Caroline Munro

Naked (1993)

aka Mike Leigh's Naked; Indefenso; Nackt; Naked - nudo; Naken

Naked #1 Naked #2
IMDb

Harvoin elokuvan nimi kuvaa yhtä moniulotteisen osuvasti itse elokuvaa kuin Mike Leighin ohjaama Naked. Elokuvan hahmot joutuvat kohtaamaan maailman alastomina ilman normaaleja suoja-aitoja kuten ihmissuhteita, kotia, työpaikkaa tai mitään pysyvää mikä liittäisi heidät osaksi jotain suurempaa sosiaalista kokonaisuutta. He ovat pudonneet yhteisön ulkopuolelle haavoittuvaisina ja he kaipaavat sovitusta tai tarkoitusta elämälleen.

Elokuva alkaa yöllisellä kohtauksella Manchesterin syrjäkujalta päähenkilö Johnnyn (David Thewlis) raiskatessa naista rakennuksen seinää vasten. Seuraamuksia paeten Johnny varastaa auton ja pakenee Lontooseen, jossa hän hakeutuu vanhan tyttöystävänsä Louisen (Lesley Sharp) luo. Johnnyn itsetuhoisen välinpitämätön ja intellektuellin rääväsuinen käytös johtaa pian seksuaalisen kanssakäymiseen Louisen kämppäkaverin Sophien (Katrin Cartlidge) kanssa. Johnny kokee kuitenkin olevansa ansassa uuden tarrautuvan ja riippuvaisen rakastajattarensa kanssa ja karkaa Lontoon laitakaduille jatkamaan ajelehtimistaan törmäten matkalla outoon lajitelmaan ihmisiä ja tilanteita.

Naked [1]
Naked [2]

Selvästikin älykäs ja opiskellut Johnny on kuin vaeltava profeetta omalla epätoivon odysseiallaan. Johnnyn passiivis-aggressiiviset verbaaliset hyökkäykset satunnaisia vastaantulijoita ja jopa itseään kohtaan heittelevät häntä tilanteesta toiseen. Johnny kokee Thatcherin jälkeisen Iso-Britannian tekopyhänä yhteisönä jota vastaan hän hyökkää laittaen itsensä peliin niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Johnnyn teot asettuvat oikeaan mittasuhteeseen kun Leigh esittelee katsojalle Jeremyn (Greg Cruttwell), rikkaan psykopaatin alun. Hahmo on sadistinen, sosiaaliluokkajakoa ja raakaa voimaa hyväksikäyttävä naisten alistaja, jonka olemassa olon voi helposti katsoa juontuvan Leighin omista asenteista yläluokkaa kohtaan. Ennen kaikkea kyseessä on kuitenkin varmasti kontrastin luominen Johnnyn hahmoa vasten. Johnny ei ole sadisti hän vain heijastaa vihaansa ja pettymyksiään muihin, ennen kaikkea naisiin ja taas toisaalta vihaa tulla holhotuksi ja pakenee. Yksi elokuvan hienouksista piileekin siinä, että vaikka katsoja kokee Johnnyn toisaalta iljettävänä, toisaalta häntä kohtaan ei voi olla olematta empaattinen, Jeremyn hahmoa on taas pehmennetty parodian keinoin.

Naked [3]
Naked [4]

Monet kriitikot ovat pitäneet Nakedia naisvastaisena elokuvana ja onkin totta että elokuvan naiset joutuvat kohtaamaan niin henkistä kuin erityisesti brutaalia fyysistäkin väkivaltaa. Tämän pinta-analyysin alla on kuitenkin se tosiseikka, ettei mikään elokuvan kohtauksista esitä mitään mikä ei olisi arkipäivää monissa vääristyneissä ihmissuhteissa. Elokuvan naishahmot toimivat samalla tavalla tarpeidensa ja halujensa johdattamana kuin miehetkin, joskus agressiivisina ja joskus passiivisempina. Vaikka elokuvan päähenkilö Johnny käyttääkin naisia hyväkseen ja hylkää nämä sitten, on kuitenkin selvää että lopussa juuri Johnny on se joka näistä teoista eniten kärsii. Elokuvan hahmot eivät ole hyviä eivätkä pahoja ihmisiä, he ovat vain inhimillisiä ja täten uskottavia.

