Caroline Munro

Don't Give a Damn (1995)

aka Mou mian bi; Burger Cop; Mo min bie

Don't Give a Damn #1 Don't Give a Damn #2
IMDb

Don't Give a Damn jäänee viimeiseksi todelliseksi Sammo Hung -elokuvaksi, tarkoittaen että siinä hän vielä toimi sekä ohjaajana, taistelukoreografina että pääosan esittäjänä. Sääli, sillä koko hongkongilaisen elokuvan parhaimmistoon lukeutuvista Hungin 70-luvun lopun ja 80-luvun klassikoista ollaan tultu alaspäin aikamoisella ryminällä.

Don't Give a Damn taitaa olla Sammo Hungin surkein ohjaus. Pölkkypäisen, huonosti kirjoitetun buddy-poliisitoimintakomedian nimi kuvaa elokuvan tekijöiden ja päähenkilöiden asenteita täydellisesti, mikä on toisaalta hyvä ja toisaalta huono juttu. Hung ei selvästi ole lähtenytkään tekemään kriittistä tarkastelua kestävää taidetta, vaan kertakäyttöistä väkivalta- ja hassutteluviihdettä. Lainvalvojia vastassa on tällä kertaa huumeita salakuljettava kopla, mutta enempi aika käytetään haukotuttavaan romanttiseen sivujuoneen ja anarkistiseen sähläilyyn.

Don't Give a Damn [1]
Don't Give a Damn [2]

Vastapelureista parivaljakoksi kasvavien Sammo Hungin esittämän poliisikomisario Big Headin ja Yuen Biaon tullietsivä Billin hahmot ovat itsekkäitä kusipäitä, joiden piittaamattomasta ja röyhkeästä käytöksestä sikiää elokuvan pääasiallinen huumori. Parhaansa tekee myös nuori ja koppava kyttäpäällikkö Takeshi Kaneshiro, joka esimerkiksi kieltäytyy pelastamasta raiskausyrityksen kohteeksi joutuvaa naista, koska on suorittamassa toista tehtävää. Muutenkin väkivaltaan, naisten läpsimiseen yms. luottava komedia on siinä määrin uskomatonta ja ehdottoman huonolla huonolla maulla toteutettua, että se on pöyristyttävyydessään jo viihdearvoja nostattavaa. Jonkinlainen epäkorrektiuden huippukohta nähdään lopulla, kun rasistisen stereotyyppisiä tummaihoisia pahiksia (joiden pomo on tietysti japanilainen) jahtaavat Yuen ja Kaneshiro yrittävät hämätä joukkoa maalaamalla naamansa mustiksi ja hytkymällä rap-gangsta-tyyliin. Hieman kuin Pekka ja Pätkä neekereinä (1960), mutta 35 vuotta myöhemmin!

Don't Give a Damn [3]
Don't Give a Damn [4]

Sammon aiemmasta tuotannosta vertailukohdaksi Don't Give a Damnille on helppo poimia Pantyhose Hero (1990), joka poliittisen epäkorrektisti räävitteli homohuumorilla vaihtaen välillä brutaaleihin tappelukohtauksiin. Don't Give a Damn epäonnistuu kuitenkin lähes kaikessa mikä Pantyhose Herossa toimi. Se ei ole tekijöiden tarkoittamalla tavalla hauska, eivätkä taisteluotokset sisällä mitään, minkä muistaisi enää viikon kuluttua katsomisesta. Finaalissa ammuskelu ja pikaiset kung fu -liikkeet verevöittävät menon varsin hysteeriseksi, mutta toimintapitoinen viimeinen kelakaan ei täysin huuhdo suusta aiemman hölmöilyn jättämää pahaa makua. Cameo-pistäytymisissä voi sentään bongailla menneitä tähtiä (mm. Leung Kar Yan, Richard Ng) kuin myös Sammon pojat, Timmy ja Jimmy Hungin.

Don't Give a Damn [5]
Don't Give a Damn [6]

Kerrottakoon lopuksi vielä Yuen Biaon elokuvassa esittämä vitsi, joka menee jotenkin näin (lukuja en pysty aivan tarkalleen muistamaan): "Missä neekeri on nopein?" "Pikajuoksussa?" "Väärin! New Yorkissa neekeri raiskaa kolmesti ja tappaa kahdesti viidessä minuutissa!" Ha-ha-haa!

Versioinfo (17.2.2006):

Virallista kautta Don't Give a Damnin nähtävilleen haluavien on metsästettävä kouriinsa Thundermedian OOP Taiwan-dvd tai tyydyttävä Universen Hongkong-vcd:hen. Hiljattain Yhdysvalloissa materialisoituneet Burger Cop dvd:t ovat bootlegeja, joiden kansissa komeileva "digitally restored and remastered" tarkoittaa elokuvan suoraa varastamista edellä mainitulta vcd:ltä.

*½---
© Tatu Piispanen, julkaistu: 17.2.2006
keskiarvo
toimitus
1.50/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!