Caroline Munro

Broken Flowers (2005)

Broken Flowers - särkyneet kukat

aka Dead Flowers; Untitled Jim Jarmusch Project; Flores rotas; Flores Partidas; Hervadó virágok

Broken Flowers #1 Broken Flowers #2
IMDb

Amerikkalaisen independent-elokuvan "buumin" 80-luvulla elokuvallaan Strangers in Paradise (1984) aloittaneisiin kuulunut ja itsenäisiä tuotantojaan siitä lähtien kohtuullisen tasaisesti tiputellut Jim Jarmusch ei ole ohjannut täyspitkää elokuvaa sitten zen-samuraidraamakomediansa Ghost Dog: The Way of the Samurai (1999). 17 vuoden varrella työstetty episodielokuva Coffee and Cigarettes (2003) lievitti hieman ohjaajan melankolisen absurdismin fanien vieroitusoireita, mutta nyt Jarmusch on palannut tyylilleen uskollisella tragikomedialla Broken Flowers, joka on ehkä hänen helpoimmin lähestyttävin elokuvansa, no, ikinä.

Don Johnston (Bill Murray) on tietokoneilla rikastunut ikääntyvä naistenmies, joka eräänä päivänä juuri sen hetkisen naisystävänsä jätettyä hänet löytää eteisen lattialtaan vaaleanpunaisen kirjeen. Anonyymi kirje on Joltain Donin entiseltä heilalta, joka ilmoittaa heillä olevan 19-vuotiaan pojan. Kun poika saattaa kaiken lisäksi olla vielä etsimässä häntä, ei Don tiedä enää lainkaan mitä tehdä. Naapurissa asuva dekkaripakkomielteinen ystävä Winston (Jeffrey Wright) kuitenkin tietää: Donin on etsittävä tämä nainen ja selvitettävä elämänsä. Don on vastahakoinen, mutta Winston pakottaa hänet kirjaamaan ylös kaikki 20 vuoden takaisen ajanjakson naisystävänsä, selvittää heidän asuinpaikkansa ja sysää Donin liikkeelle.

Broken Flowers [1]
Broken Flowers [2]

Jarmusch on tällä kertaa suurimmaksi osaksi karsinut käsikirjoituksesta perusfaneilleen äärettömän viehättävät, mutta suurta yleisöä selvästi karkottaneet surrealistiset piirteet ja oikut, keskittyen melko perinteisesti avautuvaan ja löyhästi road movien muodossa kerrottuun keski-iän kriisiin. Tämä ei ole mikään moite, sillä omaperäisyyttään Jarmusch ei ole rajoittanut lainkaan. Broken Flowers etenee hitaasti kuin Donin elämä, kiireettömästi viipyillen otoksissa ja hahmoissa, kärsivällisesti maistellen vieraaksi nykyisyydeksi muuttunutta villiä menneisyyttä. Potentiaalisen pojan äidin etsintä pöhköine johtolankoineen on tietysti vain silmänlumetta Donin sisäiselle matkalle hänen päästessään tarkkailemaan elämäänsä uudelleen. Jarmusch heittää heti aluksi ilmiselvät Don Juan -viittaukset ilmaan ja jättää samalla ilmeisen komedian taakseen. Broken Flowersiin on ripoteltu minimalistisen alakuloista huumoria, mutta pääpaino on Donin sisäisellä tilalla ja naisten vaikutuksella siihen, sekä tietysti Donin vaikutuksella heihin. Jarmusch haluaa vastustaa Hollywoodin viehätystä ainoastaan ikuisesti nuoriin ja kiiltäviin teinitähtösiin ja antaa osaaville tähtinäyttelijöilleen tilaa loistaa Donin välinpitämättömyyden kolaroimina tai siitä selvinneinä naisina.

Broken Flowers [3]
Broken Flowers [4]

Jos Jarmusch on ohjaajana lakonisen komedian mestari, niin Bill Murray on hänen näyttelijävastineensa. Murray on viime vuosina murtautunut ulos ympärilleen rakentuneesta kreisikomedian aurasta ja siirtynyt menestyksekkäästi elämäänsä uudelleen arvioivien surumielisten miesten rooleihin erityisesti Sofia Coppolan Lost in Translationin (2003) myötä. Broken Flowersin Don tulee melko pian Wes Andersonin The Life Aquatic With Steve Zissoun (2005) nimihahmon perään, eikä vertauksilta voi välttyä molempien miesten joutuessa käsittelemään elämäänsä ja valintojaan jälkikasvun käsitteen ilmestyessä yllättäen kuvioihin. Hahmot ovat kuitenkin pohjimmiltaan hyvin erilaisia, eikä Murrayn roolisuorituksiakaan yhdistä kuin odotettavissa oleva melankolia - joka tosin Donin kohdalla on enemmän stoalaisen näennäistä välinpitämättömyyttä. Murrayn kasvoissa on hämmentävää liikkumatonta ilmeisyyttä, eikä hänen tarvitse kuin tehdä mitättömän oloinen ele luodakseen vaikutelman suuresta tunteesta sisällään. Toivottavasti vain joku tarjoaa seuraavaksi miehelle muutakin roolia, kuin ikääntyvää lakonista jääräpäätä.

Broken Flowers [5]
Broken Flowers [6]

Cannesin tuomariston palkinnon voittanut Broken Flowers on juuri sellainen elokuva, josta tykätään huomauttaa tekijän kypsyneen ja jättäneen taakse aiemman tuotantonsa merkillisyydet - ikään kuin olisi olemassa jokin maaginen "kypsyys", jolla elokuvia voi paremmin arvottaa (vrt. Tarantinon Jackie Brown ja Kill Billit). Broken Flowers onkin hieman erilaista Jarmuschia, osoitus ettei kehittyvä taiteilija polje paikallaan, mutta kuitenkin osa selkeää jatkumoa tekijänsä tuotannossa. Juoni välttää kaavojen sudenkuopat ja vaikka elokuva ei sinänsä sisällä kummallisia elementtejä, on sen iskevä ja koskettavan avoin loppu merkki Jarmuschin haluttomuudesta tunkea kiusallisen ilmiselvästi mahdollisia viestejään katsojalle kauniisti käärityssä paketissa. Donin katkeransuloinen matka kaikkine mysteereineen on selkeästi tiukemmin keskittynyt kuin Jarmuschin varhaistuotanto, mutta selkeästi saman miehen elokuva. Kokonaisuutena hajanaiseksi jääneen Coffee and Cigarettesin jälkeen on hyvä havaita vanhan indie-miehen terän olevan yhä entisen veroinen.

****-
© Ilja Rautsi, julkaistu: 12.9.2005
keskiarvo
toimitus
3.44/5.00 (9)
 JSSMTPJMIRMEMK*EMPI
  4.0 3.5 3.5 3.5 4.0 3.0 3.5 3.0 3.0
keskiarvo
lukijat i
3.66/5.00 (28)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  36 (72)
50%
Broken Flowers (2005)  Broken Flowers (2005)Broken flowers - särkyneet kukat  

kommentit

odota...
anonyymi kommentoi (11.8.2010 20:22:36)
user avatar hyvä elokuva!!!
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa