Caroline Munro

Saw II (2005)

aka El juego del miedo 2; Juego Macabro II; Saw II - Das Spiel geht weiter...; Saw II - Das Spiel geht weiter...; Saw II - La soluzione dell'enigma

Saw II #1 Saw II #2
IMDb

Jos kauhuelokuva menestyy, siihen on luvassa jatkoa. Melkein yhtä varmaa on, että jatko ei pärjää alkuperäiselle. Hyvä kauhuidea kestää vain yhden elokuvan, koska sen ympärille voi rakentaa mysteerin, joka ei välttämättä selviä lopullisesti elokuvan päätyttyäkään vaan jää kummittelemaan katsojan mieleen. Jatko-osissa on sitten pakko selittää kaikki ja ovet avautuvat loogisille mahdottomuuksille. Enter Saw II. Ensimmäinen Saw oli pätevän ja kekseliään idean ympärille rakennettu nokkelahko ja asenteeltaan piristävän tinkimätön viihdekauhutrilleri, joka uhkasi jatkuvasti hajota rakenteellisiin ongelmiinsa. Kakkososassa taas ei ole mitään ideaa, mutta ongelmia senkin edestä.

Saw II [1]
Saw II [2]

Ykkösestä tuttu murhaaja Jigsaw (Tobin Bell) on jälleen vauhdissa. Muista sarjamurhaajista hänet erottaa se, ettei Jigsaw itse asiassa omin käsin tapa ketään, vaan järjestää uhrinsa mahdottoman pikkutarkasti rakennettuihin ansoihin, joista on mahdollista selvitä ohjeita noudattamalla ja älyn avulla. Elokuvan alussa etsivä Eric Matthews (Donnie Wahlberg) jäljittää Jigsaw'n piilopaikkaansa ja saa tämän kiinni. Asiat eivät kuitenkaan ole niin yksinkertaisia, sillä piilosta löytyy myös videomonitoreja, joista näkyy kahdeksan ihmistä suljetussa huoneessa - ja yksi heistä on Ericin teini-ikäinen poika Daniel (Erik Knudsen). Joukolla on kaksi tuntia aikaa, ennen kuin huoneeseen valuva hermokaasu syövyttää heidän sisimpänsä, ja Ericillä saman verran selvittää heidän olinpaikkansa.

Saw II [3]
Saw II [4]

Saw II pyrkii erottumaan ensimmäisestä osasta valottamalla pääkonnan motiiveja. Tässä mennään metsään jo lähtökohtaisesti, sillä iso osa Saw'n voimasta oli juuri Jigsaw'n pysyminen voittamattomana ja tuntemattomana taustatekijänä. Kun hirviö kärrätään kaiken kansan nähtäville köhisevänä syöpäpotilaana, tekee se hahmosta liian inhimillisen ja tavanomaisen, eikä ansojen ja suunnitelmien ylimonimutkaista vyyhtiä osaa pitää enää edes puoliksi uskottavana. Hahmon vanhatestamentillisen moraalisesta ylemmyyden tunnosta (ja siihen sisältyvästä ristiriidasta) uhrejaan kohtaan voisi saada tasoja irti, mutta ikävä kyllä homma vain polkee paikallaan. Tobin Bell tekee sinänsä hyvää työtä roolissa, mutta hahmo jää ikävän vaisuksi ja latteaksi keskelle puuduttavan hyperaktiivista elokuvaa.

Saw II [5]
Saw II [6]

Musiikkivideomaailmasta ponnahtanut esikoisohjaaja Darren Lynn Bousman jatkaa edeltäjänsä James Wanin viitoittamalla linjalla, luottaen väkkäränä pyörivään kameraan, ärsyttävän ylikäytettyyn salamaleikkaukseen ja helppoihin shokkiefekteihin. Mitään oivaltavaa kameratyötä, saati sitten tunnelman kiristystä, ei ole luvassa. Elokuvan keskiössä ovat sadistiset ansat, eivät niihin törmäävät henkilöhahmot, jotka jäävät pelkkinä hysteerisinä sätkynukkeina Jigsaw'n ja tekijöiden sekavan lankavyyhdin kiskottaviksi. Hahmojen kusipäisyysastekin jää köyhälle tasolle, eikä kenestäkään osaa välittää tai kiinnostua pätkääkään persoonallisuuksien ollessa yhtä mieleenpainuvia kuin rusinapurkkien tuoteselosteet. Myös ansoilta odottaisi jotain mielikuvituksellisesti suureellisempaa. Mikä pahinta, uhreille tarjoillaan johtolankoja, joiden merkitystä ei edes paljasteta. Kun tarkoitus on vedättää sekä hahmoja että katsojia, olisi molemmille annettava tyydytys vihjeiden ratkaisusta, vaikka sitten harhaan johtaakseen. Käsikirjoitus pohjautuu ohjaajan omaan tarinaan, jota Saw-maailmaan on ollut muuttamassa ensimmäisen elokuvan juonesta vastannut Leigh Whannell. Jutusta saa melkeinpä eniten irti jos sitä pitää kierona parodiana tosi-tv -ohjelmista sekalaisen ryhmän taistellessa toisiaan vastaan, vaikka olosuhteet vaatisivat nimenomaan yhteistyötä. Yhteys on tuskin kovin tietoinen, mutta jotenkin sitä on katsojan itseään viihdytettävä.

Saw II [7]
Saw II [8]

Kuten odottaa saattaa, juoni on täynnä käänteitä ja asiat eivät ole sitä, miltä näyttävät. Valitettavasti Whannellin terä on tylsynyt, sillä tvistit ovat väsyneitä ja ennalta arvattavia, eivätkä tee sitä, mitä kaltaistensa juonikäänteiden pitäisi; asettaa niitä edeltävät tapahtumat uuteen perspektiiviin. Lopulta jäljellä on pelkkää meluisaa kohkausta, joka ei pelota tai edes kiinnosta. Muutamat ansat ovat sentään kivan ilkeitä. Tuotantoyhtiö Lions Gatella on tapana ottaa riskejä ja tarttua rohkeisiinkin aiheisiin (American Psycho), mutta valitettavasti lafkalla on myös taipumus hypätä suoraan rahastusjunaan ja vesittää alkuperäisen riskin pointti (American Psycho 2). Tässä pääsi taas käymään niin.

*½---
© Ilja Rautsi, julkaistu: 29.12.2005
keskiarvo
toimitus
1.86/5.00 (7)
 JSSMTPJM*IRMK*EM
  2.5 2.5 1.0 1.5 1.5 2.0 2.0
keskiarvo
lukijat i
2.09/5.00 (23)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  -28 (67)
0%
Saw II (2005)  Saw II (2005)