Caroline Munro

Valerie a týden divu (1970) :: Valerie and Her Week of Wonders

aka Le fantasie di una tredicenne; Valérie au pays des merveilles

Valerie a týden divu #1 Valerie a týden divu #2
IMDb

Haettaessa tsekkiläisiä elokuvantekijöitä nousee esiin lähes poikkeuksetta ensimmäisenä ja joskus ainoastaan Milos Formanin nimi. Hänen varjoonsa jääneestä tsekkoslovakialaisen elokuvateollisuuden kultaisesta arkusta löytyy kuitenkin monia muita vähemmän tunnettuja maestroja, jotka odottavat pääsyään suuren yleisön tietoisuuteen. Näistä yksi on uuden aallon luojiin kuulunut Jaromil Jires (Krik - The Cry, 1963), joka ohjasi 60-luvun lopulla tarinan isoäitinsä luona asuvan Valerien viimeisestä lapsuuden unesta. Uni alkaa kun joku varastaa tämän 13-vuotiaan tytön korvakorut ja se muuntuu mystiseksi seikkailuksi peloista ja unelmista sekoitettuun nuoren tytön romanttiseen fantasiaan. Etsiessään korujaan tulee Valerie kurkistamaan myös kiellettyjen ovien taakse, ihmeiden maailmaan, josta löytyy useilta länsimaalaisilta unohtunut satu lapsuuden päiväunen päättäneistä ensimmäisistä kuukautisista.

Bratislavassa syntynyt Jaromil Jires on antanut Valerien ihmeellisille viikoille nimen mukaisen likipitäen runollisen sisällön, josta on hyvin hankalaa löytää rakenteellista sisintä. Ehkä on jopa syytä ajatella ettei sellaista edes ole. Valerie and Her Week of Wonders ammentaa rikkaan sisältönsä kansalliseen perimätietoon kätketyistä metaforista, symboleista ja vertauksista, jotka se välittää katsojille silkin ohuena punaisena lankana kuvien, äänien ja musiikin välityksellä. Samalla syntyy hädin tuskin ymmärrettävä kertomus jota on vaikeaa selittää, mutta jonka saattaa kokea tunteillaan. Kenties yhtenä merkittävänä teemana, avaimena Valerien sydämeen toimii elokuvan keväisistä tanssiaisista alkava viimeinen kohtaus. Vasta silloin tuntuu että katsojan on mahdollista nähdä koko unen laajuus ja oivaltaa Jiresin tavoittaman hetken maaginen kiehtovuus.

Valerie a týden divu [1]
Valerie a týden divu [2]

Jiresin kerrontaa on usein luonnehdittu surrealistiseksi, jota se toki on, vaikkakin ohjaajana hän tekee paluuta surrealismia pitkään piinanneesta dadaismista (20-luvulla vallinnut ajatus taiteesta jonka tärkein tehtävä on provosoida) impressionismiin tarjoten lopputuloksena yhden aikamme visuaalisesti hyväntuulisimmista saduista usein anarkistiseksi mielletyn surrealismin vastapainoksi. Elokuva koostuu lukuisista myyttisistä kertomuksista, joista on Valerien seikkailuun tuotu verenimijöitä, romantikkoja ja synkeää petollisuutta uhkuvia vanhempia miljöinään satujen puutarhat, kylät ja roviot. Ihmisiä poltetaan elävältä, kuolleet nousevat haudoistaan eikä nuoren tytön seksuaalisuus saa enää rauhaa hänen uniinsa tunkeutuvien saalistajien haluilta; kaikki tämä esitettynä mystisinä hetkinä, joita toisinaan sävyttää rumpujen kolkko odottava kumina, toisinaan uneen tuudittava laulu - tsekkiläistä fantasiaa ominaisimmillaan.

Valerie a týden divua ei ole suotta kuvailtu sekä uneksi että runoksi samassa elokuvassa. Tälläkin hyvin ainutlaatuisella filmatisoinnilla on silti juurensa. Ne löytää Tsekkoslovakiaan syntyneestä liberaalis-sosialistisesta liikkeestä, joka huipentui Prahan kevääseen ennen kuin neuvostojoukot kirjaimellisesti tukahduttivat muutoksia vaatineen kansakunnan. Yhdestä vertaisteoksesta käy esimerkiksi vainotun Vera Chytilován kaikkea reaalimaailman fyysistä voimaa vastustava tarina kahdesta Mariesta (Sedmikrasky - Daisies, 1966) joka toimii muutenkin hyvänä johdatuksena tsekkiläisen uuden aallon ajatukseen etsiä toivoa kuvista ja tunteista vailla rajoitteita, käskyjä ja odotuksia. Chytilován tavoin myös Jires oli jo kertaalleen iskenyt piikkinsä kommunistien lihaan kielletyllä elokuvallaan Zert (1969), joka kertoo vaatimattoman pilan traagisista seurauksista stalinistisessa yhteiskunnassa.

