitää puhua äärimmäisen hitaasti. Muutenkin elokuvan Constantine on pelkkä varjo sarjakuvien itsekkäästä nilkistä, joka selviää ongelmista lähinnä huijaamalla tiensä niistä ulos pirullinen virne naamallaan. Reeves säntäilee naama peruslukemilla ympäriinsä ja räjäyttelee toinen toistaan rumempia demoneja hassujen okkultisten taikakalujensa avulla. Tupakka, viina ja vittumainen käyttäytyminen ovat sentään jäljellä, mutta amerikkalaistettu hahmo jää puolitiehen ja tuntuu sisäsiistiksi laimennetulta.

Constantine [3]
Constantine [4]

Elokuvan pelastaa täydestä tyhjänpäiväisyydestä kaksi seikkaa. Ensinnäkin se on tehty siinä määrin vakavissaan ja huolellisesti, etteivät edes naurettavimmat sekoilut tunnu ylilyönneiltä. Toinen asia on ohjaaja Francis Lawrence, joka musiikkivideohistoriastaan huolimatta onnistuu tekemään kuvallisesti komeaa ja eleiltään hillittyä jälkeä - tai siis hillittyä ottaen huomioon että kyseessä on elokuva jossa Los Angeles muuttuu Helvetiksi ja päähenkilö ammuskelee tietokoneella luotuja demoneita krusifiksipistoolillaan. Lawrence osaa käyttää kameraa edukseen, mikä johtaa muutamaan ihan toimivaan shokkisäikäytyshetkeen. Elokuvan taso nousee loppua kohden jossa piristysruiskeina toimivat Tilda Swintonin androgyynin oloinen arkkienkeli Gabriel sekä Peter Stormaren viihdyttävän kahjolla tavalla esittämä Saatana. Stormare tuntuu sekoilevan ihan omassa elokuvassaan, onneksi.

Constantine on ylipitkä mutta menettelevä nykypäivän kristillispainotteisen toimintakauhun edustaja. Efektit ovat näyttäviä ja tarina kulkee eteenpäin tasaista tahtia ja muu näyttelijäjoukko paikkaa Keanun puunaaman puutteita. Pohjana olevista sarjakuvista innostunut saattaa pitää hahmon muuttamista itsekkäästä huijarista lakoniseksi toimintasankariksi lähdemateriaalin raiskauksena, mutta kannattaa toistella mielessään vanhojen kauhuelokuvien mainoslausetta "Se on vain elokuvaa, se on vain elokuvaa". Manaaja meets Blade, jonkun sekin oli tehtävä.

***--
© Ilja Rautsi, julkaistu: 27.2.2005
keskiarvo
toimitus
2.75/5.00 (8)
 JSSMJLIRMEMK*EM
  3.0 3.0 2.5 3.0 3.0 3.0 2.5
keskiarvo
lukijat i
2.74/5.00 (19)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  -5 (15)
0%
Constantine (2005)  Constantine (2005)