Caroline Munro

Horror (2002)


Horror #1  

Genre

IMDb

Nunna-aiheisella kauhuelokuvaohjauksella Desecration (1999) aloittanut Dante Tomaselli (s. 1969) jatkaa ohjaajan uraansa psykologisella ja ehkä hieman mielikuvituksettomasti nimetyllä kauhuelokuvallaan Horror (2002). Nimestään huolimatta varsinaisesta perinteisestä kauhuelokuvasta ei Horrorin kohdalla oikeastaan ole kyse, vaan pikemminkin trilleristä jossa jännitystä yritetään rakentaa pitämällä yllä jatkuvaa epätietoisuutta tapahtumien todellisesta luonteesta. Salaperäisyydessä Horror kieltämättä onnistuukin varsin hyvin, sillä vielä elokuvan loputtuakaan ei varmasti monellekaan ole selvinnyt mistä koko touhussa oikein oli kyse.

Horror [1]
Horror [2]

Horror alkaa talvisissa tunnelmissa, kun talon katonrajaan kivunnut Grace Salo (Lizzy Mahon) irrottelee seinästä vanhoja jouluvaloja. Grace saa valoista sormeensa pienen sähköiskun ja selvittyään shokista havaitsee pihalle taakseen ilmestyneen mustan vuohen. Eläintä kavahtaen Grace säntää kotiovelleen ja pyrkii sisään, mutta valitettavasti ovi on lukossa ja avaimetkin tippuvat kiireessä kuistille. Avaimia poimiessaan Grace vilkaisee taakseen mutta takana ei odotakaan enää vuohi vaan mustiin pukeutunut vanhempi mies joka sieppaa Gracen mukaansa. Kaappauksesta saa alkunsa monimutkainen arvoitusten ja hallusinaatioiden vyyhti, joka kietoo sisäänsä niin elokuvan henkilöt kuin katsojankin: Miksi Gracen kaappaaja muistuttaa hänen isäänsä? Onko Gracen edesmennyt, pastorina toiminut isoisä sittenkin vain halpa hypnotisoija? Miksi musta vuohi ahdistelee kaikkia, miksi peilistä tuijottaa takaisin kalmo, miksi pihat täyttyvät zombeista - ja miksi osa päähenkilöistä polttaa pilveä ja syö sieniä, kun ilman niitäkin kaikki olisi jo tarpeeksi sekavaa?

Horror [3]
Horror [4]

Elokuvan What the fuck is going on? -konsepti on osin ihan mielenkiintoinen, vaikkei ideana olekaan mitenkään uusi. Pahimmaksi ongelmaksi Horrorin kaltaisissa elokuvissa nousee katsojan etääntyminen elokuvasta ja mielenkiinnon lopahtaminen, jos (ja tässä tapauksessa: kun) vinkkejä oikeasta todellisuudesta ei missään vaiheessa tuoda tarpeeksi selvästi esiin. Tapahtumat vain seuraavat toisiaan ja syy-yhteyksiä sekä asioiden oikeaa laitaa voi vain arvailla.
Vaikka toteutus Horrorin kohdalla osin ontuu, muistuttaa elokuva silti näppärästi siitä tosiasiasta, että meillä jokaisella on päämme sisällä oma totuutena pitämämme todellisuutemme. Mm. hypnoosi ja hallusinaatiot voivat muokata tätä todellisuutta - "todellisuutta" joka on kokijalle edelleen täyttä totta, mutta sivusta seuraajien silmissä valhetta.

Horror [5]
Horror [6]

Mikä sitten on oikea totuus Horrorin suhteen - yrittääkö Tomaselli syöttää katsojille lusikallisen paskaa ja uskotella että se maistuu oikeasti ihan hyvälle? Oli miten oli, Dante Tomaselli lukeutuu ehdottomasti tämän hetken mielenkiintoisimpiin ja potentiaalisimpiin kauhuohjaajiin. Horror sisältää monia hienoja kuvakulmia ja useita taitavasti kuvattuja kohtauksia, jotka jossain toisessa kontekstissa olisivat toimineet varmasti paljon paremmin. Valitettavasti Horror on vain niin epätasainen sillisalaatti, että sen hyvät kohtaukset hukkuvat armottomasti yleiseen päättömyyteen.
Vaikkei Horror loppujen lopuksi ole mikään valtaisa harppaus parempaan Tomasellin aiemmasta ohjauksesta, odotan silti edelleen mielenkiinnolla elokuvien Satan's Playground (2004) ja The Ocean (2005) näkemistä.

**½--
© Jetro Suni, julkaistu: 9.2.2005
keskiarvo
toimitus
2.25/5.00 (2)
 JSMM
  2.5 2.0
keskiarvo
lukijat i
2.50/5.00 (1)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!