Valerie a týden divu [3]
Valerie a týden divu [4]

Poliittiseen taustaansa nähden Valerie a týden divu mahdollistaa monia allegorioita. Ensinnäkin elokuva on kuvaus nuoren tytön viattomuuden murtamisesta, jopa joissain kohtauksissa hänen seksuaalisuuteen heräävän kehonsa hyväksikäytöstä. Lapsuuden kauneutta kätkeville hahmoille sysimustine viittoineen ei ole vaikeaa löytää vastinetta Jiresiä ympäröineestä poliittisesta ilmapiiristä, etenkään kun tietää että monet hänen projektinsa hylättiin valtiollisten tahojen toimesta. Itse asiassa hän oli yksi niin ikään suuriin hankaluuksiin joutuneen Chytilován kohtalotovereista, joiden luovuutta ja vapautta taiteen tekemiseen haluttiin rajoittaa. Toisaalta nuori Valerie elää untaan kuin kävelisi veitsen terällä sivuillaan kaksi erilaista tulevaisuutta. Näistä toinen haluaa riistää hänen nuoruutensa omaksi hyväkseen, kun taas vapaa maailma kutsuu palaamaan kotimaan kultaisiin traditioihin.

Kokonaan toisenlaisen lähestymistavan tarjoaa Brunelin yliopistossa luennoiva Tanya Krzywinska, joka purkaa Jiresin esittämiä hankalia perhesuhteita pohjanaan Freudin kirjoittama essee: "Family Romances" (Kinoeye; Transgression, transformation and titillation). Epäilemättä unessa nähtävät voimakkaat viittaukset kuvitteelliseen ja omituisella tavalla persoonattomaan insestiin avaavat suljetun oven lapsuuden traumaattisiin aineksiin, joissa lapsen oma seksuaalisuus ja vanhemmista muodostunut ideaalikuva särkyvät Freudin esittelemiksi roolileikeiksi. Unelmissaan Valerie pitkittää yhä lapsuutensa esikuvien suureellisuutta ulkoistamalla heidät - hän näkee mahdollisen isähahmonsa esim. itseään saalistavana kaikkivoipana vampyyrina - samalla heräten omaan seksuaaliseen kehitykseensä. Termi "Family Romances" juontaa tämänkaltaisista perversseistä fantasioista, jotka päättyvät lapsen lopulliseen itsenäistymiseen.

Valerie a týden divu [5]
Valerie a týden divu [6]

Tänä päivänä 60-luvun tsekkoslovakialainen uusi aalto kuuluu monessa mielessä elokuvahistorian herkimpiin ja joissain määrin innovatiivisimpiin vaiheisiin. Tarina Valerien ensimmäisistä kuukautisista - kuten vuonna 1945 julkaistun Vitezslav Nezvalin alkuperäisromaanin ydin usein tiivistetään - päätyi heti alusta alkaen hyviin käsiin, kun muun muassa Chytilován, Otakar Vávran (Witches' Hammer, 1969) ja Jan Nemecin (O slavnosti a hostech - Report on Party & The Guests, 1966) elokuvia kirjoittanut tsekkiläisen uuden aallon pioneeri Ester Krumbachován otti sen työstääkseen. Valmis käsikirjoitus oli Jiresille ainutkertainen mahdollisuus tavoittaa Navzalin hahmotteleman unen irrationaalinen impressionismi yhä vuosikymmeniä myöhemmin, ja yhdessä kuvaajansa Jan Curíkin hän loikin yhden modernin surrealistisen elokuvan syvällisimmistä romansseista.

Versioinfo (23.2.2005):

Elokuvasta on julkaistu kaksi eri versiota. Redemptionin ja Facetsin täyskuvalliset R0-julkaisut eivät juurikaan eroa toisistaan. Molemmat sisältävät tsekinkielisen dialogin ja kuvan alalaitaan poltetun englanninkielisen tekstityksen. Tarkemman analyysin eroista voi lukea DvdBeaverin sivuilta, joskin kuvankaappaukset ovat arvostelukappaleena toimineen Redemptionin osalta liioitellun tummia. Kaikkiaan pal-version värit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tallentuneet hyvin ja säilyttäneet erinomaisesti filmille ominaisen herkkyyden. Elokuvan definitiivinen julkaisu esim. kelvollisin extra-materiaalein odottaa silti yhä vuoroaan.

*****
© Jari Mustonen, julkaistu: 23.2.2005
keskiarvo
toimitus
3.75/5.00 (6)
 JSSMJMJM*MMPI
  4.0 4.0 5.0 3.0 2.5 4.0
keskiarvo
lukijat i
3.82/5.00 (11)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  19 (28)
68%
Valerie a týden divu (1970)  Valerie a týden divu (1970)Valerie and Her Week of Wonders