Ohjaaja Mike Leigh kuvaa elokuvissaan ennen kaikkea ongelmallisia ihmissuhteita, joiden taustalla on vahva sosiaalinen ja poliittinen kerros. Alemman keskiluokan ja työväen luokan edustajat tarpovat oman sosiaalisen kyvyttömyytensä suossa urbaanin eristyneisyyden keskellä. Huonomman ohjaajan käsissä tällaiset tarinat arkipäiväisestä elämästä muuttuisivat helposti tylsiksi ja merkityksettömiksi itsestäänselvyyksien kuvauksiksi, mutta Leigh ei petä katsojaansa vaan saa aiheistaan irti enemmän kuin yhdellä katsomiskerralla ehtii usein millään sulattaa. Naked eroaa monista muista Leighin elokuvista nostamalla yksilön pääosaan perheen sijaan. Tosin tässäkin tapauksessa perhe on juuri se puuttuva elementti, jota hahmot tarvitsisivat, kaipaavat ja etsivät.

Naked [5]
Naked [6]

Leigh on näyttelijälähtöinen ohjaaja, jonka metodina on yleensä harjoitella ja hioa elokuvan hahmoja ja tarinaa näyttelijöiden kanssa puolikin vuotta ennen kuin mitään varsinaisesti kuvataan. Tämä näkyy ennen kaikkea Nakedin näyttelijöiden suorituksissa ja sisällöltään rikkaassa, katu-uskottavassa dialogissa. Johnnya esittävä David Thewlis tekee elämänsä roolisuorituksen ja sulautuu kuin yhdeksi näyttelemänsä hahmon kanssa. Vaikka Leigh loistaa ohjaajana ja Andrew Dicksonin selkäytimeen pistävä ääniraita tekee Dick Popen kuvauksen tavoin lähtemättömän vaikutuksen, elokuva ei toimisi ilman Thewlisin suoritusta.

Vaikka pääpaino Thewlisin roolin erinomaisuudesta rakentuukin verbaalisten taidonnäytteiden ja dialogin monikerroksisuuden varaan, huomattava osa hänen osaamisestaan tulee esiin hänen kyvyssään reagoida hienovaraisilla liikkeillä ja kasvojen ilmeillä kaikkeen ympärillä tapahtuvaan. Thewlis koki ehdottoman vääryyden kun ei voittanut roolistaan Oscaria, Cannesista parhaan näyttelijän palkinto sentään irtosi. Thewlis saa myös loistavaa tukea kollegoiltaan ja elokuvan näyttelijätyö on kauttaaltaan erinomaista aivan pieniä rooleja myöten. Erityismaininnan ansaitsee ehdottomasti rooliinsa täysillä heittäytyvä Katrin Cartlidge hyväksikäytettynä ja epätoivoisena goottityttönä, joka melkein tuntuu hakeutuvan tilanteisiin joissa häntä satutetaan niin henkisesti kuin fyysisestikin. Valitettavasti tämä erinomaisen näyttelijän ura jäi lyhyeksi hänen kuoltuaan vain 41-vuotiaana vuonna 2002.

Naked [7]
Naked [8]

Naked on voimakas katselukokemus, joka säilyttää voimansa katselukerrasta ja vuodesta toiseen.

Versioinfo (3.2.2006):

Elokuva on vihdoinkin saanut arvoisensa julkaisun sen ilmestyttyä DVD:llä Criterionin toimesta vuoden 2005 syyskuussa. Itse elokuva on restauroitu hyvästä lähteestä, kuvan ollessa terävä ja tasapainoinen. Ääni on alkuperäinen ja puhtaan kuuloinen kahden kanavan monoääni. Ekstroihin kuuluu mm. jo vuoden 1994 LD:llä mukana olleet Leighin, Thewlisin ja Cartlidgen kommenttiraita sekä The Short and Curlies -lyhytelokuva vuodelta 1987, jossa Thewlis näyttää pehmeämmän puolen itsestään Leighin ohjaamana. Lisäksi paketista löytyy ohjaaja Neil LaButen lyhyt analyysi elokuvasta sekä BBC:n The Art Zonen jakso, jossa kirjailija Will Self haastattelee Leighiä noin puolen tunnin verran ohjaajan omassa mielikahvilassa.

*****
© Juha Pyykönen, julkaistu: 3.2.2006
keskiarvo
toimitus
4.00/5.00 (7)
 JSTPJMJM*JPEMPI
  4.0 4.0 2.5 4.5 5.0 4.0 4.0
keskiarvo
lukijat i
4.12/5.00 (13)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  22 (33)
67%
Naked (1993)  Naked (1993)Naked